Kohteet: Venäjä

Suomalaisten käyttämä rannikkopatteri. Aseistuksena 4 kpl 152/45 C Tykkiasemat etelästä pohjoiseen 1.Tykkiasema: 60.332811, 28.483931 2.Tykkiasema: 60.334977, 28.473509 3.Tykkiasema: 60.336931, 28.470333 4.Tykkiasema: 60.339268, 28.469339 Saarelta löytyy pisteestä 60.302746, 28.515110  57/58 H asemat THa 2016

Koordinaatti kartalla osoittaa taisteluosaston (Vahv I/JR 9) johtamispaikkaa. Kohdassa on jäljellä korsukuoppia ja lähitaisteluasemia. Lähistöltä löytyy metsäuran poikki tehtynä panssarintorjuntaan liittyvä maaleikkauseste, kontraeskarppi. Vihollinen on rakentanut sen Jatkosodan asemasotavuosien aikana. Syksyllä 1941 Orenshenskojen taistelussa vasemmanpuoleista...

Äänisen rantatien varressa on useita kyliä pienin välimatkoin. Yleisesti ottaen nämä vepsäläiskylät olivat suhteellisen hyväkuntoisen näköisiä ja ryhdikkäitä.  Ne ovat rivikyliä, joissa talot ovat ryhmittyneet maantien kahden puolen aivan sen varteen ja yleensä päädyt tielle päin. Sellainen kylä on myös Toinenjoki, jonka PPK/7.D valtasi 30.9.1941. Ennen...

Jatkosodassa Syvärin rintaman eräs keskeisimmistä logistisista keskuksista oli Tokarin rautatieasema Muurmannin radalla.  Aseman valtasi 19.9.1941 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto 15, joka hyökkäsi radalle itäkaakosta, Pidmajärven luoteisnurkan suunnasta. Tokarin (Tokkarin) kautta kuljetettiin mm. sotamateriaaleja eteen ja taakse, sekä miehet...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta taistelupartio varmisti Tollonjoen kylän heinäkuun 1941 alkupäivistä alkaen. Myöhemmin muut joukot etenivät Tollonjoelta noin 30 kilometriä itään, minne rakennettiin kenttävartiolinja. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Tollonjoen perspektiivittömäksi kyläksi, jonka tiestöä ja julkisia palveluja ei...

Suomen Matkailijayhdistyksen Tolvajärven matkailumaja valmistui kesäksi 1939 ja avattiin kesäkuussa 1939. Majan ensimmäinen emäntä oli neiti Helvi Merikoski. Hän jäi sinne Punaisen Ristin vapaaehtoisena, kun matkailumaja evakúoitiin ja siitä tehtiin 21. kenttäsairaalan osasto 1 eli ns. Talvelan ryhmän kenttäsairaala ja se toimi sairaalana 17.12.1939 - 14.3.1940. Talvisodassa...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 56:n II Pataljoona (1.D) hyökkäsi luoteesta ja valtasi Topasjärven kylän 8.9.1941. Eteneminen jatkui kaakkoon, ja vihollinen suojasi vetäytymistään tykistön ja kranaatinheittimistön tuli-iskuilla. Kuitenkin 1.D jyräsi vihollisen ja saavutti Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien 10.9. ja sai samalla yhteyden maantietä pohjoiskoilliseen...

Torasjärvi on kylä Muurmannin valtatien varrella Aunuksessa. Kylän valtasivat 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja JR 51:n I Pataljoona 8.9.1941. Tämän jälkeen muutaman päivän ajan JR 51 kävi kovia taisteluja Nurmoilan järvimaastosta vetäytymään ryhtyneen vihollisen 3.Divisioonan kanssa ja esti vihollisen pääsyn maantien suunnassa kohti Prääsää. ENa 2017.

Vepsän Lukko, suomalaisten rakentama nelikerroksiseen bunkkerikompleksi kalliomäellä Syvärin rannalla Krasnyi Borin ja Vosnezenjan välillä. Bunkkeriin on rakennettu kulkuaukkoja eri puolille. Takamaastosta oli nähtävästi voinut ajaa kuorma-autoja kallion sisään louhittuun luolaan. Eivät pommit eikä tykistö olleet pystyneet rakennelmaan, vaikka kuulemma Syvärin...

Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodan aikana. Taistelu käytiin 26. heinäkuuta – 13. elokuuta 1944. Ennen Ilomantsin taistelua puna-armeijan suurhyökkäykset oli jo pysäytetty Talin–Ihantaln, Viipurinlahden, Äyräpään-Vuosalmen ja U-aseman(Nietjärven) taisteluissa. Nyt Neuvostoliiton puna-armeija...

Keski-Aunuksessa Tornimäellä käytiin heinäkuussa 1944 eräs torjuntataistelu, joka on tullut tunnetuksi sekä Jalkaväkirykmentti 9:n rykmenttihistorian että Yrjö Keinosen kirjan Taistellen takaisin ansiosta. Tornimäellä Kevyt Osasto Keinonen ja yksi JR 9:n komppania torjuivat vihollisen vaarallisen pihtiliikkeen JR 9:n selustaan. Asetelmassa viivyttävä JR 9 oli ryhmittynyt...

Paikka missä puna-armeija mursi Leningradin saarron. MKe 2014.

Totlebenin keinotekoinen saari on osa Kronstatin linnoitusta. Sen rakentaminen aloitettiin 1907 ja se valmistui 1913. Se on saanut nimensä , tunnetulta venäläinen linnoitusinsinööri Eduard Totlebeniltä. On olemassa Puna-Armeijan tekemä dokumentti elokuva jossa tästä saaresta neuvostotykistö ampuu Kannaksen suurhyökkäyksen aikana Valkeasaareen. Matkaa kertyy vajaa 11 km...

Edith Irene Södergran (s. 4. huhtikuuta 1892 Pietari – 24. kesäkuuta 1923 Raivola, Kivennapa) oli suomenruotsalainen runoilija. Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita. MKe 2014.

Entinen Travnikin kylä sijaitsee länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Siitä lähti kylätie Konselän, Karkan ja Goran kautta Kuzrajärville etulinjaan. Seutu on ylänköä, jossa korkeustaso 220 metriä ylittyy monin paikoin. Asemasodan aikana Travnikin perusmiehityksenä oli yksi reservikomppania. ENa 2016.

Troitsankonnun lentokenttä sijaitsi ns. Ohtalin lohkolla Syvärin pohjoisrannalla mäntykankaalla. Kenttä oli venäläisten rakentama, ja JP 3 valtasi sen 7.9.1941. Sotasaaliina saatiin yksi ehjä hävittäjä ja kentän pommivarasto. Kentän pohja oli kanervavarpujen sitomaa tiivistä hiekkaa, mikä sopi kaikenlaisille konetyypeillemme. Kentän mitat olivat 1550 m x 900 m. Tänään alueelta...

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8 hyökkäsi etelästä tien suunnassa, mursi Tsalkin kylässä vihollisen bunkkereilla vahvistaman puolustuslinjan ja valtasi kylän 23.8.1941. Näin saatiin katkaistua Suojärveltä Säämäjärven pohjoispuolitse kulkeva tie, vaikkakin vihollinen ehti vetää suurimman osan kalustoaan kylän kautta itään. Vihollista lännestä puristanut...

Taisteluosasto Hynnisen 2./JP 3 eteni Ostretsinasta Gakrutsein kyläryhmän (Haahkaojan) kautta Muromljaan, jonka se valtasi 19.9.1941. Kyläaukealla todettiin lentokenttä, jonka mitat olivat: 800 m x 300 m, pääsuunta NE-SW. Kenttä otettiin joukkojemme käyttöön, ja siitä käytettiin nimitystä Tsasovenskaja. Majoitustilat perustettiin taloihin kentän luoteispuolelle....

Tsilmijärvi on kylä Kotkatjärvi-Mäkrijärvi -tien varressa Aunuksessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 51:n 6K ja II P:n jääkärijoukkue etenivät lännestä kylään vallaten sen 10.9.1941. Sitten parin seuraavan päivän ajan kylän hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja, kun Nurmoilan ja Säntämän suunnalta lyödyn vihollisen 3.Divisioonan erisuuruisia osastoja pyrki korpien...

Kuva on Tsokin ja Kokkarin kylien välissä olevalta yhteiseltä hautausmaalta. MK

Tsopina on tienristeyskylä 17 kilometriä Karhumäen länsipuolella, ja sen valtasivat 4.Divisioonan joukot (JR 26, JR 35) 3.11.1941. Tsopinasta alkoi 1.Jääkäriprikaatin panssarirynnäkkö Karhumäkeen 5.12.1941. Kärjessä etenivät kaksi keskiraskasta T-28-panssaria ja yksi keskiraskas T-34-panssari. Karhumäki saatiin kokonaan vallattua rajujen katutaistelujen jälkeen 8.12....

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941, ja 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen, Hynninen) siirtyivät kärkeen. Taisteluosasto Häkkinen ylitti Tuulosjoen 5.9. kello 9:30 ja marssi...

Jatkosodassa lännestä hyökännyt Ryhmä J:n JR 53:n I Pataljoona löi vihollisen Tuhkajoki-linjalta Kananaisen suuntaan 10.7.1941. Tämän jälkeen Kevyt Osasto Sintonen siirtyi kärkeen ja jatkoi etenemistä itään. Osasto valtasi Kananaisen kylän (11.7.) ja sitten tienristeyksen (12.7.), joka sijaitsee kolme kilometriä kylän itäpuolella. Tuhkajoki on pohjoiseen laskeva kolmen...

Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona valtasi Tuhkalan kylän 5.7.1941. ENa 2017.

Rukajärven suunnan ainoat suomalaisten rakentamat betonibunkkerit sijaitsevat Koninmäen pohjoislaidalla Ontajoen länsireunalla kumpuilevassa kangasmaastossa noin kilometrin etäisyydellä päätien pohjoispuolella. Tämä betoninen tukikeskus valmistui kesäksi 1944 ja alueelta on löydetty ainakin kaksi betonista bunkkerirakennetta sekä muita muita kaivettuja kenttävarustuksia....

Kolatselässä, Tulemajoella, oli syntymässä kriisi heinäkuun 1944 alkupäivinä, kun panssareiden tukemat 37.Kaartinarmeijakunnan joukot painostivat rajusti Jalkaväkirykmentti 8:n pataljoonia eteläkaakosta 10 kilometriä leveällä kaistalla. Rykmentti oli ryhmittynyt Tulemajoen niskan eteläpuolelle ja puolusti siltaa, jonka kautta kulki tärkeä tie joukkojemme selustaan....

Tulemajärven ruukilla jalostettiin järvimalmia reilut sata vuotta sitten parin vuoden ajan. Sitten tapahtui toimialalla rakennemuutos, kun dynamiitilla irti saatava vuorimalmi syrjäytti järvimalmin. Ruukin varsin massiiviset rakennukset jäivät tyhjilleen ja unohduksiinkin. Jatkosodassa armeijakuntaportaan 16.Kenttähevossairaala toimi Tulemajärven rautaruukilla...

Sintolan harjun korkealla laella sijaitsi jatkosodan loppuvaiheessa tulenjohtopaikka Onni. Nyt tuolta paikalta ei näe enää Vuokselle, mutta tuolloin oli näkyvyys hyvä 1930- luvulla raivonneen metsäpalon jäljiltä syntyneen taimikon yli 5 km matkan Vuoksea alavirtaan aina Koivikon talon tasolle asti. Tältä paikalta johtivat tulenjohtajat Ossian Peltola, Erkki Porramo ja Uuti Palaja...

Mustaniemen alueen hylätty tulenjohtotorni. Asutuksen reunassa. (Paikka varmistamatta). MKe 2014.

Sulkua käytettiin nostamaan veden pintaa normaalia korkeammalle.

Tulvojan Klimosniemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 7. Mt.Rask.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 4 kpl 122 K/31 tykkiä. Niemellä oli myös Er.P.2 ja TorjK 40 komentopaikat THa 2016

Tumban metsätyömaakylä sijoittuu Tumbajärven ja Unnutjärven salmen molemmin puolin. Vuoden 1933 väestönlaskennassa mainitaan kohdassa väliaikaiset asutukset Tumban metsätyömaakylä Seesjärven piirin Paateneen kyläneuvostoon kuuluvaksi. Jatkosodan aikana kylässä oli yhdeksän taloa. Kylä ei ole nykyään asuttu. Jatkosodassa Karjalan rintaman 1. partisaaniprikaati eli...

Hyökkäämällä lännestä Ryhmä J:n Kevyt Osasto Sintonen valtasi Tungjärven tienristeyksen 12.7.1941. Risteyksestä lähtevät urat toisaalta etelään Röhöön ja toisaalta itäkoilliseen Sohjanaan. Käytännössä kaikki Kiestingin suunnan joukot ja ajoneuvot kulkivat - tulivat ja menivät - tämän risteyksen kautta. ENa 2017.

Tunkua (Tungut, Tunguo) on vienankarjalainen kylä, joka sijaitsee Tunkuanjoen muodostaman lahdekkeen rannalla Kosmos-järven länsipuolella. Suikujärven pogostaan kuulunut Tunkuan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopun verokirjoissa. Kylä oli levittäytynyt suojaisen lahdenpohjukan kolmelle sivulle, joita kutsuttiin nimellä Repola, Vaarakylä ja Keskikylä. Kylän väkiluku...

”Ylipäällikkö on pvm:llä 27.6.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Kauko Hans Villiam Tuomalan. Alikersantti Tuomala tuhosi 26.6.44 vihollisen ankaraa hyökkäystä Päätien lohkolla torjuttaessa 8 panssarivaunua, 2 rynnäkkötykkiä ja 4 vetotraktoria kaatuen itse tykin tuhoutuessa. Teollaan alikersantti Tuomala vaikutti...

Tuppuransaaren raskaan  rannikkopatterin tykkiasemat: 60.566391, 28.434113 Patterin aseistus oli 4 kpl  152/40 C Venäläisen lähteen mukaan saarelta löytyy myös 4 kpl 152/35MK asemia paikasta 60.567208, 28.433527 ja 2kpl 57/58 H asemia paikasta 60.568057, 28.423666 sekä valonheitinasema: 60.568995, 28.422657  THa 2016

Venäläisten 313.Divisioonan tarkoitus oli tehdä vastahyökkäys Povensaan tammikuussa 1942, mutta 1. hiihtoprikaatin epäonnistuttua Tapponiemellä (Suurniemi), sen 1068. ja 1072. Jalkaväkirykmentit suunnattiin Sosnovetsin saarelle. Sieltä 1072. Jalkaväkirykmentti aloitti hyökkäyksensä kohti Turkistarhanniemeä kohti. Turkistarhannientä puolusti Jääkäripataljoona 3:n 2....

Soutjärven Vepsäläismuseon rakennus on Dimitri Tutšinin alias Mitro Pilvehisen talo. Rakennus on siirretty Soutjärven Mäkikylästä Soutjärven keskustaan ja siihen liittyy seuraava tarina. Jatkosodan Aunuksessa suuri osa väestöstä jäi asumaan normaalisti kyläyhteisöihinsä. Äänisenrannan Soutjärvellä tämä tarkoitti sitä, että kylän asukkaat, jotka olivat...

Kuvassa on Tuuloksenjoen ylittävän vanhan maantiesillan eli Rapolan sillan paikka etelästä pohjoiseen kuvattuna. Joessa näkyy vielä silta-arkkujen jäänteitä. Nykyinen, uusi maantiesilta on tästä kohdasta kilometrin verran alavirran suuntaan eli länteen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy jokeen laskeutuva ura, jonka kohdalle rakennettiin syyskuun 1941 alussa ponttonisilta, jota...

Jatkosodassa 1.Jääkäriprikaati ja 5.Divisioona etenivät Tuulosjoelle 24.7.1941 mennessä. Tällöin sodan hyökkäysvaihetta oli takana kaksi viikkoa. Tässä tilanteessa Mannerheim antoi uudet ohjeet sotatoimien jatkamisesta, ja niiden mukaan eteneminen rajoitettiin toistaiseksi linjalle Tuulos-Vieljärvi. Vain kevyet joukot saivat edetä tämän linjan itä- ja kaakkoispuolelle....

Tykkivene Aunus on Suomen merivoimien vuonna 1919 palveluskäyttöön ottama sota-alus. Nykyisin se on nähtävyytenä Novaja Ladogassa Olhavanjoen rantamaalla. Vuosikymmenten mittaan aluksesta on käytetty useita nimiä; tässä selostuksessa nimenä käytetään merivoimiemme antamaa nimeä Aunus. Alunperin laiva rakennettiin hinaajaksi, ja se valmistui Turun telakalta vuonna 1900....

Tyrjä oli Parikkalan pitäjän kylä. Sen kautta kulki Parikkalan ja Saaren suunnilta ainoa maantieyhteys Akkaharjun asemakylään ja Lahdenpohjaan, jonne oli Tyrjästä matkaa noin 30 kilometriä. Jatkosodassa 2.Divisioonan JR 7 aloitti etenemisensä kohti Tyrjää 30.6.1941, mutta vihollinen torjui hyökkäyksen kylän ulkopuolella seuraavana päivänä. Vihollinen oli varustanut Tyrjän...

Tyrjän vanha ortodoksinen hautausmaa, perustettu 1600-luvulla. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.

Sortavalan keskustassa suomenaikaisesta arkkitehtuurista ovat hyvinä esimerkkeinä 1900-luvun alussa tehdyt koulurakennukset: Tyttökoulu ja Lyseo. Arkkitehti Jakob Ahrenbergin suunnittelema Tyttökoulu valmistui vuonna 1911. Rakennuksen tunnuspiirre ovat sen länsikulman kolmiomuotoiset harjat. Talvisodan pommituksissa rakennus kärsi vain vähäisiä vaurioita. Myöskään taistelu...

Ajaessaan takaa Kiimasjärveltä itäkaakkoon irtautunutta vihollista Osasto Seitamo (14.D) otti haltuunsa Tšolman kylän 4.8.1941. Kylän taloista oli poltettu kuusi. Polttamattomia taloja oli jäljellä 14. Jäljellä oli myös kolme saunaa, neljä aittaa ja paja. Samana iltana lähetettiin partio tiedustelemaan Lietmajärven kylää. Lietman kylään Tsolmasta oli kärrytie. Ennen...

Lemetin lohkon U-aseman etulinjan bunkkeri sijaitsee maantien pohjoispuolella 100 metriä tiestä. Laite on räjäytetty sodan jälkeen. Sen vieressä on venäläissotilaiden joukkohauta. Bunkkerilta pohjoiseen Karttasuolle laitamille asti maastosta löytyy runsaasti poikkeuksellisen syviksi kaivettuja suomalaisia kenttävarustuksia. ENa 2017.

Saapuessaan U-asemaan heinäkuun 1944 alkupäivinä 7.Divisioonan joukot olivat säilyttäneet taistelukelpoisuutensa, ja kaksikymmentä päivää kestäneiden yhtämittaisten viivytystaistelujen aikana joukot olivat tuhonneet runsaasti vihollisen lentokoneita, panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä sekä elävää voimaa. Taistelut alkoivat saavuttaa kulminaatiopisteensä, ja...

U-aseman Laatokan rantatien lohkon eräs bunkkeri sijaitsee suurin piirtein sepelilouhoksen kohdalla reilut 400 metriä maantien itäpuolella. Itse asiassa paikassa on kaksi kallioon louhittua ja betonilla viimeisteltyä bunkkeria. Toinen on suojakorsu ja toinen tulenjohtopaikka. Bunkkereiden sisään vievät ovet on hitsattu kiinni, mutta kaikkinensa paikka on suomalaisen työn ja...

Laatokan rantatien suunnassa luoteeseen hyökännyt puna-armeijan 272.Divisioona valtasi Pitkärannan 10.7.1944, ja törmäsi seuraavana päivänä suomalaisten U-asemaan Toikkasenkylässä. Tätä kallioon louhittua ja osin betonilla vahvistettua, mutta pääosin kenttävarusteltua puolustuslinjaa divisioona ei pystynyt millään murtamaan. Rantatien lohkon puolustajat - muun muassa...

Syväriltä alkaen taistellen viivyttänyt Jalkaväkirykmentti 2 ryhmittyi 9.7.1944 kuluessa U-asemaan Lemetin lohkolle, jonka kautta kulkee itä-länsisuuntainen maantie Sortavalaan. Lohkon leveys oli seitsemän kilometriä. Puolustuslinja oli valmisteltu, kenttävarusteltu, ja maantien molemmin puolin oli lisäksi muutamia kantalinnoitteita. Puna-armeijan 127.Kevyt Armeijakunta...