Kohteet: Venäjä

Maksimoffin talon kivijalka. Talon liepeillä käytiin kovia taisteluja 15–17.7.1944. Suomalaiset joutuivat lopulta perääntymään vajaan kilometrin päässä olevalle harjulle. MK

U-aseman Nietjärven puolustuslohkolla oli kolme peräkkäistä puolustustasaa, joista eteläisin oli Niemelän talon linja, keskimmäinen Maksimoff-linja ja pohjoisin harjulinja. Viimeksi mainittu oli parhaiten varustettu tasa, ja sen erikoisuus oli linjan taakse tehty hyökkäysvaunukaivanto. Nietjärven lohkoa puolusti 5.Divisioonan joukkoihin kuulunut vahvennettu JR 44. Lohkon...

Muistomerkki on Yrjölän talon mailla. MK

Lemetin lohkon U-aseman etulinjan eräs bunkkeri sijaitsee Rämeojan länsipuolella, maantien eteläpuolella 350 metriä tiestä. Sen vieressä on vahvasti kenttävarusteltu kk-pesäke sekä 75 mm:n pst-tykin asema. Bunkkeri on palvellut sekä konekiväärimiesten että panssarintorjuntamiesten yhteisenä majoitus- ja suojatilana. ENa 2017.

Heinäkuun 1944 ensimmäisestä viikosta alkaen Loimolan suunnan puolustuksesta vastasi vetäytymisvaiheen aikana ankaria taisteluja käynyt 7.Divisioona, jonka joukkoja olivat mm. kantarykmentti JR 9 sekä JR 8 ja JR 56. Vihollisen yritykset murtaa U-aseman puolustus Loimolan itäpuolella Suovanjärven puolustuslohkolla tehtiin tyhjiksi kahden ensimmäisen taisteluviikon aikana....

Syväriltä Keski-Aunuksen läpi viivyttänyt 8.Divisioona (mm. JR 4 ja JR 45) ryhmittyi U-asemaan Syskyjärven ja Uuksujärven väliseen maastoon 10.7.1944 mennessä. Divisioonan puolustuslohkon vasenta kaistaa puolusti 7.D:n JR 9 Uuksujärven koillispuolella. Lohkollaan 8.D yhteistoiminnassa 15.Pr:n kanssa torjui Katitsanlammen ympäristössä puna-armeijalaisten...

7.Divisioonan joukot vetäytyivät taistellen pitkän ja haastavan matkan Syväriltä U-asemaan 20 päivässä kesä-heinäkuussa 1944. Saavuttaessa U-asemaan divisioonan JR 8:n II Pataljoona ryhmittyi Loimolan kaakkoispuolelle puolustukseen. Alkutaistelussa kävi niin, että etulinjasta lirahti läpi vihollisen jalkaväkikomppania ja kuusi panssarivaunua 10.7.1944. Tämä...

Jatkosodassa Ryhmä Fagernäsin (3.9.1941 alkaen 3.Divisioonan) tavoitteena oli saavuttaa Uhtuan kylä, josta tarkoituksena oli jatkaa Muurmannin radalle Vienan Kemiin. Hyökkäys kuitenkin juuttui Uhtuan luoteis-, länsi- ja lounaispuolelle puolikaaren muotoiseksi rintamaksi elokuun 1941 aikana, eikä kylään asti koskaan päästy. Uhtuaa puolustaneen puna-armeijan 54.Jalkaväkidivisioonan...

Uhtuanjoki muodosta erittäin luonnonkauniin suvannon, jonka itäranta nousee korkealle mäelle ja harjanne on hienoa hiekkaa. Suosittu retkeilykohde paikkakuntalaisille ja miksei muillekin. JHe 2017.

Uhtuan rintaman Jatkosodan aikainen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsi reilut kaksi kilometriä Uhtuan taajamasta luoteeseen. Kentän laskualueen laajuus oli 800 m x 90-230 m; pääsuunta NWW-SEE. Kentän pinta oli kanervan sitomaa hiekkaa. Sodan jälkeen vanhan kentän itäpäästä alkaen on tehty lounaan suuntaan uusi 700-metrinen kiitotie, joka on asvaltoitu. Tämän...

Venäläisten ja suomalaisten puolustusasemien jäänteitä Uhtuan joen molemmin puolin. MKe 2014

Ukkolan navetta Kirvesmäessä on ainut edes osittain säilynyt raunio, rakennuksen aivan vieressä on YH- aikana rakennettu maapenkka panssariesteeksi. JHe 2014.

Petroskoin valtausoperaation tultua suoritetuksi lokakuun 1941 alussa, Jalkaväkirykmentti 8 komennettiin kaupungin varuskuntajoukoksi (4.10. alkaen). Rykmentti marssi kaupungin pohjoispuolelta sen läpi eteläosiin kasarmialueelle, josta alettiin käyttää nimitystä Ukon kasarmit. Nimi tulee JR 8:n komentopaikan peitenimestä Ukko. Kun myöhemmin Petroskoin eli Äänislinnan kadut nimettiin...

Suomeen saapui syksyllä 1919 ranskalainen sotilaskomissio antamaan apua nuoren tasavallan puolustuslaitoksen luomisessa ja muissa maanpuolustuksen järjestelyissä. Komissiossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän sai Yleisesikunnan päälliköltä, kenraali O. P. Enckelliltä tehtäväkseen laatia suunnitelman mm. Jänisjokilinjan linnoittamisesta....

Kevätkesällä 1919 Aunuksen retkikunnan kärkijoukot etenivät Ulvanaan asti. Mukana oli myös parikymppinen Elias Simojoki, joka suunnitteli sotilaan uraa. Hän joutui sotavangiksi, mutta onnistui riistäytymään irti vangitsijoiltaan Ulvanan sillalla, hyppäsi jokeen ja sitä kautta pakoon. Paetessaan nuori heimosoturi lupasi Jumalalle, että jos tämä pelastaa hänet omien puolelle, hän...

Uomaan kenttä oli hiekkakenttä Sääksjärven lounaispuolella. Kiitoratoja oli kaksi, ja niillä pituutta 900 m - 1000 m. Koordinaatti osoittaa kiitoratojen leikkauspisteen. Jatkosodassa kenttää käyttivät muun muassa Lentolaivue 16, Hävittäjälentolaivue 32 ja Tiedustelulentolaivue 12. Heinkel-kellukekoneilla lennettiin kaukopartiolentoja järveltä. Koneet ankkuroitiin rantaan...

Vuonna 1915 rakennetun Uslangan kartonkitehtaan voimalaitos tuotti sähkövirran joukoillemme Vaaseniin ja Podporozeen Jatkosodan asemasodan aikana. Tehtaan rauniot ovat yhä löydettävissä maastosta. Rauniota vastapäätä, Uslankajoen länsirannan törmällä, on suomalaisia kenttävarustuksia. ENa 2017.

Uslanka, joka suomalaisessa peruskartassa on nimetty Palteenkyläksi, on pieni asutus Syvärin pohjoisrannalla Uslankajoen suulla. Jatkosodassa vallattuaan 7.9.1941 iltayöllä Kuujärven kuntakeskuksen eli Joensuun Vahv 2./JP 4 jatkoi etenemistään itään yön aikana. Komppania saapui Uslankaan varhain aamulla ja huomasi Syvärillä hinaajan vetämässä kahta proomua. Panssarivaunut...

Usmana oli vienankarjalainen kylä, jonka maastossa everstiluutnantti Malmin johtama suomalaisretkikunta kärsi tappion Heimosotien taistelussa huhtikuussa 1918. Tänne oli tultu, kun Suomen Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim antoi 23.2.1918 päiväkäskyn, jossa hän vakuutti, ettei panisi miekkaansa tuppeen ennen kuin "viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin...

Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa. Ensimäiset 18 sankarivainajaa on haudattu tänne 1918. Viipurin lääninvankilassa punaiset ampuivat 30 vangittua, "poliittisia vankeja" 19, henkilökuntaa 6, rangaistusvankeja 4 ja yksi pakolaisen loput 22 vainajaa haudattiin joko kotikuntiinsa tai sukuhautoihin. Vieläkin jäljellä olevaa koroketta kiersi...

Ennen sotia Salmin lohkon puolustussuunnitelmassa Mantsin- ja Lunkulansaaren sekä Uuksalonpäänniemen muodostaman kokonaisuuden päätehtävä oli torjua vihollisen hyökkäykset Laatokalta. Kuitenkin Talvisodassa vihollinen yritti murtaa puolustusasemat mantereelta käsin ja ennen kaikkea eteni kohdan ohitse rantatietä pitkin Laatokan koillisnurkkaan, minne se pysäytettiin ja...

Uuksun kylä (entiset Salmin pitäjän Ylä-Uuksu ja Ala-Uuksu) sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta - Salmi -maantien varrella. Joki oli aikoinaan merkittävä tukinuittoväylä, ja kylästä muodostui puuteollisuuden keskus. Laivalaiturien äärellä olivat valtio-omisteisen Kaidan sahan puutavaravarastot. Saha toimi läheisessä Uuksalonpäässä. Uuksussa toimi kaksi suurta...

Uusi Segeža oli kylä Syvärin rannalla. Jatkosodassa siellä sijaitsi Sekeen lohkon Koukkulan alalohkon Muikku-niminen tukikohta. Nykyään alueella on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajat on osoitettu liitekartassa. ENa 2018.

Salmin pitäjän Uusikylä on Pitkäranta - Salmi maantien varressa. Tie mutkittelee kylän kumpuilevien peltoaukeiden läpi. Kylän koulu (koordinaatti), joka on tehty sementtitiilistä, valmistui juuri ennen Talvisotaa. Viimeksi se on toiminut venäläisten pikkupioneerien leirikäytössä. Talvisodassa viivytysjoukkomme vetäytyivät kylästä Uuksunjoki-linjalle 4.12.1939....

Uusikylä oli pieni asutus Syvärin etelärannalla. Nykyään kylä on autio. Osana Shemenski-Bulajevan valtausoperaatiota Kevyt Osasto 19 saapui Mätysovaan 17.9.1941, ylitti Syvärin ja perusti sillanpään Uusikylään. Panssarivaunujoukkue tuli sillanpääasemaan joen yli ponttooneilla. Sitten panssarivaunujen tukema Kevyt Osasto 19 ja Yhdistyneet Rajajääkärikomppaniat tekivät...

Etelän suunnasta Äänisen rantatietä pitkin edennyt Osasto Lagus valtasi Uusiselän kylän 28.9.1941. Uusiselässä sijaitsi kommunistieliitin luksustaloja, ns. Gyllingin huviloita, joita joukkomme käyttivät toimistoina ja majoitustiloina Jatkosodan asemasotavaiheessa. Huvilat olivat saaneet nimityksensä suomalaisesta Edvard Gyllingistä, joka oli ollut Neuvosto-Karjalan johtava...

Jatkosodan aikana Uutujärven kylässä sijaitsi reservi- ja vastahyökkäyspataljoonien majoitus-, harjoitus- ja koulutuspaikka sekä huollon varastoja. Kylän liepeille rakennettiin 5.Divisioonan juhla- ja koulutustila, Uutulinna. ENa 2017.

Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian sivustasuojausosasto, varmisti aution Vaarakylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 20 taloa ja muun muassa oma mylly Valasjoen niskalla. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 2K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Komppania vastasi kenttävartiopuolustuslinjasta, joka ulottui Vaarakylästä...

Jatkosodassa ensimmäisenä yksikkönä Syvärin ylitti 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto 15, sen 1.Komppania. Ylimeno tapahtui veneillä 9.9.1941 kello 15-16 kahdella joukkueella Vaasenissa. Paria tuntia myöhemmin komppanian kaksi muuta joukkuetta ylittivät Syvärin 8 km lännempänä Uslangassa. Vaasenin ylimeno liittyi Muurmannin radan sillan valtausoperaatioon,...

Vaasenin Pogostan (kirkkokylän, paikallishallintopiirin keskuksen) valtasi Vahv 2./JP 4 8.9.1941. Jatkosodan aikana Pogostan kohdalla oli tärkeä maantiesilta Vaaseninjoen yli. Kylään majoittui lepovuorossa olleita rintamajoukkojamme. 17.Divisioonan organisaatioon kuulunut 38.Kenttäsairaala toimi myös Vaasenissa. ENa 2017.

Vahtiniemi sijaitsee Käkisalmesta runsaat viisi kilometriä suoraan pohjoiseen. Murikan patterialueen ja Vahtiniemen väliä on noin kolme kilometriä. Muodoltaan Vahtiniemi ei paljoakaan muistuta niemeä; tosin pieni ulkoneva laitureineen alueella on. Vahtiniemi oli Rannikkotykistörykmentti 3:n tärkeimpiä toimipisteitä. Siellä oli vuodesta 1919 lähtien raskas patteri, vuosina...

Päämajan asiamieskoulu oli Äänislinnassa vakoojakoulu, joka perustettiin aluksi Anohinin kadun varteen. Kun kadunnimet suomalaistettiin, kadun nimi oli Asemiehenkatu. Aivan naapurustossa sijaitsi Jalkaväkirykmentti 8:n eli Tuntemattomassa sotilaassa kuvatun joukon kasarmi. Melko pian koulu muutti Metsäoppilaitoksen rakennukseen, Metsäopiston mäelle Gogolinkadulle. Koulu...

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori (myös Karjala-Ilmarisen talo) on Viipurissa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut 11-kerroksinen rakennus, joka on korkeudeltaan 40,5 metriä. Se oli valmistuessaan Suomen korkein asuin talo. Rakennuttajina toimivat Vakuutusosakeyhtiö Karjala sekä tämän tytäryhtiö Ilmarinen. Myös "Viipurin pilvenpiirtäjäksi" kutsutun funkistyylisen talon on...

Vuonna 1995 Moskovan patriarkka Aleksi II ja Venäjän puolustusministeriön välisen sopimuksen mukaisesti on yhteistyöstä Venäjän ortodoksikirkko ja puolustusministeriön sallittiin asepalvelus Valamon luostarissa. Patterissa palvelee hurskaita ortodoksisen nuoria, jotka ovat pappisseminaarissa, alttaripoikina ja jne....

Valamon luostari on perustettu tiettävästi 1100-luvulla, ja nykyiseen muotoonsa se on kehittynyt 1800-luvulla. Suomen itsenäistyttyä 100 vuotta sitten luostari siirtyi Suomen ortodoksiselle kirkolle. Talvisodassa vihollinen pommitti Valamoa monta kertaa, mutta vauriot olivat vähäisiä verrattuna pommitusten rajuuteen. Jatkosodassa joukkomme palasivat Valamoon syksyllä 1941, ja mm....

Everstiluutnantti Jussi Turtolan Ryhmä J:n hyökkäyssuunnitelman mukaan hänen joukkonsa ylittäisivät Sohjananjoen kahdessa paikassa heinäkuun 1941 lopussa, ja lisäksi osalla voimista tehtäisiin Valaslahdelta Tuoppajärveä pitkin vesistökoukkaus vihollisen selustaan. Tuohon saarrostavaan hyökkäykseen järven yli käskettiin Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona (kapt Breitholtz)....

Valkeajärven ympäristössä oli lukuisia Jatkosodan Uhtuan rintaman esikunta- ja huoltotoimintoja. Valkeajärvi sijaitsee Malviaisten tien varressa. Malviaisten tie on hiekkanummella kulkeva tie, joka on ajoneuvokelpoinen hyvinkin pitkältä matkalta. Eldankajärven jää -iskelmän sana Bieloje-ozero ("... on täällä Bieloje-, Tshirni- ja Tschorneje-ozerot, juu...") tarkoittaa juuri...

Muistomerkki liittyy kesäkuun 9 päivään 1944. Muistomerkki on Pietariin menevän Sertolovon tien peltoaukealla, peltoaukean toisella laidalla oli Mottorin mutka.

Kirkko rakennuttu 1894, tuhoutunut 1944, koordinatit päivitetty 06022019 osoite Zemlyanichnaya ulitsa 35 THa 2019

Kirkon portaat ja muistomerkki. MKe 2014.

Petroskoin valtausparaati pidettiin 12.10.1941 ja valtauksen vuosipäivän paraati samoin järjestelyin, mutta osallistuvien joukkojen suhteen laajempana 1.10.1942. Ohimarssin vastaanottokoroke oli kummassakin tapahtumassa rakennettu Väinämöisenkadun ja Valtakadun risteykseen (nyk. Dzerzhinkogon kadun alkupää). Ohimarssin rivistöt lähtivät liikkeelle Vapauden torilta (Kirovin...

Kartano on täysin kadonnut, paikalla on joitain venäläisten tekemiä rakennuksia. MKe 2014.

Kurkijoen kylällä on jokseenkin hyvin säilyneitä suomenaikaisia rakennuksia, tässä paikallinen apteekki, tuskin nykyinen omistaja tietää rakennuksen historiikkia.

Karhumäen hotellina pidettiin rakennusta joka alun perin rakennettiin Stalinin kanavan rakennustoimistoksi. Todellisuudessa se oli KGB:n kuulustelukeskus, siellä ratkottiin työvoimaongelmia. Nykyisin rakennus on osittain hotellina ja sen oikeassa päädyssä on pieni museo joka kertoo kanavan rakentamisesta, varovasti vainoista ja viime sodan historiasta. Jatkosodan aikana täällä...

Lienee ainoa rakennus Rajajoella, joka jäi ehjäksi taistelujen melskeessä mennen tullen 1939 - 1944. Pumppuasema on rakennettu joen varrelle aivan rautatien ja rautatiesillan kupeeseen. Nykyisin jopa uusi moottoritie tekee mutkan ja rakennus jatkaa elämäänsä vaaleanpunaisena, ehkä edelleen pumppuasemana. JHe 2017.

Talvisodassa ja uudelleen jatkosodassa Neuvostoliitolle menetetyn Sallan alueen mukana rajan taakse jäi yhdeksän sallalaista kylää, joista Sallan entinen kirkonkylä oli yksi. Kirkonkylän asukkaat siirrettiin pääasiassa Tuohikylän, Vallovaaran ja Kurijoen kyliin nykyisessä Sallassa. Tienviitta eri kohteille.

Paikka on Sallan vanhan kirkon hautausmaalla. Vanhan Sallan kirkkomaalla sijaitsee Sallan entisen kirkon rauniot, sankarihautausmaa, sankarivainajien muistomerkki ja vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkki. Syyskuussa 1942 siirrettiin Rovaniemeltä ja Kemijärveltä talvisodan sankarivainajat tänne hautausmaalle. Sankarivainajia haudattu kaikkiaan n. 220. Sankarivainajien...

Suomen valtakunnan entinen raja. Tien varressa kivikasa ja alakurttilaisen lääkärin Elena Lapunetsin muistokivi. Rajalinja etelään päin erottuu vaaran rinteessä.

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Puna-armeijan joukot...

Kaksinaisen kylän kaakkoispuolella kulkee Vanha valtionraja Suojärven Leppäniemen kylän ja venäläisen Kangasjärven kylän välillä tien kohdalla. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen...