Kohteet: Venäjä

Ikiajat kahden suomalais-ugrilaisen heimon raja on kulkenut metsäisten kukkuloiden, soiden ja pienten järvien kautta Käsnäselän ja Kolatselän välillä. Aikoinaan täällä ei ollut länsi-itä -suuntaisia teitä, mutta kulkuyhteydet toimivat talviteitä ja polkuja pitkin. Rajan yli harjoitettiin vapaata vaihtokauppaa. Stolbovan rauhansopimuksen perusteella raja määritettiin...

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Tästä...

Korunkiojassa kulkee Vanha valtionraja Ignoilan ja Veskelyksen välillä. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat...

Uusi Suvilahti - Hautavaara -maantieura ylittää Vanhan valtionrajan sekä Viiruojan että Suojoen kohdalla. ENa 2017.

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtioraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 rajasta tuli jälleen virallinen valtioraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Viime sotien...

Muutama suomenaikainen rakennus on säilynyt, paikalliset ovat kunnostaneet rakennukset. Päätyjen sisäänkäynnit ovat paikallista arkkitehtuuria, talon väri on lähes alkuperäinen. MK

Suistamon Vapaussodan muistomerkki sijaitsee viistosti vastapäätä kirkkoa Leppäsyrjään johtavan tien itäpuolella. ENa 2017.

Uuksun hautausmaalla sijaitsevat Suomen Vapaussodan muistomerkki, Uuksun sankarihautausmaa, venäläisten lentäjien muistomerkki, pieni tšasouna ja useita erikoisia hautakiviä. Miten mennä kohteeseen: Salmiin päin mentäessä Uuksunjoen sillalta 240 metrin päästä lähtee hiekkapohjainen ura pohjoiseen, vasempaan. Etene sitä 50 metriä ja käänny uudelleen vasempaan. Siitä...

Laatokan rannan Variskivi oli virallisen valtionrajan rajamerkki, johon rajalinja tuli Laatokan länsirannalta ulapan yli suoraan. Rantaviivalla rajalinja jatkui luoteeseen 2 km Vino-ojalle Tällä osuudella rantamaa kuului Venäjään, vesialue Suomeen. Rannasta raja nousi Vino-ojaa ja tilusrajaa pitkin 3 km koilliseen maantiehen kiinni, ja maantien länsipuolisessa ojassa se kulki...

Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) eteni lännestä ja valtasi Varloin tienristeyskylän 27.7.1941 sekä aloitti tämän jälkeen aktiivisen tiedustelun lähikyliin itään, kaakkoon ja etelään. Vihollisen pyrkiessä valtaamaan kylää takaisin elokuussa 1941 JR 13:sta II Pataljoona (17.D) tuki kyläalueen puolustusta vastahyökkäyksellään 13.-15.8. Tässä Varloin...

Lentokenttä sijaitsi 3-4 km Suojärven Varpakylästä koilliseen. Laskualueen laajuus oli 700 m x 80-130 m; pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli hieman aaltoileva, ja maaperä hiesusavea, joka tietty pehmeni kelirikkoaikana. Keskentekoisuutensa vuoksi kenttä soveltui lähinnä pakkolaskupaikaksi Jatkosodassa. Majoitustilat olivat kentän itäpuolella. Neuvostoliiton aikana kenttää on...

Aunuksenkaupungin ortodoksinen kirkko, Smolenskin kirkko, on Aunuksen- ja Mäkriänjoen yhtymäkohdassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1828. Venäjän Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirkkorakennus alkoi rappeutua. Jatkosodassa rakennus kunnostettiin joukkojemme varuskuntakirkoksi, mutta sodan jälkeen rakennus jatkoi rappeutumistaan. Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kirkkoa on ryhdytty...

Leningradin uloin puolustusketju Karjalan kannaksen keskiosassa Vaskisavotan järven lähellä. 

Vasojärven luostarin juuret ovat 1500-luvun alkupuoliskolla. Silloin muuan munkki tuli Vasojärven rannalle ja kaivoi itselleen maakuopan. Siinä hän asui erakkona useita vuosia. Sitten paikkaan alettiin tehdä rakennuksia, mutta ne tuhoutuivat ensimmäisen kerran, kun ruotsalaiset ja puolalaiset joukkiot hävittivät luostarin ja surmasivat munkit 1600-luvun alussa. Tämän jälkeen...

Talvisodassa Raatteen tien moteista takaisin rajan taakse paenneet puna-armeijan 44.Jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Vinogradov, esikuntapäällikkö, eversti Volkov, sekä poliittisen osaston päällikkö Pahomov teloitettiin ampumalla Vasonvaaran kylän eteläpuolisen järven jäällä 11.1.1940. Toimitusta seurasivat kaikki hengissä säilyneet muut 44.Jv.D:n sotilaat....

Muurmannin radan Vatsjärven (Vatsojärven) rautatiepysäkki oli erityisesti 20.Prikaatin joukkojen käyttämä pysäkki keväällä 1944. ENa 2016.

Puna-armeijan hyökkäysvaunujen huoltopaikka heinäkuussa -44. Huoltopaikaksi sopi mainiosti kylän yhteinen hiekkakuoppa. Kartta 1:20000 Juustila.  Tämä hiekkakuoppa oli myöskin Marskin ritarin Ville Väisäsen ( RJP2) kohtalona. Kenraali Vihman tuotua hänet autolla takaisin syömästä Ville Väisäsen ruokahalu panssareihin kasvoi. Hän oli aamupäivällä tuhonnut 8 panssaria...

Vaunumies Vladimir Tereškovin tytär, Valentina Tereškova (synt.1937), oli ensimmäinen nainen avaruudessa. Tämä lento tapahtui kesäkuussa 1963. Naiskosmonauttina hän oli Neuvostoliitolle erityisen suuri ylpeyden aihe, jonka avaruuslennosta julkaistiin lukuisia postimerkkejä. Tereškova aiheutti myös harmaita hiuksia Kremlin herroille vaatimalla selvitystä Talvisodassa...

20.Prikaatin Viestikomppania ja Tykkikomppania olivat sijoitettuna Vavšukovskajaan (Vausukkalaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylän kautta kulki tie Mätysovasta Efremovskajaan, missä sijaitsi prikaatin huolto-osia. Kylän niemessä on rapistunut Pyhän Elisan kirkko (koordinaatti), joka on rakennettu vuonna 1899, mutta joka on poistunut käytöstä 1930-luvulla. Miten mennä...

PPK/7.D valtasi Vehkaojan 28.9.1941. Kylästä luovuttiin vetäytymisvaiheen alettua 26.6.1944. Kylän raunioitunut tiilikirkko (koordinaatti) on aivan maantien varressa. ENa 2016.

Vallattuaan Vehkaojan kylän 28.9.1941 aamulla PPK/7.D eli "Pinna" sai tietää, että kylän satamassa muutaman kilometrin päässä olisi jokin laiva. Varmistettuaan kylän luut. Keinosen johtama PPK eteni satamapoukamaan, jonne saavuttaessa huomattiin, että rannasta noin 100 metrin päässä olivat siipiratashinaaja ja suurikokoinen hinattava proomu, jossa oli satoja evakuoituja...

Venäläisten merijalkaväkiprikaatien maihinnousun 1944 muistomerkki on maantien varressa rautatietasoylikäytävän kohdalla Tuuloksen kylän lähellä. Jatkosodan kesäkuussa 1944 vihollisen ensimmäinen maihinnousuporras (70.MerijvPr), jonka vahvuus oli 3 600 miestä ja jonka aseistuksena olivat mm. 12 kenttätykkiä ja 18 pst-tykkiä, teki Laatokalta maihinnousun ja katkaisi tärkeän...

Tukikohta Polan edessä oleva KaUR-bunkkeri sai joukoiltamme nimen Ojasen bunkkeri syyskuussa 1941. Tällöin tapahtui niin, että III/JR 28:n komentaja, kapteeni Aimo Ojanen oli päättänyt lähteä yhdessä tykistön ryhmäupseerin, luutnantti Sulo Viuhkosen kanssa tuhoamaan tuon bunkkerin kahteen mieheen. Pataljoonan komentopaikalla oli otettu kuppia 9.9.41 aamuyöllä. Sitten...

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla. Eräs noista linnoitteista eli suurehko betonibunkkeri sijaitsee reilun kilometrin Kaukoijärven kylän pohjoispuolella. Miten mennä kohteeseen: jos käytettävissä on maasturi, sillä pääsee kylästä pohjoisluoteeseen lähtevää tilusuraa pitkin bunkkerin...

Vanhan valtiorajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla, ja eräs noista betonibunkkereista sijaitsee Kavainon kylän pohjoislaidalla. ENa 2017.

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat linnoittaneet Laatokan rantatien ympäristöä rakentamalla muun muassa Rajakonnunmäelle bunkkereita 1930-luvulla. Eräs noista betonibunkkereista sijaitsee mäen takarinteessä. Sen päälle on sittemmin rakennettu asuintalo. ENa 2017.

Kavainon kylän luoteislaidalla sijaitsee venäläinen betonibunkkeri, joka on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Tälle paikalle alettiin haudata Laatokan Karjalan mottitaisteluissa kaatuneita puna-armeijalaisia Talvisodan jälkeen. Esimerkiksi 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentaja, kenraali Kondratjev ja esikuntapäällikkö, eversti Smirnov haudattiin tänne maaliskuussa 1940. Myöhemmin alueesta kehittyi sotamuistomerkkialue, kun hopeiden Sureva äiti -patsas ja kaatuneiden nimilaattoja...

Muistomerkki liittyy heinäkuussa 1944 99.Kaartindivisioonan JR 300:n suorittamaan maastokoukkaukseen, jonka avulla katkaistiin suomalaisten III/JR 9:n ja Kevyt Osasto Keinosen vetäytymistie. Nämä kuitenkin irtautuivat toisaalle eivätkä jääneet mottiin. Muistomerkki on tien katkaisukohdassa, ja sen laatassa on lueteltu kaatuneiden nimiä. ENa 2017.

Podporozen venäläinen sotamuistomerkki on Syvärin uoman korkean rantatörmän päällä. Muistomerkki kunnostettiin vuonna 2014: siihen laitettiin tulet, ja sen eteen tuotiin kaksi kenttätykkiä. Paikasta on avara näköala jokiuomaan ja Podporozen voimalaitospadolle. ENa 2016.

Sammatuksen taistelun 1944 venäläinen muistomerkki on kylämäen päällä, missä sijaitsee myös kylän hautausmaa, jonka äärellä oli aiemmin kaksi kirkkoa. Mäen rinteiltä löytyy suomalaisten pallokorsujen paikkoja ja rakenteita. ENa 2017.

Tihvinän läntisen sisääntulotien varressa on Toisen maailmansodan muistomerkkinä panssarivaunu T-34. Tässä maastokohdassa oli saksalaisten puolustusasema, jota puna-armeijalaiset yrittivät murtaa hyökkäämällä pohjoisluoteesta marraskuun 1941 lopulla. Hyökkäävä panssariosasto tuhoutui täysin taistellen viimeiseen kranaattiin ja viimeiseen patruunaan asti. Muistomerkin kohdalta...

Venäjän ilmapuolustuksen ohjustorjuntaan liittyvä Kylmän sodan aikainen lentokenttä sijaitsee viisi kilometriä Salmin kirkonkylän itäpuolella. Betonilaatoista tehdyn kiitotien pituus on 1 800 metriä. Pääsuunta NW-SE. ENa 2017.

Muistomerkki sijaitsee valtatieltä Rytyn asemalle erkanevan tien haarassa. 168.Jalkaväkidivisioona perustettiin reserviläisistä syyskuussa 1939. Talvisodassa se hyökkäsi Salmin suunnasta Laatokan rantatietä luoteeseen. Joukkomme pysäyttivät divisioonan etenemisen ja sulkivat sen kahdeksi kuukaudeksi Kitelän mottiin tammi-maaliskuussa 1940. Jatkosodassa 168.Divisioona...

Heinä-elokuussa 1941 Tuulosjoella ja Säntämässä rintamaa suomalaisjoukkoja vastaan puolusti muun muassa 3.Nostoväkidivisioona, joka oli perustettu Leningradissa 4.7.1941. Perustamisvahvuus oli 8 500 sotilasta. Heinäkuun 1941 lopulla divisioona siirtyi Lotinapeltoon ja edelleen Nurmoilaan, mistä se ryhmittyi rintamaan Säntämä- ja Tuulosjoelle. Suomalaisjoukkojen hyökkäyksessä...

Pälmän Vanhakylässä oli puna-armeijan varuskunta Toisen maailmansodan aikana, ja täältä varuskuntajoukot toteuttivat Äänisjärven rannikkovarmistusta. Varuskunnan omaan puolustusjärjestelmään kuuluivat muun muassa kenttälinnoitetut hirsibunkkerit. Niistä esimerkkinä tässä kuvia bunkkeri numero 10:stä. Koordinaatti osoittaa sen sijainnin. Kaikkiaan hirsibunkkereita on ollut...

Kaksi venäläistä IL 2 koneen lentäjää saivat surmansa tällä, paikalla 9.6.1944 eli heti Kannaksen suurhyökkäyksen alettua. Molempien lentäjien nimet on kaiverrettu tähän muistomerkkiin. Tämä muistomerkki jää tavalliselta kulkijalta huomiotta, se liittyy tietenkin Pietariin päin mentäessä noin kilometrin päässä olevaan varsinaiseen Valkeasaaren läpimurtoa...

Venäläisten muistomerkki on Petsamon kylän keskustassa, sijaitsee saksalaisen hautausmaan sisällä. Hautausmalle haudattu kaikkiaan noin 12.000 soturia. MKe 2014.

Paikalle on haudattu noin 1000 venäläisten kaatunutta.

Venäläisten muistomerkki Rukajärven rannassa niemellä

Kahdeksan kilometriä Heinäsenmaasta etelään sijaitsevalla Verkkosaarella oli jatkosodan aikana patteri. Sen kalusto oli kaksi 75 mm:n Canet-tykkiä. THa 2016.

Paikalla on Vermajoen taistelu muistomerkki (venäläisten pystyttämä) ja taulut jotka kertoo taistelun kulusta. Lähellä on venäläisten etulinjan juoksuhautoja ja bunkkereita tien molemmin puolin.

11.Divisioonan JR 8 eteni Ignoilasta Veskelykseen ja valtasi kylän 19.8.1941. Seuraavana päivänä Kevyt Osasto 10 saapui varmistamaan kylää, ja JR 8 jatkoi etenemistään pohjoiseen Potkuselkään, Savilatsuun, Maaselkään ja Tsalkkiin. Nykyisin Veskelys on saman nimisen kunnan keskuskylä. Kylässä on näkyvällä paikalla pieni tšasouna, joka on siirretty Kangasjärveltä vuonna...

Saksalaisten Stukan tuhoama veturi Kiestingin itäpuolella ns. "veturipurolla". JHe 2014

Vanhat amerikansuomalaisten siirtolaisten 1930-luvulla rakentamat rakennukset, joissa toimi mm. AKE:n esikunta ja lennoston Esikunta. Kalajärven-Pyhäjärven välisellä kannaksella oli VI AK tärkeimmät osat Nurmoilan kylän toisella puolella , alueella oli korsukylä. Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Korsu käsitti takahuoneen, komentohuoneen ja jonkinlaisen makuualkovin. Alueella oli...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan JR 60 eteni lännestä ja valtasi Vieljärven kylän 21.7.1941. Kylässä toimi 1.Divisioonan kenttäsairaala elo-syyskuussa 1941, ja Aunuksen Radio aloitti lähetystoimintansa nimenomaan Vieljärvellä 1.9.1941. Radio toimi kylästä käsin parisen kuukautta, kunnes siirtyi Petroskoihin loka-marraskuun vaihteessa. Syyskuun 1941 alussa...

Kotiseutumuseo "Pommeri" (Kemi, Karjalan tasavalta) perustettiin vuonna 1980 julkisena museo. Vuonna 1985 muutti uusiin tiloihin - entinen rakentaminen Solovetskin valtiovarainministeriö, ensimmäinen kivitalo Vienan Kemissä (1763). Näyttelyina Pomorit ja Gulag (vankileirien saaristo). THa2016 Osoite: Ul. Vitsupa 12, Vienan Kemi,  sposti: pomorie@onego.ru , ...

Viiksjärven lentokenttä sijaitsi 40 kilometriä Karhumäestä etelälounaaseen Muurmannin radan itäpuolella. Laskualueen laajuus oli noin 700 m x 150 m. Pääsuunta NW-SE. Kenttää käytettiin tilapäistehtävissä. ENa 2016.

Viipurin kauppahalli oli Pohjoismaiden suurin, kunnes Segerstadin yhdessä Einar Flinckenbergin kanssa suunnittelema Hakaniemen kauppahalli valmistui Helsinkiin vuonna 1914. Siinä oli Suomen ensimmäiset kylmähuoneet, ne olivat ja osittain vieläkin Viipurin linnan puoleisessa päässä ala kerroksessa.  Kaksikerroksinen rakennus on vain parikymmenen metrin levyinen, mutta yli...

Sairaansijojen tarve kasvoi jälleen voimakkaasti 1920-luvulla ja kaupunginsairaala oli uudistettava perusteellisesti. Vuonna 1929 valmistui Talikkalaan Hirvikadun varrelle Patterinmäen itäiselle laidalle uusi kaupunginsairaala. Siinä oli sairaansijoja kirurgisille potilaille 54, sisätautipotilaille 54 ja lapsipotilaille 17. Sairaala kärsi sodassa merkittäviä vaurioita....