Kohteet: Venäjä

Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka...

Viipurin linnan perusti Torkkeli Knuutinpoika Tott (esiintyy myös nimellä Tyrgils, ruots. Torgils Knutsson; k. helmikuu 1306 Tukholma) pienelle kalliosaarelle Suomenvedenpohjan ja Viipurin lahden yhdistävään salmeen. Linnan perustaminen ajoittuu johonkin 1200 - 1300 luvun vaihteeseen. Linna on vaihtanut monet kerrat omistajaa. Vuonna 1710 venäläiset valtasivat linnan, esilinnan...

Viipurin lääninlasaretti eli lääninsairaala. Sairaalan alue on kohtuullisen hyvin säilynyt kortteli. Alueen pitkiä sivuja hallitsee  Kannaksenkatu kiviaitoineen. Toinen pitkäsivu rajoittuu Suonion katuun. Lyhyitä sivuja rajaa Sairaalakatu ja Vilkkeenkatu. Pääosin sairaalan alue on pysynyt samanlaisena kuin se meiltä kesällä 1944 jäi. Viipurin lääninsairaalaa...

Viipurin vankilasta tuli 1920-luvulla Suomen suurin lääninvankila. Viipurin vankila on ollut osana Suomen lähihistorian dramaattisia tapahtumia. Vuoden 1905 poliittinen liikehdintä, kansalaissota, Suomen itsenäistyminen, Viipurin lääninvankilan murhenäytelmä 1918, talvisota, vankilan evakuointi ja palaaminen Viipuriin 1941, sekä vankilan menetys 1944 liittävät Viipurin...

Kuvassa näkyvään rakennukseen evl. Teppo Sorri perusti 20.prikaatin III pataljoonan komentopaikan. Paikka on Papulan kunnalliskoti, sen vintistä oli kohtalaisen hyvä näkyvyys Ristimäkeen. Pataljoonan oma vastuualue jäi Karjalan kaupunginosan itälaitaan, oikeana rajana Suomenveden pohja ja vasemmalla Myllyojan pellot. III pataljoonaa oli ainut yhtymä 20. prikaatista joka irtaantui...

Naistensairaala on säilynyt entisessä asussaan näihin päiviin asti, 20.6 1944 tämän talon kellariin jäi tietojen mukaan 8 vaikeasti haavoittunutta sotilasta, sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät potilaiden luo. Kellarissa oli myös erinäinen määrä arkutettuja vainajia mukana myös yksi siviili. Kukaan heistä ei palannut sodasta,...

Kuvassa kallioon louhittu miehistösuoja, toinen vastaava on 30 metrin päässä vähän ylempänä. Kallioon louhittua juoksuhautaa löytyy tältä paikalta molempiin suuntiin noin kilometrin verran. Paikka on toisen pataljoonan seitsemännen komppanian vastuualuetta. Sotamies Otto Nummelinin ( peitenimi Mannelin )  huhun "Pataljoona vetäytyy, käsky annettu" aiheuttama repeämä oli...

Kuvassa esikuntarakennus. Viipurin Rykmentti oli sijoitettu 1920-luvulla vanhoihin venäläisiin kasarmeihin Haminaan. Alkeellisten majoitussuhteiden parantamiseksi ja avarampien harjoitusmaastojen saamiseksi siirrettiin Viipurin Rykmentti Jaakkiman Huuhanmäkeen. MK

SA-kuva (5.6.1942) on jatko sodan aikana toimivasta puhelinkeskuksesta, joka sijatsi Pellervonkatu 6:ssa. Viipuri oli sotatoimialuetta, heti elokuussa 1941 lähdettiin kunnostamaan kaupungin entistä puhelinkeskusta. Rakennus joka on edelleen pystyssä, rakennettiin 1921 Uno Ullbergin suunnitelman mukaan konttori- ja puhelinkeskukseksi, se sai puoliautomaattisen keskuksen vuonna 1924....

Entisen Kannaksentien nykyisen Leningradskoye sh:n varrella on matala rakennus, jonka ikkunalinja on lähes katutasossa. Sen kaupungin puoleisessa päädyssä on pieni kauppa, sisäpihalla on autotalleja ja toiminta vaikuttaa autokorjaamolta. Rakennus on Viipurin uusin siunauskappeli, sen rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1938 ja valmistui tasan vuotta myöhemmin. Rakennuksen...

Viipurin viinakauppa numero 1 rakennus on säilynyt, osoitteena Pellervonkatu 1. Kuvan vasemmanpuoleinen osa oli viinakaupan tiloja. Paikka on aivan Punaisenlähteentorin reunassa. Samassa rakennuksessa oli myös Huonekaluliike T. Paasiranta Oy. Suurhyökkäyksen tavoitettua Viipurin 20.6.1944 oli viinakauppa jäänyt evakuoimatta. Muutenkin kaoottisessa tilanteessa tämä asia...

Jatkosodan 4.Divisioonan joukot valtasivat keskentekoisen Viitanan lentokentän syys-lokakuun vaihteessa 1941. Kentän alueelta poistettiin miinoitukset, ja se otettiin ilmavoimallisten joukkojemme aktiiviseen käyttöön. Kiitoratoja oli kaksi: keskentekoinen nurmikenttä 1000 m x 80 m ja laskukelpoinen nurmikenttä 1500 m x 600 m. Lisäksi kenttäalueen eteläosassa oli pehmeä...

Pohjoiseen laskeva Vilgajoki jakaa Vilgan kylän kahtia, ja syyskuun 1941 lopulla 11.Divisioonan suunnitelmat kohdistuivat kylä valtaamiseen siten, että JR 8 etenisi etelästä joen itäpuoliseen kylänosaan, ja JR 50 valtaisi kylän länsipuolisen osan. JR 29 toimisi divisioonan reservinä. JR 50 aloitti hyökkäyksensä 26.9., ja JR 8 liittyi siihen joen itäpuolella seuraavana...

Kirjailija Väinö Linna ammensi vaikutteita Tuntematon sotilas -romaaniinsa Jatkosodan tositapahtumista. Myös eräillä henkilöhahmoilla ovat olleet esikuvansa. Esimerkiksi alikersantti Antti Rokan esikuvana oli sakkolalainen Viljam Pylkäs, ja luutnantti Vilho Koskelan esikuvana oli nilsiäläinen Einari Kokkonen. Romaanin ja siitä tehdyn elokuvien eräs kuuluisimpia kohtauksia on...

Villavaaran taisteluissa 4.Divisioonan joukot (mm. JR 5, JR 25, JR 26) saartoivat vihollisjoukot tuhoten ne. Ankarien taistelujen päätyttyä sotavangeiksi oli jäänyt noin 500 miestä, ja taistelukentältä löydettiin 1700 kaatunutta puna-armeijalaista. Kylän alueelta maantien ja rautatiepysäkin (koordinaatti) suunnista todettiin ja laskettiin yli 1000 katettua ja yli 700 avonaista...

Villavaaran taisteluissa, 14. - 21.9.1941, 4.Divisioona joukot löivät hyvin varustelluissa asemissa Villavaarassa olevat venäläiset joukot ja avasivat tietä lännestä Petroskoihin. Muistomerkin ovat paikalle asettaneet kymenlaaksolaiset maanpuolustusjärjestöt. Muistomerkki on lännestä Jessoilasta tultaessa nykyisen tie vasemmallpuolella n 300m tiestä metsäautotien varressa....

Jatkosodan 4.Divisioona saapui Säämäjärvelle syyskuun puolivälissä 1941, vaihtoi 11.Divisioonan hyökkäyksen kärjestä Kutismajoella ja ryhtyi etenemään maantien ja rautatien suunnassa kohti Petroskoita. Divisioonan joukot joutuivat ankariin taisteluihin Villavaaran maastossa. Puna-armeijan 313.Divisioona ja NKVD:n 15.Jalkaväkirykmentti tekivät parhaansa viivyttäessään...

Vinnitsan ikiaikainen vepsäläiskylä on jylhänkomeassa Ojattijoen laaksossa. Laakson rinteet kohoavat molemmin puolin yli 100 metrin korkeuteen verrattuna laakson pohjalla virtaavaan jokeen. Jatkosodassa Vinnitsa oli venäläisten tärkeä huoltokeskus. Kylän kautta suunnattiin joukkoja etulinjaan, joka oli 25 km pohjoisempana. Shemenskin-Pertjärven offensiivia varten...

Jatkosodassa 14.D:n Kevyt Osasto 2:n pääosat pyöräilivät Repolasta tietä pohjoiskoilliseen ja saavuttivat Virran kylän 8.7.1941 illansuussa. Kylä taloineen todettiin tyhjäksi. Virransalmen silta oli räjäytetty. Osaston puolitoista komppaniaa eteni salmen itäpuolelle muutaman sata metriä, mutta koska konekivääri- ja tykistötukea ei ollut vielä saatavilla, joukko tuli lyödyksi...

Vitele on nykyisin noin 1700 asukkaan kylä Viteleenjoen alajuoksulla, ja kylä liittyy Suomen sotahistoriaan muutaman tapahtuman kautta, joista seuraavaksi. Viteleen 1919 katastrofina tunnettu tilanne syntyi, kun noin 600 Petrogradin (Pietarin)  Punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki punaupseeri Eino Rahjan johdolla Laatokalta maihinnousun Viteleeseen Aunuksen retkikunnan...

Jatkosodassa Viteleen lentokenttä vallattiin heinäkuun 1941 lopulla. Se oli pinnoitettu betonisilla kuusikulmioilla, joiden halkaisija oli 2 metriä. Kenttä palveli tärkeänä työkenttänämme. Nykyään kentällä on rehuaumojen varasto ja puunpilkkeiden tekopaikka. Kiitoradan eteläpään ympärillä on hyvin säilyneitä sirpalesuojavalleja. ENa 2016.

Äänisen jäädyttyä havaitsivat suomalaiset lentäjät, että Vodlajoen suuhun oli jäänyt talvehtimaan viitisenkymmentä alusta, hinaajia, tervahöyryjä, proomuja ym. Alukset päätettiin alukset tuhota ennen jäiden lähtöä. Saman tien voitaisiin polttaa ja räjäyttää lähettyvillä olevia varastoja ja esikuntia sekä siepata vankeja. Tehtävää varten perustettiin Äänisen...

Jalkaväkirykmentti 23 (5.D) valtasi Syvärin voimalaitoksen syyskuun 1941 puolivälissä. Laitoksen padon varaan Pioneeripataljoona 21 rakensi sillan, joka avattiin autoliikenteelle kevättalvella 1942. Aunuksen Ryhmän joukot saivat 16.6.1944 käskyn vetäytyä viivyttäen kohti U-asemaa. Tällöin Syvärin eteläpuolisella rintamanosalla oli joukkoja runsaat kolme divisioonaa, jotka...

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Mätysovan ja Peltoisen suunnasta Volostnoi Navolokiin 18.9.1941 ja varmistettuaan kylän jatkoi pohjoiseen. Jatkosodan asemasotavuosina 11.Divisioonan huoltotie Pidma-Tokari kulki kylän kautta. Nykyinen nimi on Volnavolok, ja kirkon paikalla on pieni tšasouna. ENa 2016.

Voronje (Vorona) oli kylä Syvärin etelärannalla Pidmasta reilut pari kilometriä alavirtaan. Paikassa Sakspuro laskee Syväriin. Puron suulla sijainnut kirkko jäi Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan 3-4 metrin nousun myötä veden alle 1950-luvun alussa. Kyläkin on siitä sitten autioitunut. Shemenskin-Pertjärven taisteluiden aikana Voronjen kautta...

Jatkosodassa Vottovaaran laella sijaitsi ilmavalvonta-asema. Vaarasta näkyy käytettävän myös nimeä Vuottovaara. Se kohoaa 417 metrin korkeuteen. Paikka on ollut aikoinaan muinaisten saamelaisten rituaalien toimituspaikka. Laella on muun muassa jatulintarha (koordinaatti). Miten mennä kohteeseen: Sukkajärven (Himolan) kylässä on Vottovaaran opastuskioski. Kylästä on 18...

Voznesenja on kylä Syväri-joen alkukohdassa. Jatkosodassa kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 9 reippaan ylimenohyökkäyksensä päätteeksi 6.10.1941. Asemasodan aikaan Voznesenjaan ryhmittyi 7.DE ja divisioonaportaan muodostelmia. Syvärin yli valmistui 392 metriä pitkä kenttäsilta huhtikuussa 1942. Tämä silta räjäytettiin omin aktiivisin toimin vetäytymisvaiheen alettua kesäkuussa...

Jalkaväkirykmentti 9 ylitti Syvärin tällä kohdalla 6.10.1941. Tapahtumain kulku Lokakuun alussa 1941 Syvärin jokilinjalla seisoi uupunut ja suuresti harventunut 7.Divisioona. Oli kuitenkin saatu käsky ylittää joki, mutta kaksi ensimmäistä ylimenoyritystä -- 5.10. aamuyöllä ja 5.10. keskiyöllä – peruuntuivat. Miehet eivät rohjenneet astua ruuhiin eivätkä...

Jatkosodan aikana joukkomme rakensivat Syvärin yli Voznesenjaan kenttäsillan, jota voidaan pitää suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomuksena. Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1.Sillanrakennuskomppania, ja sillä oli pituutta 392 metriä. Ajoradan leveys oli 6 metriä, ja sillan kantavuus 12 tonnia. Rakentamisvaiheessa parikymmentä metriä pitkien paalujen...

Pääasiassa 7.Divisioonan kuljetustarpeita palvellut Voznesenjan lentokenttä sijaitsi puolitoista kilometriä kylästä lounaaseen. Kentällä oli leveyttä 68-220 metriä ja pituutta 800 metriä. Pohja oli hiesusavea ja nurmikkoa. Koneiden seisontapaikat olivat kentän luoteispäässä. Nykyään käyttämättömän kentän laidalla on säähavaintoasema. ENa 2016

Rannan tuntumasta löytyy joitain VT–asemaan liittyviä rakennuksia. MKe 2014.

Syrjäisestä metsän kolkasta löytää vielä VT-aseman esteitä. Me 2014.

Korsun muoto on kohtuullisen hyvin säilynyt, ilmeisesti jäänyt keskeneräiseksi koska on näin pinnassa. Tämä on nykyisin datsa-alueella portin takana. MKe 2014

Jatkosodassa Suomussalmelta 1.7.1941 aamulla etenemään lähteneet 3.Divisioonan joukot valtasivat Vuokkiniemen 2.7. illalla ja jatkoivat tieuran suunnassa kohti pohjoista. Asemasodan aikana kylässä toimi huolto- ja esikuntayksiköitä ja sitä varmisti mm. yksi panssariautojoukkue. ENa 2017.

Vuoksela sijaitsee keskeisellä kannaksella. Vuokselan kunnassa oli vuonna 1939 vajaa kolmetuhatta asukasta. Itse kunta perustettiin 1914, kunnallinen toiminta alkoi vasta 1917 alussa. Vuokselan kirkko valmistui Virkkilän Lammasniemeen vuonna 1929, rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Vuokselan kirkon viereen on haudattu 12 vapaussodan sankarivainajaa ja...

Hopeasalmen ylitys oli Jatkosodan hyökkäysvaiheen ehkä rohkein operaatio. Siinä ei käytetty salassapidon takia tykistövalmistelua ja ilmavoimien käskettiin pysyä pois alueelta. Vastaranta sentään tiedusteltiin, sen jälkeen Pajarin 18.D lähti ylittämään salmea. Näin 18.D pääsi osittain katkaisemaan Viipuri – Leningrad välisen valtatien, näin se auttoi Porlammin motin...

Kirkko on kohtuullisen hyvin säilynyt. MK

Vuoksenrannan kirkkomaahan on haudattu 60 viime sotien sankarivainajaa. Kirkon pitkälle sivulle on pystytetty Antti Miikkulaisen suunnittelema muistokivi, joka paljastettiin 1992. Se on omistettu kaikille tänne haudatuille vuoksenrantalaisille. Vuoksenrannan kirkko on valmistunut v. 1935, sen suunnitteli arkkitehti Väinö Keinänen jo vuonna 1921. Neuvostoaikana rakennus palveli...

Vuonninen on kylä Ylä-Kuittijärven pohjoisperukassa, johon laskevat sekä Kursmajoki että Vuonnisenjoki. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs valtasi Vuonnisen siten, että JR 11 eteni etelästä ja JR 32 luoteesta kylään. Taistelun loppuvaihe käytiin yöllä 8.-9.7.1941. Vihollinen vetäytyi Vuonnisenjoen itärannalle...

Jatkosodassa III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella 9.7.1941. Vuonnisenjoen ylimenohyökkäyksestä päätettiin, että Ryhmän Osasto Malm sitoisi vihollisen tien suunnassa vasemmalta saarrostaen, ja Ryhmän Osasto Vuokko tekisi Melkajanlahdelta ylimenohyökkäyksen pohjoiseen, mikä...

Toisessa maailmansodassa Vytegran kaupunki oli sotatoimien selustaa, mutta paikkakunta oli tärkeä logistinen keskus, mikä osaltaan perustui hyväkuntoiseen lentokenttään ja hyvään sijaintiin kanavareitin varressa. Kun aikoinaan Marian kanava avattiin liikenteelle vuonna 1810, Vytegrasta alkoi muodostua huomattava kauppakeskus. Kanavan ja Vytegran merkitys alkoivat kuitenkin vähetä...

Laatokan koillispuolella rataosalla Jänisjärvi-Uuksu, pysäkkien Välimäki ja Kytösyrjä välillä on iso kallioleikkaus, jota käytettiin jatkosodassa panssarijunan suoja-asemana. Rataosa on edelleen käytössä mutta ei ole sähköistetty. SA-kuvat on otettu Läskelän ja Impilahden väliseltä sillalta tai sen läheisyydestä. Muut kuvat Google, M Salonen  EMu 2025 

Vänrikki Paavo Kolin pioneeriosaston toiminta Kolhoosimäen maastossa todennäköisesti pelasti Kiestingin motin puolustajat joutumasta entistä vaikeampaan tilanteeseen 2.9.1941. Vihollinen oli murtautumaisillaan Kolhoosimäelle ja Kapustnajajoen rautatiesillan maastoon, kun Koli tovereineen lähti juoksumarssia kohtaamistaisteluun, löi vihollisen Kolhoositien itäpuolella ja vakautti...

Lentokenttä sijaitsi kaksi kilometriä Värtsilän kirkolta etelään, Värtsilä-Suistamo -tien itäpuolella. Kentän laskualueen laajuus oli 1370 m x 780 m; pääsuunta SE-NW, mikä osuus kiitotiestä oli myös vahvistettu. Kentän maaperän laatu oli savensekaista soraa ja hiekkaa. Vahvistetulla kiitotiellä ei kelirikkoa juurikaan esiintynyt. Kentällä oli yksi lentokonehalli, ja...

Värtsilä on teollisuuspaikkakunta, jonka kehitys vauhdittui 1830-luvulla perustetun sahan käynnistymisen myötä. Teollisuusmies Nils Ludvig Arppe osti sahan, ja hän perusti suo- ja järvimalmia hyödyntävän rautatehtaan samalle tontille 1850-luvulla. Tästä on sittemmin kehittynyt suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö Wärtsilä Oyj. Talvisodassa...

Värtsilän asema on marraskuussa 1894 avattu rautatieliikennepaikka Joensuu - Sortavala -rataosuudella. Asemalta rakennettiin neljän kilometrin pituinen pistoraide Wärtsilän tehtaalle vuonna 1895. Sekä Talvi- että Jatkosodassa rautatieasema oli vihollispommittajien kohteena monta kertaa. Kuitenkin läheiseltä Värtsilän lentokentältä operoineet torjuntahävittäjämme pystyivät...

Saksalainen Waldhof-yhtymä ryhtyi etsimään Suomesta paikkaa suurelle sulfiittiselluloosatehtaalle vuonna 1925. Tehtaan sijaintipaikan piti tarjota riittävä puun- ja vedensaanti sekä asianmukainen jätehuolto. Aluksi Lahti, Jaakkima ja Kivijärvi olivat ehdolla tehtaan sijoittamispaikaksi, mutta ne eivät kuitenkaan täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Käkisalmen kanssa...

Kirkko sijaitsi pienellä kumpareella, nyt paikalla on kioski. MK

Yhteislyseo on yksi niistä harvoista rakennuksista jotka säilyivät sodan tuhoilta. Periaatteessa vain kivitalot jäi pystyyn muuten puutalovoittoisessa kaupungissa. Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een (kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä 5 083 as. joulukuun 31. päivänä 1939, joista henkikirjoilla kaupungissa 4 132 tammikuun 1. 1940)....

Tulenjohtotorni on ihme kyllä pysynyt pystyssä näihin päiviin asti. Kierreportaat on hyödynnetty ajan saatossa johonkin muualle. Torni rakennettu 1930-luvun puolessa välin. Paikka on aivan Ylläppään niemen kärjessä. MKe 2015.