Kohteet: Venäjä

Ylä-Kalatsin kohdalta oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla. Tämä olisi ollut siis alkupiste operaatiolle Kädenlyönti Syvärillä, kuten suunnitelmaa sotahistoriassa nimitetään. Operaation tavoitteena oli muodostaa toinen saartorengas Leningradin ympärille. Operaatiota varten Ala-Syvärin pohjoisrannalle oli...

Petsamon Yläluostarin lentokenttä valmistui juuri ennen Talvisotaa marraskuussa 1939. Se sijaitsi Yläluostarista 3 kilometriä lounaaseen. Kentän maaperä oli soraa ja hiekkaa. Laskualueen laajuus oli 1500 m x 300 m (suunnassa NNE-SSW) ja 1500 m x 300 m (suunnassa E-W). Kenttä soveltui käyttöön kaikille konetyypeille. Kelirikkoaika oli välillä toukokuun loppu - kesäkuun...

Joukkomme valtasivat Ylä-Mantereen kylän Syvärin voimalaitoksen valtaamisoperaatioon liittyvän ylimenon yhteydessä syyskuun puolivälissä 1941. Kylä oli selustassamme Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Alueelta vetäydyttiin Syvärin toiselle puolelle kesäkuun 1944 jälkipuoliskolla. Tämän vuosituhannen puolella alueelle on perustettu Mandrogi-niminen lomakylä. Sen menestys perustuu...

Ylä-Syvärin Rautatien Kallion asema oli 6.7.1942 - 11.2.1944 rakennetun kenttäradan itäisin asema. Paikalla on vain aseman perustukset ja maastossa havaittavissa ratapihan raiteiden urat. Radan vihkiäiset olivat 19.2.1944. Tienhaara Äänisen rantatieltä Kallion asemalle. Etelästä Voznasenjasta tultaessa tien vasemmalla puolella, kilometri pylvään 32/124 läheisyydessä...

Kevyt Osasto 4 (5.D) eteni pohjoisesta Ylä-Viteleen kylään (Pikkoilaan) ja valtasi sen 24.7.1941. Myöhemmin Jatkosodassa niin sanottu Säntämän tie kulki Ylä-Viteleen kautta, missä se haarautui toisaalta länteen Viteleen suuntaan ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen suuntaan. Pääosa 5.Divisioonan ja 15.Prikaatin joukoista vetäytyi juuri Ylä-Viteleen kautta taaemmaksi...

JR 29:n Jääkärikomppania ylitti Suojoen ja valtasi Yläjoen kylän 26.7.1941. Tällöin saatiin kylän kohdalla sijainnut kääntösilta ehjänä käyttöön. Sitten JR 29 ja Kev.Os. 6 jatkoivat hyökkäystä vallaten rautatietasoristeyksen viisi kilometriä kylän koillispuolella seuraavana päivänä. Näin viholliselle tärkeä huoltorata oli siis saatu katkaistua, ja...

Zaostrovje (Saarentaka) on kylä Syvärin etelärannalla. Kun Jatkosodassa Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan tehtävänä olisi ollut saksalaisen 163.Divisioonan vasemman sivustan suojaaminen ja eteneminen Zaostrovjeen. Suomalaisdivisioonan hyökkäyksen kärjeksi kaavaillun JR...

Äyräpään harjun korkeimmalla kohdalle venäläiset ovat rakentaneet viimesodan muistomerkin. 

Äyräpään seurakunnan toiminta alkoi vuoden 1926 alussa, kuten kunnankin. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema Äyräpään kirkko rakennettiin Vuoksen rannalle Lammasniemeen ja se vihittiin käyttöön vuonna 1934. Kirkon välittömään läheisyyteen rakennetaan jotain lomanviettopaikkaa. MKe 2014   

Kuljettaessa etelään vanhalla huonokuntoisella Vuoksenranta -Vuosalmi tiellä saavutaan ennen Vuoksen rantaa entisten Vuoksenrannan ja Äyräpään kuntien rajalle. Tien itäpuolella on jäljellä on vanha, luotien iskemä rajapyykki sekä länsipuolella metallinen rajatolppa kyltteineen, sekin luotien lävistämä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kuntien raja saavutettiin...

Äänislinnan rautatieasema sijaitsi reilut kaksi kilometriä Petroskoin nykyiseltä asemalta Karhumäen suuntaan. ENa 2017.

Jatkosodan aikana joukkojemme urheiluhenkiset rintamamiehet kokoontuivat Äänislinnan urheilukentälle yleisurheilukilpailuihin ja jalkapallo-otteluihin. ENa 2017.

Šokšu on suurehko vepsäläiskylä Äänisen rantatien varressa. Kylän keskustassa rantatieltä erkanevat tiet pohjoiseen Šokšunrantaan ja etelälounaaseen Jaasjärven raunioituneelle luostarille. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Taisteluosasto Puhakka (III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2) valtasi Šokšun kylän 26.-27.9.1941. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakan pääosat sitoivat Šokšun kylää puolustaneen vihollisen maantien suunnalla lännessä, ja 9./JR 51 ja PPK/7.D kaartoivat metsien kautta toiselle puolelle kylää maantielle. Siellä ne ryhmittyivät 26.9. illansuussa asemiin tiemutkan maastoon (koordinaatti) kilometrin verran kylästä Syvärille päin....

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka valtasi Šokšunrannan kylän syyskuun lopulla 1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana rannan kallioniemessä toimi RTR 4:n patteri. Äänisenranta, johon Šokšunranta kuuluu, on kuuluisa kivilaaduistaan ja asukkaiden kivenkäsittelytaidoista. Alueella on ollut vuosisatojen ajan louhoksia, joista on hyödynnetty Karjalaisen poimuvuoriston eli...

Šoutjärven Mäkikylän kirkko liittyy vakoilun ja radiotiedustelun historiaan. Jatkosodassa Suomen armeijan radiotiedustelu organisoitiin Päämajan Radiopataljoonaksi (PMRad.P) 18.6.1941. Pataljoonan liikkuvat kuuntelujoukkueet organisoitiin komppaniakokoonpanoon (3.Moottoroitu Radiotiedustelukomppania). Komppanian kuuntelu-, suuntimo-, voima-asema-, toimisto- ja viestitysvaunuiksi oli...

Šoutjärvi on vepsäläisasutuksen keskuskylä Äänisenrannassa. Jatkosodan 7.Divisioonan kärkijoukkojen saartaessa kylää 29.9.1941 vihollinen sytytti kymmenkunta rakennusta tuleen ja vetäytyi kylästä ilman taistelua kohti Syväriä. Asemasodan aikaan kylässä olivat Itä-Karjalan sotilashallinnon alue-esikunta ja yksi RTR 4:n torjuntakomppania. Alue-esikunnan päällikkönä...