Kohteet: Venäjä

Hevosenkengän synty Eversti Fagernäs antoi 31.7.1941 iltapäivällä käskyn hyökkäyksen suuntaamiseksi Suuren Kiiskijärven pohjoispuolitse. Lyhyen joukkojen järjestelyn jälkeen tuli JR 11:n (pois lukien II pataljoona) vahvistettuna Sissipataljoona 3:lla edetä Kiiskisjärven pohjois- ja itäpuolitse Uhtuan tielle, katkaista se sekä yhteistoiminnassa tällöin rintamassa lännestä...

Tultuaan perustetuksi 20.Prikaati määrättiin suoraan Aunuksen Ryhmän alaiseksi joukoksi ja sijoitettiin 17.D:n ja 11.D:n alueille Syvärille. Prikaatin Pioneerikomppania ja I Pataljoona sijoitettiin Hevroninoon (Heuroilaan), missä ne rakensivat Syvärin pohjoisrannan puolustusasemia ja teitä kevään 1944 ajan. ENa 2016.  

Harlun pitäjään kuulunut Hiidenselkä on kylä kohdassa, jossa Jänisjoki laskee Laatokkaan. Kylä oli vuosisatoja sitten kalastajien ja kauppamiesten tärkeä tukikohta, kun aavalta Laatokalta pääsi helposti suojaisaan rantakylään, ja matkaa saattoi siitä jatkaa Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle ja edelleen pohjoiseen muualle Itä-Suomeen. Jänisjoki oli myös eräs...

Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...

Neuvostoliittoon muuttaneet amerikansuomalaiset perustivat Hiilisuon maisemiin vuonna 1931 mallisovhoosin (Sovhoosi nro 2:n), jossa sovellettiin Amerikasta hankittua osaamista. Uuden sovhoositilan perustaminen tapahtui siksi, että Karjalan alueen kaikki paikalliset tilat olivat jokseenkin alkeellisia käytännöiltään ja pieniä pinta-aloiltaan. Hiilisuon eräs primus motor oli...

Kirkon läheisyydessä on hylätty neuvostoaikainen kasarmi. Hautausmaan koko on noin 200 x 150 m ( 30 000 m 2 )MKe 2014.

Hiitolan sankarihautausmaa sijaitsee ns. vanhan hautausmaan yhteydessä. Tänne on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 16 sekä 144 talvi- ja 157 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihaudat ovat jääneet täysin venäläisten hautojen alle. Hautausmaalta löytyy vielä 1920 paljastetun Pekka Halosen suunnitteleman patsaan jalusta, itse metallinen kannelta soittava tyttöpatsas on Noormarkun...

Hiitolanmäelle vetäytyi Mantsinsaaresta Härkämäen patteri, 2 kpl 152/45-C, kesällä 1944 THa2016

Jatkosodassa Hiivan kylä oli maihinnousutaistelujen polttopisteessä heinäkuun 1941 lopulla, sillä Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja oli antanut 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulansaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Saaresta maihinnousujoukko etenisi mantereelle suomalaisjoukkojen...

Kirkko on rakennettu vuonna 1674, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta luoteeseen. Rintamareportteri, luutnantti Olavi Paavolainen kierteli Aunuksen kyliä Jatkosodan aikana, ja hän kuvaili Himjoen kirkkoa toteamuksella pystyyn noussut kobra. Kuten tämä kirkko, samalla vepsäläisellä puuosaamisella ja kirvesmiestaidolla on tehty kymmenet kirkot Äänisen...

Homorovitsi on pieni kylä Podporoze-Osta -valtatien varrella. Jatkosodan vuosina kylä oli huollollisesti merkittävien teiden risteys, mistä erkanivat tiet toisaalta kaakkoon ja etelään etulinjoille sekä toisaalta pohjoiseen Pidman sillalle ja Plotinon rantakylään. Homorovitsista oli matkaa etulinjaan suoraan etelään 6 km. Nykyään kylässä on harmaita rakennuksia siellä...

Monille suomalaismatkailijoille tuttu Hotelli Severnaja eli Hotelli Pohjola sijaitsee aivan Petroskoin ydinkeskustassa. Rakennus on valmistunut 1930-luvulla. Hyökkäyskärkemme saapuessa kaupunkiin lokakuussa 1941 hotelli oli palanut. Sodan jälkeen hotellitoiminta on jatkunut. Viimeksi rakennus on peruskorjattu vuosina 2012-13. ENa 2017.

Sakkolan tasalla Suvannon virtaus oli heikompaa. Erityisesti talvioloissa, vesistöjen jäätyessä, alueen tärkeys korostui. Sakkolan alueelle, Suvannon eteläpuolelle, johti etelästä kaksi tieuraa, jotka yhdistyivät Sudenrannassa. Tieurat mahdollistivat joukkojen keskittämisen tälle alueelle, mikäli hyökkääjä toteaisi Vuoksen ylittämisen muualla mahdottomaksi....

Hovinmaan paperitehdas perustettiin vuonna 1873 ja sen omisti Ab Hovinmaa Pappersbruk, joka perustettiin vuonna 1888. Tehtaan vuosituotanto oli noin 3 000 tonnia paperia ja vuonna 1932 siellä oli 110 työntekijää. 1930-luvun lopussa työntekijöitä oli 125. Hovinmaan arvokas vanha tehdasalue tuhoutui pääosin sodissa. Vahvialan kunta jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle...

Ilmavoimien lenttokenttäkortisto v 1942 tuntee paikan Humalaisten pakkolaskupaikkana. Syynä lienee kentän pehmeys, joka mainitaan lentokenttäkortiston kortin selitteessä. THa 2016

Pihlaisen hylätty ohjustukikohta on melko tarkalleen entisen Pihlaisen kylän kohdalla. Alueella on ainakin viisi noin 20 metriä syviä siiloja, ajoneuvosuojia ja muuta nyt jo hajoamassa olevaa petoni rakennetta. Alueella on säilytetty kymmeniä jollei peräti sataa erilaista sotilasajoneuvoa. Paikka muistuttaa ”Kylmän sodan” varustelukierteestä entisessä...

Talvisodan jälkeen rakennettu Kemijärven – Sallan välinen hylätty rata.

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut III/JR 29 valtasi Hyrsylän kylän 25.7.1941. Kylään puna-armeija oli kenttävarustanut asemat mm. kalmiston alueelle (koordinaatti), ja ryhmittänyt kylän puolustukseen pataljoonan vahvuiset joukot. Taistelussa Hyrsylän ja Ignoilan välisellä tiellä tuhottiin pst-kiväärillä kolme hyökkäysvaunua ja kaksi panssariautoa. Vihollinen vetäytyi...

Hyrsylän kansakoululla toimi 21.Kenttäsairaala elokuun 1941 lopulla pari viikkoa. Koulurakennus on hävinnyt sodan jälkeen, ja paikalle on rakennettu talo. ENa 2017.

Hämeen kylä sijaitsi 40 kilometriä Uhtualta luoteeseen. Kylä oli tärkeä tukikohta ja huoltokeskus viholliselle. Se suuntasi joukkojaan tätä kautta Pistojoen länsipuolelle ja edelleen Pistojärven kylän suuntaan pohjoiseen Jatkosodan alkuvaiheessa. Heinäkuun lopulla 1941 kylä saatiin joukkojemme haltuun. Kylä ei toipunut sotavuosien menetyksistä. Nykyään kylän vanhoista...

Hämekosken silta eräs keskeinen kohde Jänisjokilinjalla. Talvisodan aikana sillan maasto oli vahvasti varusteltu. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 50 saapuessa joen itärannalle havaittiin silta räjäytetyksi. Kun 7.Divisioonan joukot (muun muassa Kev.Os 15, II/JR 51 ja SissiP 2) olivat puhdistaneet myös länsirannan vihollisjoukoista, tehtiin räjäytetyn sillan...

Hämekosken silta on päässyt hieman huonoon kuntoon, heti sillan itäpuolella tien vieressä oli Leiri niminen tukikohta.

Entinen suomalaisten rakentama voimalaitos. Aivan viime vuosina korjattu. MK

Härkälän rannikkotykistön tuliasemat rakennettu tsaarin vallan aikana, liittyen Pietarin ja Viipurin puolustukseen. Rannikkotykistön asemat eivät ole olleet Suomen aikana aktiivisessa käytössä. Alueella oli 6 kpl 152/35 Mk asemia. THa 2016

Mantsinsaaren linnakkeen miehistökasarmi Härkämäellä. Aikoinaan rakennus oli toiminut kouluna, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen kasarmiksi 1920-luvun alussa. Koko kasarmi- ja patterialue on rakennettu samoihin aikoihin. Kokonaisuuteen kuuluivat kasarmin lisäksi puinen rantalaituri, betoninen kahden raskaan tykin tuliasema, upseerien asunto ja useita talousrakennuksia....

Mantsinsaaren Härkämäen patteri rakennettiin vuonna 1921. Rakennustyöt toteutti helsinkiläinen Granit-yhtiö. Patterin pääampumasuunta oli lounaaseen eli Laatokan ulapalle. Taistelusuunnitelmaan otettiin mukaan myös takasektorin suunta eli ammunnat mantereen puolelle. Tulen tarkkuus Talvisodassa ja Jatkosodan viivytysvaiheessa perustuivatkin siihen, että koko ampumasektori mantereen...

Kartano on hävinnyt, tie sinne on olemassa mutta pienasutus on vallannut alueen. MK

Sunnuntai 13.7.1941 muodostui Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston johtajille kohtalokkaaksi, sillä he joutuivat maantiellä vihollisen väijytykseen ja kaatuivat. Kyseisen päivän aamuna I/KTR 4 oli saanut marssikäskyn ja lähti liikkeelle Kuhilasvaarasta Soanlahdelle johtavaa maantietä pitkin aamupäivän aikana. Tavoitteena oli Laajan kylä, jonka piti jo olla omien...

Tuulosjoelta 4.9.1941 Syvärin suuntaan aloitetun hyökkäyksen edistymisen nopeus yllätti puna-armeijan, sillä Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienimäjoen tasalle jo 6.9. iltapäivällä, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levittäytyivät jokivarteen. Tällöin maantiesilta oli vielä ehjä, vaikkakin sitä oli yritetty polttaa. Joen etelärantaa puolusti vihollisen...

Ignoilan kylän läpi virtaa Suojoki, jonka koskeen rakennettiin voimalaitos 1930-luvun alussa (koordinaatti). Jalkaväkirykmentti 50 valtasi voimalaitoksen ja kylän takaisin 19.8.1941 ja jatkoi pohjoiseen Hautavaaran suuntaan. ENa 2017.

Heinäkuussa v. 1927 alettiin Ihantalan Seurakunnalle rakentamaan omaa kirkkoa valtion omistamasta, arvokkaasta, klassistyylisestä Ihantalan kartanon päärakennuksesta. Kirkko vihittiin käyttöön 6.11.1927, vihkijänä Viipurin piispa, Erkki Kaila. Talvisodassa viimeinen Jumalanpalvelus pidetiin 18.2.1940. Kun Jatkosodassa palatiin Ihantalaan, oli vain rauniot jäljellä. Kirkko oli purettu...

Ihantalan ihme luotiin tässä maastossa painopisteen ollessa oikealta kirkonmäki, hautausmaan eteläreuna, Pyörökangas ja Vakkila. Hyökkäysurana oli Viipuri - Kilpeenjoki, Kavantsaari maantie. Muistokiven paikalle pääsee kohtuullista tietä noin sata metriä heti linja-autopysäkin jälkeen vasemmalle Viipuristä päin tultaessa. Tämä Ihantalan muistokivi saatiin aikaiseksi...

Ihantalan sankarihautausmaa sijaitsi kirkon takana, kun katsotaan tieltä päin. Hautausmaahan on haudattu 66 sankarivainajaa. Paikalla on ketjut ympäröimässä hautausmaata kivipylväineen sekä muistomerkki. JHe 2018.

Saksalaisen rynnäkkötykin ja suomalaisen alikersantin Kilpeenjoen tiellä nyrkillä tuhoama pitkäputkisen T–34 malli 76 D version jäännökset savuavat, etummainen mies nyrkki olalla on kersantti Heimo Nikulassi ja takana tulee kersantti Kaarlo Niemelä. Päivä on 30.6.1944. Nikulassi kaatui seuraavana päivänä eli 1.7.1944.  Molemmat 8/II/JR12 miehiä. Takana tulee...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) eteni Iivinänjoen vartta etelästä Iivinään, valtasi sen 19.9.1941 ja jatkoi pohjoiseen kohti Latvaa. Asemasodan aikana valmistui Ylä-Syvärin kenttärata, ja se kulki Iivinän eteläpuolella. Iivinänjoen asema ristittiin Jyvenjoeksi. Viivytys- ja vetäytymisvaiheessa viimeisenä suomalaisena joukko-osastona II/JR 8...

Iljušin Il-2 Štormovik eli maataistelulentokone, jota tavattiin runsaasti kesällä 1944 kanneksella, alas niitä saatiin niin ilmavoimien kuin ilmatorjunnan toimesta, ilmeisesti toistasataa kappaletta, mutta ei tiettävästi saatu yhtään ehjänä. IL-2 koneita valmistettiin eri versioina kaikkiaan 36.136 kappaletta ja se oli erittäin hyvin panssaroitu. Vuonna 1942 lokakussa tuli...

Selkeän painopisteen muodostaneen 7.Divisioonan hyökkäys lähti vastustamattomasti liikkeelle Tohmajärveltä 10.7.1941 kello 17. Jalkaväkirykmentit 51 ja 30 mursivat vihollisen lujan rajapuolustuksen ja vyöryttivät hyökkäystä 10 km Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa eteenpäin. Sitten toisessa portaassa edennyt Jalkaväkirykmentti 9 vaihtoi divisioonan hyökkäyksen...

Pälkjärven pitäjän korkein kohta (176,3 m) on Ilmakanvuori, ja tämän mäkialueen valtasi  7.Divisioonan III/JR 9 luoteesta edeten 13.7.1941. Kylässä ei ollut vihollismiehitystä, mutta alue oli tehokkaasti miinoitettu. Aamuyöllä 14.7. ryhmän vahvuinen vihollispartio teki vastahyökkäyksen Ilmakan kansakoulun maastoon (koordinaatti), mutta partio tuhottiin. Sotien jälkeen...

Ilmeen kylä kuului aikanaan Rautjärven pitäjään, 60 % pitäjästä on nykyisen suomen puolella, loput 40 % jäi pakkoluovutetulle alueelle. Ilmeen kirkosta (vihitty käyttöön 1777) on kuvien mukaan jäljellä torniosa, varsinainen kirkkosali on lahonnut ja romahtanut. Kirkon viereiseen hautausmaahan on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 8, talvisodan kaatuneita 19 ja jatkosodan...

Ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.1941) 11.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 29 hyökkäsi rajan yli ja valtasi vihollisen vahvasti varustaman Ilomäen 6.-7.7. Tästä JR 29:n hyökkäys jatkui Värtsilän kirkonkylän suuntaan. ENa 2017.

Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK

Sankarihautausmaan muistomerkkinä on lappeellaan oleva graniittinen risti Impilahden kylässä. ENa 2016.

Ajan saatossa muistomerkki on kokenut kovia. Kerran siitä oli poistettu tekstiä, ja välillä sitä on yritetty kuljettaa pois paikoiltaan. Kuitenkin, muistomerkki on nykyisin alkuperäisellä paikallaan. Poistetut tekstit on palautettu. Paadessa ovat kolmentoista kaatuneen nimet ja teksti: Suomen vapaussota 1918 Kunnia kaatuneille! Impilahden suojeluskunta Kohde...

Impiniemessä toimi Rannikkotykiston tulehjohtopaikka, se palveli 1944 erityisesti Hiitolanmäelle Mantsin saaresta vedettyä 152 mm Canet-patteria. THa2016.

Inon rannikkolinnake rakennettiin Venäjän keisarivallan viimeisinä aikoina vuosina 1909–1916, sen tarkoituksena varmistaa Pietarin puolustusta. Linnoitukseen sijoitettiin 12’tuuman (305 mm) Obuhov tykkejä. Linnoituksesta tuli niin massiivinen, että sinne tehtiin oma rautatie rakennustöitä ja tykkien huoltoa varten. Kyseinen rataosuus kytkettiin myöhemmin valtion rataverkkoon,...

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...

Ylipäällikkö Mannerheim vieraili Syvärin eteläpuolisella rintamalla elokuussa 1942. Kuvassa hän keskustelee 7.Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Svenssonin kanssa V Armeijakunnan divisioonien rajalla Ison Kuzrajoen sillalla. Ylipäällikkö on siirtymässä 11.Divisioonan lohkolle, jonka komentaja, kenraalimajuri K. A. Heiskanen (äärimmäisenä vasemmalla) on juuri...

Käkisalmen linnan pysäköintialueella on kaksi tela-alustaista panssaria. Maanpinnan tasolla on ISU-152-rynnäkkötykki. Se oli panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin ja vihollisen panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettu suorasuuntaustykki. Painoa sillä on 46 tonnia ja aseistuksena 152 millimetrin kanuuna. Näitä vaunuja oli Kannaksella kesällä 1944. Yksi...

Leijonan alkuperäinen paikka oli Tervaniemi Maakunta-arkiston vieressä, leijonaa tuuraa nyt Pietari Suuren patsas. Sotien aikana nämä patsaat vaihtelivat paikkaa aina sen mukaan kenen lippu liehui Viipurin linnan tornissa. Nykyinen paikka on Monrepon puiston erään talon pihassa, osa patsaan jalustasta on taltioitu Viipurin linnan museoon. MK

Kavantsaaren kartano Suomen kaudella asutus seurasi rautatielinjaa. Kavantsaaren kartano on kadonnut eikä siitä ole helppoa löytää mitään jäänteitä. Nykyään venäläisten kerrostalot ja hökkelit sijaitsevat kartanon suunnassa. Kartanon tie kääntyy päätieltä pohjoiseen, noin kilometri rautatien tasoristeyksestä itään. Täällä oli Kannaksen armeijan komentopaikka 1944...