Kohteet: Venäjä

Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka, johon kuuluivat III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2, valtasi yhdessä viikossa toistakymmentä vepsäläiskylää syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja eteni Äänisen rantatiellä reilut 90 kilometriä: Šokšu, Išaniina, Vehkaoja, Šoutjärvi, Kakkorva, Ruoppaoja, Kalajoki, Toinenjoki, Kaskesoja, Himjoki, Kallio ja Syvärin pohjoisrannan...

Jaakkima oli 8500 asukkaan pitäjä. Nimensä se oli saanut Jaakko De la Gardien (1583-1652) mukaan. Hän oli pitänyt 1600-luvun alkupuolella monta vuotta sotilasleiriään mäellä, josta alettiin käyttää nimeä Jaakonvaara. Sana jalostui Jaakkimaksi. Pitäjän punatiilinen kirkko valmistui Lahdenpohjan kauppalan kupeelle vuonna 1851. Sinne mahtui 3000 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana...

JR7 valtasi Lahdenpohjan kauppalan 8.8.1941. Eversti Armas Kempin johtama JR 7 eteni 7.8.1941 klo 19.00 alkaen Ihalasta Jaakkiman aseman kautta Lahdenpohjan kauppalan länsipuoleisille kukkuloille kohtaamatta merkittävää vastarintaa. Lahdenpohjassa olevat vihollisjoukot eivät ilmeisesti olleet saaneet mitään tietoa JR7:n etenemisestä. I pataljoona pääsi kauppalan laitamille Ison...

Sankarihautausmaa sijaitsee Jaakkiman kirkon länsinurkalla. Samassa kohdassa on Jaakkiman Vapaussodan muistomerkki. ENa 2017.

Kyseisessä rakennuksessa oli 20.6.1944 Majuri Kirman IV Patalioonan komentopaikka. Sodan jälkeen rakennukseen on ilmestynyt yksi kerros lisää.

Jatkosodassa Syvärijoen eteläpuolisen rintamamme länsipään etulinja on Lotinapelto-Podporoze -tien Tenenitsin tienhaarasta 990 metriä pohjoiseen. Tuolla kohdalla etulinja leikkaa valtatien. Tien molemmin puolin näkyy selviä taisteluvarustuksia. Syvärin rannasta alkaen neljä ensimmäistä tukikohtaa olivat Jaala 1, Jaala 2, Jaala 3 ja Jaala 4. Nykyinen valtatie kulkee...

Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...

20.Prikaatin Kranaatinheitinkomppania oli sijoitettuna Jakovlevskajan kylään (Jaakkoilaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylään lähtee asvalttitie Mätysovasta. ENa 2016.

Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....

Etulinjamme sijaitsi Alalammen ja Komujärven välisessä maastossa. Kohdasta 170 metriä etelään on venäläinen sotamuistomerkki, jonka takaisessa metsässä on myös joukkojemme etulinjavarustuksia. ENa 2017.

Nykyinen Pietari-Käkisalmi-Sortavalatie A-121 tie ylittää Jatkosodan etulinja tasan. Alueella mm kuuluisa Muna tukikohta. Venäläinen etulinjan muistomerkki vanhan tien vieressä pisteessä: 60.344258, 30.2790928. THa 2016. Sijainti:  60.3455851, 30.2817321 (Suomalaisten etulinja tasa) 60.3439714, 30.2822471 (Venäläinen etulinja tasa)

Jatkosodan asemasotavuosina Podporozen kirkkorakennuksissa pidettiin joukoillemme valistus-, esitelmä- ja musiikkitilaisuuksia, viihdytysiltamia, jumalanpalveluksia, yms. Kaupungin voimalaitospadon käyttöönoton ja veden pinnan nousun myötä nämä kirkot ovat hävinneet 1950-luvun alussa. Äskettäin on rakennettu uusi kirkko lähelle venäläistä sotamuistomerkkiä kaupungin...

Tässä kohden oli Karjalan Kannaksella Leningradin puolustuksen etulinja. Erikoista muistomerkissä on se, että siihen on kirjoitettu vuoden 1941-1945. Onko sattumaa vaiko tarkoitus. Rauhahan tehtiin syyskuussa 1944. ATa 2020. Kuvat Arto Tattari

Jelettijärven kylä sijaitsi samannimisen järven itäosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Kylään oli ryhmitetty yksi komppania divisioonan Tiedustelupataljoonasta (Aufklärungs-Abteilung Nordista) Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Paikka oli Kiestingin rintaman kenttävartiopuolustuksen etulinjaa. ENa 2017.

14.Divisioonan Osasto Puustinen teki tuhoamisretken puna-armeijan Jeljärven huoltokeskukseen maaliskuussa 1943. Samassa yhteydessä hävitettiin läheisen rautatieaseman laitteita. Osaston, jota johti majuri Jukka Puustinen, vahvuus oli 581 miestä, ja siihen kuuluivat JR 10:n I Pataljoona, 14.Divisioonan kaukopartio-osasto sekä pioneeri-, viesti- ja huoltomiehiä. Osasto lähti liikkeelle...

Jeroisen suomalais-saksalainen kenttähautausmaa sijaitsi Tepposen talon pellolla Suojärven (järven) luoteiskulmalla syksyllä 1941. Kun maanomistaja halusi pellon taas omaan käyttöönsä, täältä sankarivainajat siirrettiin toisaalle: saksalaiset Tolvajärven kenttähautausmaalle ja suomalaiset kotipitäjiensä sankarihautausmaille. ENa 2017.

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.

Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Kirkon paikka on jäänyt uuden asutuksen keskelle. Tuhoutuneen kirkon alue on kunnostettu muistomerkkialueeksi. Alueella on muutamia Johanneksen teollistumiseen liittyviä eurooppalaisten asiantuntijoiden hautakiviä (mm. hollantilaisia). Hautausmaa sijaitsee kirkon vieressä, tien toisella puolella. Alueella sijaitsee jatkosodan sankarivainajien hauta ja muistomerkki, joka on pystytetty 1992....

Tammikuussa 1944 20.Prikaatin organisaatioon kuuluneet 53.Kenttäsairaalaosasto ja 53.Lääkintäjoukkue sijoitettiin Jokikontuun (Ekondaan), mistä ne lähtivät Viipuriin kesäkuun 1944 puolivälissä. ENa 2017.

Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...

Talvisodan aikana käytettiin tätä hiekkakuoppaa joukkosidonta paikkana ja joukkojen lepoon. Kohde tunsi nimen Hiekkakuoppakorsu. Keväällä 2013 käytäessä paikalla ”joku” taho oli tehnyt paikalla mittavia kaivauksia? MKe 2014.

Krasnyi Bor oli Stalinin vainojen uhrien eräs teloitus- ja hautapaikka. Se sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoin eteläpuolella aivan Äänisen rantatien varressa. Matkailijalle paikka erottuu mäntykankaana, jolla näkyy valkoisia puuristejä ja muistokiviä. Ns. Stalinin vainot käynnistettiin Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei...

Joukkoteloituspaikka Levašovo on eräs Stalinin vainojen uhrien hautausmaa-alue. Se on laajuudeltaan 11 hehtaaria, ja siitä on tehty puistomainen uhrilehto ja museo. Täällä murhattiin ja tänne haudattiin noin 46 700 ihmistä vuosina 1937-38, ja samaa hiljalleen jatkettiin 1950-luvun puoliväliin saakka. Kyse oli Pietarin alueen etnisestä puhdistuksesta. Suomalaissukuisia...

Tämä Mustajoen eli Tsernaja Retskan joukkoteloitus- ja hautapaikka löydettiin ja tutkittiin vuonna 1989. Tutkimuksissa eräs hautakuoppa avattiin, ja siitä löydettiin 25 pääkalloa, joissa kaikissa oli luodinreikä. Varusteiden jäänteistä (nahkapieksut, silmälasit, napit, jne.) on voitu päätellä, että osa teloitetuista oli suomalaisia. Hauta-alueen laajuus on kolme hehtaaria, ja...

Vuonna 1931 Kellomäellä sijainnut Polkupyöröpataljoona 1 pystytti Joutselän taistelun muistomerkki Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia, joukossa Juhana Skytän tyttären Alma Karjalaisen perheen valokuva ja henkilötiedot.  Muistomerkki...

JR 1 muistomerkki Lempaalassa kirkonmäellä. Lempaalan vanha kirkko on rakennettu 1764 ja purettu 1935. Vanhan kirkon paikalla järven rannassa on puretun kirkon alkuperäinen risti. Hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 1 hyökkäsi Lempaalaan ja otti vastatakseen alueen puolustuksesta aina vuoteen 1943 saakka. JR 1 perinnekilta pystytti 2005 muistolaatan kirkonmäelle. Lempaalanjärven...

Valkeasaaressa sijaitseva Jalkaväkirykmentti 1 ( JR 1 ) muistolaatta soraaseman aidan vieressä valtatie A122 varrella. Paljastettu 9.6.2004 JR 1 perinnekillan toimesta.

Kuvia ja karttoja Lohivaarasta. JHe 2015.

Jalkaväkirykmentti 2:n johtamispaikka oli Syvärin etelärannalla kilometrin verran voimalaitospadolta koilliseen Jatkosodan asemasotavuosina. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 30:n johtamispaikka Syvärillä sijaitsi 650 metriä Konselän kylän kirkosta länteen. Esikunnan korsukylä oli kaivettu Noidanojan eteläpuolella sijaitsevan kukkulan pohjoisrinteeseen. Miten mennä kohteeseen: Baranin tienristeysalueelta lähtee etelään metsäura, jota pitkin 2 km sähkölinjalle, jota pitkin kaakkoon 400 metriä kohteelle. ENa 2016.

Jalkaväkirykmentti 35:n veteraanien pystyttämä muistomerkki on maantien varressa joen rannalla Poventsassa. Paikka on entisen tukikohta Saunan alueella. Muistomerkin paljastustilaisuus oli elokuussa 1996. Tilaisuudessa oli läsnä myös ex-presidentti Mauno Koivisto, joka sotamiehenä siirtyi Jalkaväen koulutuskeskuksesta Karhumäen kaupunkiin Maaselän kannakselle heinäkuun 1942 lopussa....

Asemasodan aikana Jalkaväkirykmentti 50:n johtamispaikka sijaitsi Kargatsjärven luoteisrannan kumpareella. Kohteeseen pääsee parhaiten Pertjärven (järven) itäpäästä etelää kohti menevää metsäuraa pitkin. Esikunta-alueelle johtava ura haarautuu pääurasta 380 metriä Kargatsjärven (Kontioisjärven, Karkasjärven) pohjoispuolella ja vie järven pohjoisrantaa pitkin kohteelle. ENa...

Everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka Kapustnajajoen varrella lähellä rautatiesiltaa. Tässä suvannossa hän kävi aamuisin peseytymässä. Paikalla olivat myös JSp- ja ATp-teltat, joiden telttapaikkojen montut löytyvät vielä. JSp oli kauimmaisena aivan järven 122.2 rannassa. Kaikki kolme teltan paikkaa näkyvät vielä maastosta. Myös tähän maastoon radan lähelle...

Shemenskin Pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskus) oli Jalkaväkirykmentti 61:n johtamispaikka asemasodan vuosina. Kylästä reilut puoli kilometriä lounaaseen oli tärkeä tienristeysalue Bulajeva (Pulaila). ENa 2016.

Sambalskaja Iskun ja Vilgan kylien tultua vallattua 11.Divisioonan joukot jatkoivat etenemistään kohti Petroskoita syyskuun lopulla 1941. JR 50:n tehtävänä oli vallata Suolusmäki, ja JR 29:n tehtävänä antaa sivustatukea tähän. JR 8:n tehtävänä oli kiertää pari kilometriä Suolusmäen pohjoispuolelta Äänisenjärven rantaan. Tässä sotatoimessaan JR 8:n kärki...

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 8:n johtamispaikka sijaitsi 2,9 kilometriä Juksovan kirkolta itään. ENa 2016.

Tukikohta Kummun taistelu toukokuussa 1944 Jatkosodan 7. Divisioonan tukikohta Kumpu oli Syvärin rintaman kaakkoisin tukikohta. Kummusta olivat mm. erinomaisen hyvät tähystysmahdollisuudet venäläisten huoltotielle Ostan ja Kurvoilan välillä. Kumpua sanottiinkin "7. Divisioonan silmäksi ja korvaksi.” Toisaalta, ulkonevana tukikohtana se oli monelta suunnalta...

Rotjoilassa (Rodionovossa) sijaitsi Jalkaväkirykmentti 9:n johtamispaikka. Esikunnan korsut oli kaivettu puronotkoon, jossa ei ole nykyään jäljellä muuta kuin suuria kuoppia ja lähitaisteluasemia. Viereisessä Rotjoilan kylässä oli suuri sotilaskotirakennus. Johtamispaikalta kilometri pohjois-luoteeseen on Minovan kylä, missä on Jumalanäidin kazanilaisen ikonin muistolle...

Jalkaväkirykmentti 61 oli Vaasan ruotsinkielisessä suojeluskuntapiirissä muodostettu ruotsinkielinen rykmentti, joka muun muassa osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944. Rykmentti perustettiin reservirykmenttinä. rykmenttiin sijoitettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Myös rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toimi ruotsalainen vapaaehtoinen, majuri Sven...

Jukkolan raskaan rannikkopatterin aseistuksena oli 3 kpl 152/45 CR rannikotykkejä. THa2016

Juksovanjärven itärannan kylissä sijaitsi mm. JR 8:n huolto- ja viestiosia, hammaslääkäriasema sekä urheilu- ja paraatikenttä asemasodan aikana. Vepsäläistyylinen Juksovan puukirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1493. Rinnalle on rakennettu viime vuosina uusi kirkko. Paikka erinomainen vierailukohde, upeat kirkot ja järvenranta. ENa/JHe 2016.

Everstiluutnantti Jussi Turtola toimi Ryhmä J:n varsinaisena komentajana Kiestingin valtaukseen 7.8.1941 saakka, kunnes 3. AK komentaja Hjalmar Siilasvuo siirsi hänet pelkästään JR53 komentajaksi. Tämä johtui Siilasvuon ja Turtolan ongelmallisista henkilösuhteista. Turtola kaatui Pinkosalmella 29. elokuuta klo 16.30 ollessaan pienen tiedusteluryhmän johtajana. Seuraavana...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 25, joka kuului 4.Divisioonan joukkoihin, valtasi Juustjärven 19.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Kenttäsairaala 25. Sodan viivytysvaiheessa 21.Prikaatin II Pataljoona ensin 1.7.1944 aamupäivällä torjui vihollisen hyökkäyksen, sitten irtautui asemistaan ja illan kuluessa siirtyi lännemmäksi Semsvaaraan. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.

Heimosotien Vienan retkellä vuonna 1919 Jyskyjärven kylässä sijaitsi heimosoturien kenttävartio. Tuon heimosotaretken kuluessa Englanti sekaantui Vienan suunnan poliittis-sotilaallisiin asioihin organisoimalla retkikuntamme vastavoimaksi paikallisesta väestöstä muutaman sadan miehen vahvuisen Karjalan rykmentin, joka oli varustettu englantilaisin univormuin ja asein. Lisäksi...

Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Ylä-Kuittijärven Kotilahden rannalla 15 kilometriä Uhtualta lounaaseen. Jyvälahden kylä mainitaan Repolan pogostan valvontakirjassa vuonna 1679, jolloin siellä oli neljä taloa. Vuonna 1905 se kuului Uhtuan volostin eli kunnan Jyvälahden kyläkuntaan....

Kemppi osallistui talvisodan taisteluihin Jalkaväkirykmentti 21:n komentajana Tapaleessa.  Jyväshovi oli Kempin rakennuttama kaksiosainen korsu, joka valmistui jouluksi 1939 ja johon Kemppi muutti tammikuun puolessavälin. Erään "kärhämän" jälkeen vieressä olevan korsun nimeksi tuli "käpälämäki". Komentokorsut 2 kpl on kumpareen laella, jotka korvasivat aikaisemmin...