Kohteet: Venäjä

Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...

Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta. MKe 2014/2022

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 4 eteni Kotsjärven tienristeyksestä pohjoiseen ja valtasi Jänkäjärven kylän 18.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Ilmavalvontakomppania 66:n eräs ilmavalvonta-asema. Osasto Kivikkon rungon muodostanut Rajajääkäripataljoona 5 saapui Seesjärven lounaisnurkan kautta pohjoiskoillisesta ja ryhmittyi Jänkäjärven...

Jäppilän rautatiepysäkin lähellä, Rajajoelle menevän rautatien ja Ylisjärven etäläpuolella, noin 5 kilometriä Suomenlahden rannikolta Seivästöltä koilliseen, oli venäläisten Kelohongan kankaalle välirauhan aikana rakentama lentokenttä. Muodoltaan soikeahkon heikkapohjaisen kenttäalueen halkaisija oli noin 1200 metriä. Pääsuunta oli pohjois-etelä, kiitotien leveys 250...

Suurehko suomalainen teräsbetonikorsu A5501 sijaitsee viisi kilometriä Podporozen ydinkeskustan itäpuolella Vanhan maantien varressa. Laitteeseen on käytetty betonia noin 560 kuutiometriä. Tällainen järeä bunkkeri maksoi miljoona markkaa, kun pallokorsun hinnaksi tuli 86 000 markkaa. ENa 2017.

Paikka on aivan Laatokan rannassa. Järisevänniemi sijaitsee Taipaleen jokisuusta tarkalleen neljä kilometriä pohjoiseen. MKe 2014.

Jatkosodan heinäkuussa Jänisjokilinjalta länteen irtautuneen vihollisen saartamista mottiin Kirjavalahdella edisti ratkaisevasti II/JR 9:n toteuttama maantien katkaisu ja miinoittaminen Järventauksen tienhaarassa Sortavalan pohjoispuolella 23.7.1941 iltapäivällä. Tuolloin pataljoonan 4K saapui paikkaan metsiä myöten pohjoisesta ja varmisti tienhaaran maaston. ENa 2017.

Kirkkotarha sijaitsee Haikolan kylässä Vuoksen itärannalla. Hautausmaalle on haudattu ilmeisesti tuhansia vainajia. Alueelle on pystytetty useita muistomerkkejä: 1916 pystytettiin ruttoon keväällä 1697 kuolleiden 240 vainajan muistokivi, talvi- ja jatkosotien sankarivainajien muistokivi pystytettiin 1993, kirkon muistokivi pystytettiin 1994, polvistumiskivi ja muistoristi pystytettiin...

Kirkon paikalla on muistomerkki. MKe 2014.

Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...

Kaarnejoen patteri on keskellä metsää, sinne kulkeminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Entinen tykkitie on suljettu Taipaleen puoleisesta päästä, paikalle voi päästä Taipaleen kylän kautta tai Koverojan risteyksestä. Kohdistus on 2 Cannet tykin asemaan. Talvisodassa puna-armeija etsi kiivaasti patteria, koska patteri ampui 6 tuumaisilla ja oli lunnollista, että se jossain...

Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....

Kairalan sillan itäpuolella oleva venäläisten muistomerkki, alueella on myös taisteluasemien jäänteitä.

Kairalan ja Mikkolan kapeikoissa taisteltiin joulukuussa 1939, heinä- ja elokuussa 1941 ja syyskuussa 1944. Erillinen pataljoona 25 ei kyennyt pysäyttämään jään yli hyökänneen ylivoimaisen puna-armeijan etenemistä järvilinjan länsipuolella olleissa asemissaan 7.12.1939. Neuvostoliittolainen 104. Divisioona oli vahvasti linnoitetuissa taisteluasemissa...

Kaivaksan kylän alueella käydyissä taisteluissa puna-armeijan joukot pysäyttivät ja torjuivat pohjoiseen Syvärille pyrkineet saksalaiset 39.Panssariarmeijakunnan joukot marraskuussa 1941. Näistä taisteluista muistomerkkinä maantien varressa (koordinaatti) ovat betonilla vahvistettu taistelukaivanto, valkoinen muistomerkkipaasi ja pieniä valkoisia betonipyramideja, jotka symboloivat...

Entinen Nuoraa. Vanha 300 asukkaan suomalaiskylä on kadonnut, mutta nykyinen alue koostuu useasta osasta. Etelään kulkevan päätien varrella on neuvostoaikainen kerrostalokylä: kilometrin matkalla on neljä kauppaa tai kioskia sekä kerrostaloja. Kiinnostavampi on Korpelanjoen etelärantaa itään seuraava kylänraitti, jonka varrella on suomalaistyyppisiä omakotitaloja. Kilometrin...

Äänisen rantatietä etelään 7.Divisioonan kärkenä edennyt Polkupyöräkomppania otti Kakkorvan kylän haltuunsa 29.9.1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kylässä ei ollut sotilasyksiköitä kiinteästi. Kylän pohjoispuolelle Äänisen rantaan on tehty laivalaituri kiviaineskuormauksia varten pari vuotta sitten. Louhokselta satamaan kulkeva tie risteää Äänisen rantatien...

Jatkosodassa I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja eteni etelään vielä Syrjänmäen kylään ja siitä vielä kilometrin verran kaakkoon Mergenitsiin.  Täältä kuitenkin vetäydyttiin edullisemmalle puolustustasalle Kakoinjärven (Kakojärven) pohjoispuolelle, missä aloitettiin kenttävarustelu. Paikka nimettiin Tukikohta Kakoksi....

Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.

TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään...

Kenraaliluutnantti Otto Lasch viimeinen komentopaikka. Bunkkeri on nykyisin museona joka kertoo kaupungin valtauksesta keväällä 1945. Wehrmahtin Kenraali Otto Lanch (s.25.6.1893 k.29.4.1971) kohtalona oli puolustaa Köningsbergiä (nykyinen Kaliningrad). Marraskuussa 1944 Lanch sai kaupungin komentoonsa, tehtävänä valvoa järjestystä Puna-armeijaa pakenevia siviilien joukossa....

Goravaaran luoteispuolella on erillinen mäki, jonka nimeksi Jatkosodassa tuli Kaljukukkula (eräissä piirroksissa nimenä on Paljaskallio). Kukkulan hallinnasta käytiin armottomia taisteluja vuodenvaihteen 1941-42 ympärillä. Taistelut olivat Goran taistelujen osataisteluja, ja niissä Rajajääkäripataljoona 4 kärsi 56-prosenttiset tappiot. Lopulta kukkula jäi...

Jatkosodassa pohjoisen suunnasta edennyt 7.Divisioonan Polkupyöräkomppania valtasi Kallion kylän 1.10.1941. Myöhemmin kylästä kehittyi Syvärin itäosan rintaman suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Maantie kulki kylän läpi samaa uraa kuin nykyäänkin. Kesäisin vesitiekuljetukset tulivat Petroskoista Kallion satamaan. Lisäksi rakennettiin Ylä-Syvärin kenttärata...

Karhumäen pohjoisin suomalaisten tekemä kalliobunkkeri. MKe 2013

19 Kalvolan pitäjän miestä sai surmansa kun heidän korsunsa sai täysosuman Talvisodan taisteluissa. Paikka jää 300 metriä sivuun vanhasta Viipuri – Pietari tiestä länteen. MK

Salmin pitäjän Kanabrojärven kylä sijaitsi Suomen itärajalla. Valtionraja jakoi sekä kylän että järven kahtia. Neuvostoliiton puoleinen kylänosa tyhjennettiin vuonna 1935 asukkaista, jotka vietiin teloitettaviksi toisaalle. 1./JP 2 miehitti Kanabrojärven kyläalueen  20.7.1941 ja jatkoi pääosillaan Suurimäen suuntaan. Kesällä 1944 vihollinen hyökkäsi panssareiden...

Kananaisten kylä, varsinaisesti vastapäisessä niemessä. Täällä oli lähtien syksyllä 1941 suomalainen kenttäsairaala , loka-marraskuussa 11 KS mm.  sekä muita huoltojoukkoja, rannasta vesitasot veivät haavoittuneita eteenpäin. Paikka on erittäin kaunis, tien oikaisu vie rannan ohi, mutta vanha tie kulkee rannan kautta lenkkinä palaten takaisin uudelle tielle. Näkymä on nykyisin...

Kananaisten eli Pontsalenjoen lentokenttä sijaitsi 110 kilometriä Kuusamosta itään ja seitsemisen kilometriä nykyisen Pääjärven taajaman länsipuolella. Kananaisten kylään, jossa sijaitsi tämän suunnan esikunta-alue, on matkaa parikymmentä kilometriä. Kentän laskualueen laajuus oli 1450 m x 60 metriä. Kentän maaperä oli hiekkaa, joka pinnoitettiin metallisilla...

Kirkon runko uhmaa aikaa omalla paikallaan. Kanneljärvi 1941.09.28  Kanneljärven kirkonkylä on täysin tuhottu, mutta kaunis kirkko on säilynyt. Ovet ja ikkunat ovat tosin rikki, samoin on sisustus pahoin turmeltu, sillä kirkkoa ovat venäläiset käyttäneet jonkinlaisena viljavarastonaan, mutta suhteellisen pienin korjauksin saadaan temppeli jälleen käyttökuntoon....

Pistojärven rannalla sijaitsi Kantoniemen kylä, jonka miehitti 6./JR 12 5.7.1941 illalla. Kylä oli tyhjillään ja polttamaton. Komppania oli edennyt rajalta erämaan läpi reilut 30 kilometriä, ja sen muonat alkoivat käydä vähiin. Kenttäkeittiö ja töpinä olivat yhä tiettömän taipaleen takana valtiorajalla. Tällöin III AK:n toimesta komppaniaa tuettiin yhdellätoista...

Kappelkaulan hautausmaa sijaitsee aivan lähellä entistä Suursaaren Kasinoa ja hautausmaan portin kivipylväät olivat pystyssä ainakin 1992. Kirkko paloi jo talvisodan aikana. JHe 2018.

Kapteeni Amos Benjam Malinen komensi 20 Pr:n I pataljoonaa Viipurin viimeisenä päivänä 20.6.1944. I pataljoona lähti viimeisenä Karhumäestä kohti Viipuria 16.6.1944 klo 14.40. Tammisuon asemalla pataljoona oli 19.6.1944 klo 5.25. Tammisuon asemalta Viipurin keskustaan hieman vajaat viisi kilometriä, oletettavasti pataljoona oli kaupungissa joskus 10 - 11.00 aikaan. 20Pr:n...

Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...

Tietä pääsee lähelle oletettua J.Turtolan kaatumispaikkaa. Pinkosalmelle vei sota-aikaan rautatie ja heikko maantie. Pinkosalmen kylässä oli savuja 20 taloa, joissa asui 66 ihmistä. Hevosia oli 17, lehmiä 59, lampaita 128 ja poroja 268 erään 1920-luvun laskennan mukaan. Kylä oli Yläjärven länsirannalla, ja siellä oli jonkinlainen saha. Kuvat: Sa-kuva ja MSa 

Kiestinki - Louhi rautatien silta Kapustnajajoella. Tässä aivan lähellä oli everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka. Paikka jää sillan eteläpuolelle, toisaalla tässä järjestelmässä. MKe 2015.

Eräs tunnetuimpia Karhumäen maamerkkejä oli ns. desanttitorni, joka sijaitse Kumsajoen itärannalla pienen matkaa Karhumäen huvipuistosta. Äänisen rannan suuntaan aivan rautatiesillan ja rautatien vieressä. Se oli suosittu kiipeily ja kuvauspaikka miesten keskuudessa. Vastaavanlaisia desanttitornia Itä-Karjalassa oli myös Äänislinnassa ja Aunuksessa. Venäläiset olivat...

Karhumäen kenttäsairaala 33 (KS 33) oli toiminnassa aina heinäkuuhun 1944 asti.  Sen B osasto on vielä pystyssä, A osasto on purettu. Kortteli näyttää ja vaikuttaa nykypäivänä asumalähiöltä ja sairaalarakennus on asumis käytössä.  MKe 2019

Lentokenttä sijaitsi seitsemän kilometrin päässä Karhumäen keskustasta, Vitskan rautatieaseman koillispuolella. Kentän maaperä oli kanervaista hiekkakangasta, ja se oli kantavuutensa puolesta käyttökelpoinen raskaillekin koneille. Kiitoratoja oli kaksi. Toisen pääsuunta oli SEE-NWW ja laskualueen laajuus 700 m x 30-135 m. Toisen kiitoradan pääsuunta oli SW-NE ja laskualueen...

Karhumäen asema oli jatkosodan aikana tärkeä Maaseläa alueella palvelleille, siltä lähdettiin lomille ja palattiin taas sinne johonkin. Rautatietä pitkin tapahtui myös tämän suunnan huollon materiaalikuljetukset. Asemarakennus on säilyttänyt ulkoasunsa näihin päiviin saakka. THa2016

Karhumäen tivoli oli suomalainen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa toiminut rintamativoli. Lomavuorossa olleiden sotilaiden viihdyttämiseen tarkoitettu tivoli perustettiin Karhumäessä tykistössä palvelleen Sariolan tivolisukuun kuuluneen luutnantti Unto Sariolan ehdotuksesta. Unto Sariolan isä oli Suomen Tivolia johtanut J.A.F. ( Jaffu) Sariola. Suomen Tivolin Karhumäen osasto...

Karhunpesä oli 5.Divisioonan sotilaskoti Syvärin luostarille haarautuvan tien kohdalla. Rakennuksen suunnitteli vänrikki Ilmari Tapiovaara, ja sen ulkoseinäpinta tehtiin pystyistä mäntyriuista. Turvepäällysteinen katto naamioi maastoon rakennuksen, joka valmistui toukokuussa 1942. 5.D:n komentajan, kenraalimajuri Kustaa Tapolan, vaimo toimi Karhunpesän johtajana. ENa 2017.

Koko museo on seurausta kokemuksesta ukin kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Irintšev jäi kerrasta koukkuun talvi- ja jatkosotaan. Hän alkoi kerätä sotiin liittyviä tavaroita ja kirjoja. Sittemmin hän on itsekin kirjoittanut aiheesta tietokirjoja. Museokokoelman perustan hän on saanut Karjalan kannaksen metsistä löytyneistä esineistä, joita hän ja arkeologiaa...

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...

Sortavalan Karjalansilta valmistui vuonna 1932, ja se oli tuon ajan insinööritaidon mestariluomus. Jatkosodassa elokuun alkupuoliskolla 1941 osa venäläisistä joukoista oli saarrettu Sortavalan keskustaan. Saarretut olivat panostaneet Karjalansillan koko pituudelta, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä. Kirkkaana kuutamoyönä 12.-13.8. Pioneeripataljoona...

Salmin pitäjän Karkun kylä on rakennettu Laatokan ja Karkunlammen rantojen välissä olevalle vaaralle. Talvisodan alussa vihollinen valtasi kylän ja hieman myöhemmin aurasi yhden lentokentistään Karkunlammen jäälle. Sieltä vihollisen koneet tekivät lentoja erityisesti Lemetin ja Kitelän taistelualueelle, minne oli matkaa 40-60 kilometriä. Jatkosodassa kylän läheisyydessä...

Jatkosodan 7.Divisioona aloitti Sortavalan valtaustaistelun Karmalansalmen ylimenolla elokuussa 1941. Ylimeno valmennettiin ja harjoiteltiin hyvin. Voimakkaan tykistövalmistelun ja savutuksen jälkeen divisioonan II/JR 30 ensimmäisessä portaassa ja I/JR 30 toisessa portaassa ylittivät salmen 10.8. aamulla. H-hetkellä ensiportaan 4K:n taistelijat pioneerien avustamina kantoivat...

Hautausmaalla on myös Harjuniemen maihinnousuun osallistuneiden venäläisten haudat. MK

Jatkosodan aikana tässä Salmin rajavartioston rakennuksessa toimi 67.Sotasairaala, joka siirtyi sairasjunakuljetuksena Suolahdelle juhannusaattona 1944, ja rakennuksen tiloihin asettui 26.KS/5.D, joka oli käyttänyt tätä samaa rakennusta toiminnassaan myös hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941. ENa 2017.

Suomen ilmavoimien yksi ensimmäisistää vesikoneille tarkoitettu tukikohta Sortavalan kaupungista noin 4,5 kilometriä etelään. Nykyään pahasti rempallaan, ainoastaan vieressä oleva upseerikerho on korjattu. MK