Kohteet:

Tyypillinen suomalainen konekiväärikupukorsu (A5554). Sijaitsee reilut kuusi kilometriä Podporozen lounaispuolella Niiniselän maastossa. ENa 2017.

Niittykasematti Taipaleen Terenttilässä tuli kuuluisaksi Talvisodan aikana, paikka oli huonosti valittu Kaarnejoen puron läheisyyteen. Vesi nousi helposti bunkkeriin. MKe 2014.

Jatkosodassa Nikitinskajan kylä asuinrakennuksineen oli etulinjan joukkojemme tärkeä tukeutumispaikka. Tänne oli sijoitettuna mm. eläinlääkintä-, huolto- ja viestiosia. Kylän laidalla sijaitsivat III/KTR 2:n tuliasemat. Koordinaatti kartalla osoittaa kylän entisen kirkon paikan; kirkko oli palanut vuonna 1933. 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kävi...

Nikkelin kaupungissa olevalla monumentilla on oma tarinansa, kivi oli alunperin pystytetty Petsamon Suomeen liitämisen muistoksi 1939 Tarton rauhansopimuksen seurauksena.  Kivi on nyt Suuren isämaallisen sodan muistomerkki. Kivi oli alun perin Alaluostarin luona, alkuperäinen paikka oli 69.522118, 31.166366, sen paikalla on nyt joku toinen monumentti. Onneksi Venäjällä osataan...

Nikola oli pieni kylä Iivinänjoen suulla Rovskojenniemeä vastapäätä. Kylässä toimi joukkojemme perustama yksiraaminen saha, jonka tuotteita käytettiin laajalti Syvärin rintaman erilaisissa rakennustöissä. Tukit uitettiin sahan ääreen Iivinänjokea pitkin, ja valmiit tuotteet lähtivät tarvitsijoille vesitiekuljetuksina. 1.Sillanrakennuskomppania toimi Nikolasta käsin...

Nirkka oli sotatoimien kannalta tärkeä tienristeys Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien varressa. Kohdasta erkani tieura luoteeseen kohti Nuosjärveä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa maantien suunnassa lounaasta hyökkäämällä JR 9:n III Pataljoona (7.D) ja JR 56:n I Pataljoona (1.D) valtasivat Nirkan 12.9.1941. Nirkkaa 60 kilometriä etelämpänä puna-armeija valtasi...

Koulu sijaitsee Nivan entisen rautatieaseman lähellä. Paikalle löytää kun ajaa Lahdenpohjasta noin 9 kilometriä Sortavalaan päin. Tie kääntyy vasemmalle kohti Nivan asemaa, matkaa tulee noin 7 kilometriä. Koulu valmistui juuri ennen sotaa ja ihme kyllä pysynyt pystyssä. Sitä tuskin on neuvostovallan kaaduttua käytetty mihinkään tarkoitukseen.

Jatkosodassa joukkojemme ensimmäinen rakennettu siltayhteys yli Syvärin tehtiin Nišiin, joka on pari kilometriä Podporozen kaupungin luoteispuolella. Sillan rakensi Pioneeripataljoona 32 kahdestakymmenestäviidestä sotasaalisproomusta, ja sillä oli pituutta 110 metriä. Tämä silta purettiin, kun sen viereen saatiin rakennettua 108-metrinen ponttonisilta loppusyksyllä 1941. Aunuksen...

Goran taisteluihin liittyen pikaoikeus tuomisti Baranissa kaksi 2./JR 9:n miestä kuolemaan 20.12.1941, sillänämä kieltäytyivät palaamasta yksikköönsä etulinjaan, Goraan. Tuomitut, Voitto Veikko Ahomäki ( s.16.3.1915 Ilmajoki ) ja Toivo Iisakki Mäkelä ( s. 25.6.1917 Ilmajoki ). Tuomitut teloitettiin ampumalla samana päivänä Baranin kylän eteläreunalla, maantien varressa...

Noisniemen sulkulinnake oli itäisen Suvannon pohjoisrannalla, paikassa jossa vanha Vuoksi erkanee Suvannosta ja virtaa jo muinaiset voimansa menettäneenä miltei Pohjoiseen laskien Laatokkaan Käkisalmessa. Itse niemi on laaja ja hiekkarantainen. Noisniemen tykkikorsun aseistuksena oli kaksi 57/48 No-tykkiä. Toisen ampumasuunta oli itään, toisen länteen. Ampumasektorit olivat...

Puna-armeijan Olhavan Rintaman tärkein lentokenttä sijaitsi Novaja Ladogassa. Tiedustelumme käytti kentästä myös nimeä Uusi Laatokka. ENa 2018.

Novingin kylän valtasi II/JR 13 (17.D) 6.9.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Novingissa viivytti II/JR 4, joka irtautui kylästä pohjoisluoteeseen 26.6.1944, kun vihollinen työnsi Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantielle vahvoja voimia sekä etelästä että idästä. ENa 2017.

Nuijaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14  44.Rask.Ptrin tuliasemat, kalustonaan 2 kpl 152/35 MK, 3/1944 saakka 3 kpl 152/45 C tykkejä. THa 2016

Nuosjärvi on kuntakeskuskylä samannimisen järven eteläpäässä. Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 1.Divisioonan joukkoihin kuuluneet JR 60 ja JR 56 mursivat vihollispuolustuksen Nuosjärven taistelussa 6.-8.9.1941, ja eteneminen itään saattoi jatkua. Nykyään kylän venäjänkielinen nimi on Krošnozero, ja järvellä erottuu kalanviljelylaitos. ENa 2017.

Saksalaisnen rannikkotykki asemassa, kaikkiaan patteri eli 4 kpl 150 mm tykkejä. MKe 2014/2022

Jatkosodassa VI Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppania oli sijoittuneena Nurmoilan kylään, mistä komppanian rintamakirjeenvaihtajat liikkuivat eri puolille Aunusta ja Syvärin rintamaa raportoiden kotimaisiin lehtiin sota-ajan asioista. Majoitustalona oli koordinaatin osoittama rakennus. Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili kylänäkymää näin 22.9.1941: Todellinen...

Jatkosodassa Nurmoilan lentokenttä ja sen luoteispuolinen kasarmialue olivat kymmenien lentopommitusten kohteena, mutta tappioita tuli yllättävän vähän. Tavallisesti vihollisen pommikoneet nousivat ilmaan Laatokan eteläpuolisilta lentokentiltä ja kaartoivat Laatokan ulapan kautta Nurmoilan ylle. Tällöin yllätysmahdollisuus oli suurimmillaan. Lisäksi epäiltiin, että jossain...

Nurmoilan lentokenttä sijaitsee 7,5 km Aunuksenkaupungin pohjoispuolella Muurmannin valtatien vieressä, tien länsipuolella. Venäläiset rakensivat kentän ennen II maailmansotaa. Jatkosodassa kentän valtasi rynnäköllä 7.9.1941 I/JR 22:n 2K, joka eteni kentälle Aunuksenkaupungin suunnasta. Hiekkapohjaisen laskualueen laajuus oli 1600 m x 660 m; pääsuunta SE-NW. Kenttä oli...

Tähän kiviaitaan saakka Nuuttilan pellolla päättyi 7.12.1939 klo 12.30 Yrjö Jylhän 2.K vastahyökkäys, joka vaati suunnattomat menetykset, varsinkin soinilaisia kaatui 21 miestä. Paikalle tuleen 1. pataljoonan majuri Jaakko Sohlon käskystä aloitettiin vetäytyminen takaisin pp-linjalle. Lisätietoja kohteesta Läämäki Taipale. Kiviaita on painunut syvälle ajan saatossa, noin...

Yleispoliittisen tilanteen kiristyessä venäläiset alkoivat rakentaa vahvoja asemia ja erillisiä  puolustuspesäkkeitä rajalta Suojärvelle ja Petroskoihin johtavien teiden varsille keväästä 1941 alkaen. Lisäksi maastotyyppi esim. Loimolan ja Suojärven välillä suosi puolustajaa, kun maantien suunnassa suot ja kumpareinen kangasmaasto vuorottelevat lyhyin välimatkoin. Niinpä...

Obruvhevin linnake on yksi Kronstadin edustalle Pietarin suojaksi rakennetuista linnakkeista. Se tunnetaan myös nimellä Krasnoarmeysky.  Sen rakentaminen aloitettiin 1896  ja se valmistui 1913. Obruchev oli eräs niistä linnakkeista, joiden pattereiden tuli ylsi suomalaisten asemiin Terijoella jatkosodan aikana. THa 2016.

Karjalankannakselle, aivan etulinjan taakse rakensi III/JR 7 miehet komean korsukanttiinin Ohajoen korkealle penkalle. Matkaa etulinjasta oli noin 2 km. Kanttiini oli etulinjan suurin ja sijaitsi Ohdan pohjoislohkolla, eli ns. kivetyn tien pohjoispuolella. Korsussa oli myöskin pataljoonan komentopaikka. Pataljoonan komentajana oli kesäkuussa 1944 majuri Olanterä. Tarkka paikka on...

Vesimatka maailman kauneimpaan saaristoon alkaa Lahdenpohjan vuonomaista saaristoväylää pitkin. Kilometrien matkalla molemmin puolin väylää avautuu männikköistä, vesirajassaan lehtimetsää kasvavaa saaristoa lahdelmineen. Laatokan puolustajien tykkilautat tukeutuivat näiden saarten suojaan. Oiton saari näkyy kahdeksan kilometrin saaristomatkan jälkeen oikealla. Aikanaan...

Toisessa maailmansodassa Kädenlyönti Syvärillä -operaatiosuunnitelman mukaan Saksan 163.Divisioonan ja 39.Panssariarmeijakunnan joukkojen oli tarkoitus kohdata toisensa Ojatin kylässä ja näin sinetöidä Leningradin saarto vuoden 1941 lopulla. 163.D olisi hyökännyt Syväriltä Ylä-Kalatsista 15 kilometriä etelään, ja 39.Ps.AK Tihvinästä 100 kilometriä pohjoiseen. Kuitenkin...

Toisessa maailmansodassa Olhavan kaupunki (ven. Volhov) oli puna-armeijan Olhavan rintaman keskuspaikka vuosina 1941-43. Kaupungin kohdalla Muurmannin rata ja Vologdaan menevä rata ylittävät Olhavanjoen. Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän joukot lähestyivät kaupunkia lounaan suunnasta syksyllä 1941 ja pääsivät jo 5-6 kilometrin päähän keskustasta. Kuitenkin puna-armeijan...

Kun Jatkosodassa Repolan kylä oli vallattu ja sillanpääasema Virransalmen taakse saatu (12.7.1941), 14.Divisioona alkoi suunnitella Omelian alueelle puolustukseen ryhmittyneen vihollisjoukon lyömistä. Vihollinen päätettiin saartaa oikealta kiertoliikkeen avulla. Jalkaväkirykmentti 52:n pääosat marssivat 20.7. Virransalmen matalan sillanpään kautta 8-9 kilometriä itäkaakkoon...

Tsaari Iivana IV Julman (1534-1584) tyttären kummi, munkki Adrian Ondrusovalainen joutui ryöstön kohteeksi Pisissä toukokuussa 1550. Hän oli paluumatkalla Moskovasta Ondrusovan luostariinsa, kun Pisin rosvot arvelivat, että hänellä olisi rahaa ja keisarillisia arvolahjoja mukanaan. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt, ja Ondrusovalainen kuoli ryöstökahakassa. Marttyyrikuolemansa...

Ondrusovassa (Ontroilassa) sijaitsi linnakkeistomme johtamispaikka Jatkosodan aikana. Sen yhteydessä oli sääasema. Läheisessä Hatsinsaaressa sijaitsivat rannikkotykistöpatterin tuliasemat. Joukkomme hyödynsivät Ondrusovan luostarin rakennuskantaa toiminnassaan. Luostarin oli perustanut 1500-luvun alussa Adrian Ondrusovalainen, maallikkonimeltään Andrei Zavalisin. Hänet oli...

Petroskoin kehitys alkoi, kun paikkakunnalle Lohijoen ääreen perustettiin järvimalmia jalostava rauta- ja tykkitehdas vuonna 1703. Tämän seuraaja oli vuonna 1774 perustettu Aleksanterin asetehdas, missä työskenteli noin tuhat henkeä. Tehdaskompleksista käytettiin myöhemmin nimeä Onegan tehdas. Vetäytyessään kaupungista syksyllä 1941 venäläiset räjäyttivät tehtaan...

Ontajärven kylä oli merkittävä asutuskeskittymä asemasodan vuosina. Sitä pitkin kulki Rukajärven suunnan päätien eteläpuolen kenttävartioistoihin perustuva etulinja. Suurimman osan suunnan puolustusvastuusta asemasotavaiheen aikana kantoi RajaJP 6:n komppaniat. Kylä oli tuon suunnan kenttävartioiden solmukohta ja tärkeä etappi kenttävartioiden huollon kannalta. Sen kautta...

Ontajärven kylä mainitaan ensi kerran Lapin pogostojen verokirjassa vuodelta 1597. Se oli yksi vanhimmista asutuskeskuksista nykyisen Karjalan tasavallan keskiosassa. Kylään rakennettiin vuonna 1759 Pyhän Yrjön tšasouna, joka on Ontajärven vanhin rakennus. Se toimi rukoushuoneena vuoteen 1932 saakka. Tällöin kylässä asui yli 260 asukasta. Nykyinen Ontajärvi on peräisin...

Ontrosenvaara oli kylä Tsirkka-Kemijoen länsipuolella tienristeysalueella. Se oli keskeinen paikka 14.Divisioonan huollolle ja yhteyksille koko Jatkosodan ajan. Kylän itäpuolella on silta joen yli, ja kylän alueella Repolasta tulevaan päätiehen yhtyy luoteesta Kiimasjärveltä tuleva tie. Päätie jatkuu itäkaakkoon Rukajärvelle ja Muurmannin radalle. Kylästä lähtee tieura...

Alue on vastapäätä Inon entistä linnoitusta. Paikalle on kerätty raskasta kalustoa molemmista sodista.

Oravanniemessä Vuoksi oli kapeimmillaan ja sieltä toimi lossiyhteys Vuoksen yli. Oravanniemen kohdalta pääpuolustusasema jatkui Vuoksen ylittäen lounaaseen kohti Muolaalta ja Summaa. Oravanniemen alueelta johti tieura pohjoiseen, mikä mahdollisti hyökkäyksen jatkamisen puolustajan selustaan ylimenon jälkeen. Oravanniemen maastonmuodot tarjosivat hyvät edellytykset...

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan hyökkäys jyräsi eteenpäin pitkin Jänisjärven länsirantaa. Divisioona mursi vihollisen vahvasti varustamat asemat Alalammen ja Jänisjärven välisellä Kontio-Leppälahden kannaksella perinpohjin ja jatkoi muodostamallaan taisteluosastolla vihollisen takaa-ajoa Hämekosken ja Harlun suuntaan. Taisteluosaston yhtenä joukkona toimi...

Oritselän kylän tsasouna sijaitsi korkealla mäellä keskellä kylää, josta oli näköala hiekkasärkille Longoinlahteen ja Laatokalle. Rukoushuone oli rakennettu pappismarttyyri Blasioksen muistolle. Kansa kutsui sitä Valasiksi ja Valassin pruasniekkaa siellä vietettiin talvella. Viimeisinä saaressa asuttuina vuosina starosana toimivat Tiit Nasaroff ja Vasili karhu. JHe 2018.

Jatkosodassa 3./JP 3 teki laajan koukkauksen lännestä Käsnäselän kautta Salmin kirkonkylän itäpuolelle ja varmisti edetessään Orusjärven kylän 18.7.1941. Tavoitteena oli Tulemajoen ylittävän maantiesillan haltuunotto. Lähestyessään Salmin kirkonkylää koillisesta komppaniaa vastaan tuli maantien Orusjärven tienhaarassa - 2,5 km kirkonkylän itäpuolella - vihollisen...

Vihollisen suuren keväthyökkäyksen 1942 (Jelettijärven taistelut) kärjen lähestyessä vaarallisesti pohjoisluoteesta Kiestinkiä ryhmittyi Osasto Puroma Ahvenlahden tielle ja aloitti vastahyökkäyksensä suoraan länteen 5.5.1942. Tässä ensimmäisessä suuremmassa vastahyökkäyksessä Osasto Puromaan kuuluivat I/JR 12, 6./JR 12, 1./JR 53, JääkJ/JR 12, kaksi pioneerikomppaniaa ja...

Osta on pieni kylä Äänisen lounaispäässä. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9 eteni kylän edustalle ja kaivautui asemiin lokakuussa 1941. Rykmentin puolustama Ostan lohko oli Suomen leveysasteilla itäisin rintamanosa, jossa suomalaiset sotilaat olivat pysyvästi asemissa. Ostasta kulki vihollisen tärkeä rintamasuuntainen huoltotie Kurvoilan kautta Gongenitsijärvelle (kartassa...

Suomalaisten tekemä kapulatie Osterjärven linjan takana. MKe 2013.

45 mm tykin asema, tykki on saanut osuman ja jätetty paikkaansa. MKe 2013

Sillan takana on suomalaisten rakentama linnoitusketju, asemat ovat suurelta osin siinä kunnossa kun ne vuoden 1944 heinäkuun jäivät. JR56 vastuualue. MKe 2013.

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni lounaasta Pidmajärveltä Ostretsinaan ja valtasi kylän 18.9.1941. Sotasaaliina käyttöömme jäi kaksi hinaajaa, kaksi proomua, viisi kuorma-autoa, yksi iso traktori, hevosia ja satoja säkkejä viljaa. Sotavangeiksi otettiin neljä teknillisten joukkojen upseeria ja em. hinaajien matruusit. Samalla huomattiin, että Ostretsinasta 1,5 km...

Rakennus oli alunperin kuvernementtisihteeri Ivan Novikovin vuonna 1914 rakennuttama datsha, joka hankittiin Terijoen Upseerikerhoksi vuonna 1928. Siitä tuli Otto Ville Kuusisen kansanhallituksen istuntopaikka talvella 1939. Jatkosodan aikana sinä oli vähän aikaa Pajarin divisioonan esikunta ja myöhemmin JR 48:n esikunta. Aikojen kuluessa rakennus pääsi rappiolle ja huutokaupattiin...

Ennen sotia Paakkolaan valmistui lentokenttä, jota ei kuitenkaan sota-aikana käytetty varsinaiseen taistelutoimintaan. Kentän laskualueen laajuus oli 660 m x 550 m, ja sen pinta kanervakangasta. Pääsuunta NW-SE. Kentän laidoilla oli kymmenkunta konesuojaa. ENa 2016

Paasonvuori on yksi Laatokan pohjoisrannikon linnavuorista. Vuorella sijaitsi aikoinaan ortodoksinen kirkko, johon nimi "paaso" (spuassu) viittaa. Jatkosodan elokuussa 1941 vihollinen oli asemissaan Paasonvuorella ja hallitsi tulellaan Sortavalan pohjoista sisääntulotietä. Tässä tilanteessa 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut majuri Kaarle Castrenin III/JR 30 marssi Karmalansalmen kautta...

Paateneen valtasi JR 4 20.10.1941. Asemasotavaiheessa Paateneessa oli majuri Viljo Kivikon johtama Rajajääkäripataljoona 5:n komentopaikka. Pataljoonan vastuualue oli miehitetty useilla kenttävartioilla vast (kts kuva). Kenttävartioiden  vastaa tekivät venäläiset talvisin jääkelkoilla useita hyökkäyksiä. Tämän vuoksi alueella päivysti silloin tällöim suomalainen...

Paateneen pogosta sijaitsee kirkkoniemessä Seesjärven länsirannalla. Niemen ortodoksikirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1900. Jatkosodassa etelälounaasta edenneet Jalkaväkirykmentti 4:n joukot ottivat pogostan haltuun 19.10.1941. Sodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 5 irtautui täältä etelälounaaseen 24.6.1944. ENa 2017.

Jelettijärven taistelut kevät 1942 Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat ovat kuin portinpylväät Ahvenlahden tien (Jelettijärven tien) molemmin puolin. Ne muodostivat luonnollisen linnoituksen, johon vihollisjoukot pureutuivat lujasti Kiestingin suunnan suurhyökkäyksessään keväällä 1942. Kuitenkin, kun vihollisen hyökkäyksen kärki oli pysäytetty ja tuhottu 4-5...

Pellervonkadun (Ulitsa Mira) ja Kulervonkadun (Bulvar Kutuzova) kulmassa on puisto. Vuoden 1940 maaliskuussa siinä oli ehjäksi jäänyt puutalo. Tällä paikalla kokoontui Suomalais- Neuvostoliittolainen rajakomissio sopimaan Moskovan rauhan rajoista ja kaupungin luovutuksesta. Ensimmäinen kokous pidettiin 21.3.1940, siihen osallistui Suomen puolelta ministeri Antti Hackzell...