Kohteet:

Tämä saatta olla myös venäläisten tekemä bunkkeri. MKe 2014  

Tien A138 varrella, Titovkan kylän kohdalla olevan huoltoaseman ja kahvilan yhteydessä on infotaulu saksalaisten 1942 rakentamasta köysiradasta. Läheisen kukkulan laella, n. 150 m päässä, pisteen osoittamassa paikassa on näkyvissä pari radan pylvästä. Ohessa myös linkki josta näkyy infotaulu ja paikalla oleva "museovaunu" jossa on paikallista sotaromua. Museovaunun vasemmalla...

Siestarjoen siviili hautausmaalla on saksalaisten sotavankien hautapaikka. Saksalaiset sotavangit rakensivat taloja ja korjasivat sodan tuhoja ympäri silloista Neuvostoliittoa. Jokainen Neuvostoliittoon joutunut saksalainen sotavanki sai 10 vuoden pakkotyö tuomion. Stalinin kuoltua vuonna 1953 silloinen saksan suuri mies Konrad Adenauer ja Neuvostoliiton uusi johto pääsivät...

Neuvostoliiton aikana ja etenkin sen kaaduttua on Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V. saanut mahdollisuuden koota tiedossa olevista kenttähaudoista vainajat tallaisiin hautausmaihin. Vainajia on siirretty laajalta alueelta, Karjalan Kannakselta, Laatokan pohjoispuolelta sekä luonnollisesti Pietarin ympäristöstä. Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V. on maailman...

Osana huhtikuun 1942 suurhyökkäystään Syvärillä vihollinen suuntasi hiihtopataljoonia erämaan kautta pohjoiskoilliseen kohti Pertjärveä. Vihollisen kärkijoukot etenivät 11.4. iltaan mennessä Sakspuron ylittävän maantiesillan länsipuolelle. Eteneminen oli kuitenkin sen verran äänekästä, että nuo joukot havaittiin, ja sillan varmistuksena ollut suomalaisvartio suoritti...

Tulvojan Klimosniemen edustalla sijaitsee  Sal saari, siellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 tukikohta, kalustona oli 2 kpl 47/40 HL  tykkiä.  THa 2016

JR 8 hyökkäsi Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon ja sulki Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskassa (Nižnjaja Salmassa) 27.8.1941. Näin itään etenevän 11.Divisioonan oikea sivusta saatiin varmistettua. Paikassa Suojoki laskee Sotjärvestä Vahatjärveen, ja joen ylittää silta. Alasalmen kylä on Vahatjärven rannalla. ENa 2017.  

  Salmijärven lentokenttä sijaitsi 12 kilometriä Petsamon Kolosjoen nikkelikylästä lounaaseen. Kentän laskualueen laajuus oli 1300 m x 220 m. Kenttä oli hiekka- ja turvepintainen, ja se oli valmistunut ennen Talvisotaa. Sodan aikana venäläiset hävittäjät käyttivät sitä välilaskupaikkana. Jatkosodassa Salmijärvi oli saksalaisjoukkojen tärkein lentokenttä...

Salmin pitäjän asukasluku oli noin 14 000 asukasta 1930-luvulla. Pääelinkeinot olivat maatalous, sahateollisuus ja kalastus. Kirkonkylä eli Tulema oli pitäjän keskuskylä. Marraskuun 30. päivänä 1939 eversti Bondarevin komentama 168.Jalkaväkidivisioona ylitti valtakunnanrajan usean tien suunnassa Salmin pitäjän alueelle ja lähti etenemään kohti Salmin kirkonkylää....

Suomalaiset ja venäläiset muistomerkit on koottu samalle alueelle aivan päätien varteen. MKe 2017.

Nykyisin Salmin huomattavin nähtävyys on raunioitunut ortodoksikirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Viime sotien aika runteli rakennusta, jota ei ole sen koommin kunnostettu, mutta tiilirakenteisena se on yhä pystyssä. Kirkon rakennutti Anna Orlova-Tšesmenskaja, joka oli mm. Suojärven Annantehtaiden perustaja. Kirkon rakennustyöt kestivät seitsemän vuotta, ja rakennus otettiin...

Salmivaaran kylä sijaitsi Tuoppajärven Lammaslahden rannalla. Joukkojemme edettyä alueelle, huomattiin, että kylä oli ollut vuosia autiona, ja sen asukkaat oli karkotettu kolhoosiin. Sotavuosien ajan paikka oli Kiestingin rintaman etulinjaa, vihollinen vaani vastarannalla. ENa 2017.

JR 8 eteni maastoitse lännestä ja valtasi Sambalskaja Iskun kylän ja siellä olleen tiilitehtaan 26.9.1941. Reilun kilometrin verran kylän länsipuolella sijaitsevalta kukkulalta, joka saatiin vallatuksi neljän komppanian yhteisoperaatiolla, näkyivät Muurmannin rata ja Petroskoin pohjoisosan taloja 13 kilometrin päässä. ENa 2017.

Marski kävi tietämättään lähellä kuolemaa syyskuussa 1943. Sammatus (Sambatuksa) on pieni kylä eteläisessä Aunuksessa. Kylän aluetta linnoitettiin lujasti osana PSS-linjaa Jatkosodan asemasodan aikana, ja siellä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 1944 lopulla. Ja siihen liittyy seuraava Jatkosodan tarina. Sammatuksessa järjestettiin 14.-26.9.1943 kurssi...

Sandarmohin hautausmaa, Stalinin puhdistukset. Paikka on kuivalla mäntykankaalla, jossa on toistatuhatta neliönmuotoista n.2x2 m kokoista painannetta. Stalinin 1937 puhdistuksissa teloittamat ihmiset ovat kaivaneet kuoppansa, johon heidät on teloitettu. 4-5 vainajaa samaan kuoppaan. Runsas 10 000 uhria on siellä saanut viimeisen leposijansa, heistä suomalaisia 1150. Paikalle on pystytetty...

Sankarihauta on muutama sata metriä kirkolta itään. Paikalle on haudattu myös saksalaisia ja italialaisia sotilaita. Nämä osallistuivat Laatokalla tehtyyn torpedovene hyökkäykseen tarkoituksena häiritä tai vallata Laatokan yksi majakkasaari. Yritys epäonnistui, ne kaatuneet jotka saatiin mukaan, haudattiin tänne Pyhäjärvelle. MKe 2016.

11.Divisioonan kenttäsairaala (32.KS) saapui Pitkärannasta Syvärille tammikuun 1942 lopulla ja asettui Pidmajärven Sankosaaren kylään.  A-osasto sijoittui koululle, B-osasto kirkkoon ja sairaalaparakkeihin, apteekki erilliseen hirsitaloon, samoin poliklinikka, toimisto ja kenttäpostikonttori. Ruokalalle, pesulalle, muonavarastolle sekä tauti- ja eristysosastolle tarvittiin...

Ranska kuului I maailmansodan voittajavaltioihin, ja Suomi konsultoi Ranskaa omien puolustusjärjestelyjensä toteuttamisessa. Syksyllä 1919 Suomeen saapui ranskalainen sotilaskomissio, jonka kokoonpanossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän laati Laatokan koillispuolelle puolustussuunnitelman, jonka runkona oli Jänisjoki. Eräs yksityiskohta...

Koordinaatit: 60.508576, 28.065985 (tulenjohtotorni) Tykkiasemien koordinaatit 1. 60.503505, 28.063710 2. 60.504149, 28.063091 3. 60.510667, 28.071857 4. 60.511195, 28.071135 Satamaniemessä toimi sekä Talvi- että Jatkosodassa raskas rannikkopatteri linnoitetuissa asemissa. Satamaniemen patterin kalustona oli  4 kpl !52/45 C. Alue on Venäjän...

Kapean, noin puoli kilometriä pitkän niemen eteläpuolella on poukama ja hyvä luonnonsatama. Suomen kaudella niemen päässä oli loisto. Loistolta kaakkoon kaartui runsaat parisataa metriä pitkä aallonmurtaja. Saunaniemessä oli ennen sotia merivartioasema. Venepartiointia 110 kilometriä pitkällä vesirajalla Saunaniemen ja Salmin välillä jatkettiin ennen talvisotaa viimeiseen...

Osana Käsnäselkä-Prääsä -maantien sivustavarmistusta III/JR 60 miehitti Savinovon kylän 22.7.1941, mikä olikin tarpeen, sillä seuraavana päivänä vihollinen aloitti laajamittaisen pihtiliikeoperaation, jonka toinen leuka iskisi koillisesta 1.Divisioonan selustaan juuri Savinovon kautta. Venäläisten vastahyökkäyksen pontimena oli marsalkka Kliment Vorošilovin ja...

Suurlahden valtasivat JR 4 ja JR 24 23.11.1941. Täällä jäi mottiin paljon puna-armeijan yksiköitä ja tänne venäläiset saivat kuljetettua uusia joukkoja pohjoisesta rautateitse. Paikka oli rauhaton asemasotavaiheen alkuaikoina, venäläisten linnoitettua lahden koillispuolen sahan tukkipinojen alle asemansa. Ongelma ratkesi suomalaisten sytytettyä sahan puutavara-alueet tuleen ja...

Segezhan lentokenttä oli jatkosodassa venäläisillä ahkerassa käytössä, suomalaiset koittivat sitä pommittaakin, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Tällä hetkellä tuo ruohottunut ja pensastoa kasvava sorakenttä on edelleen "aktiiviluettelossa". Kentältä löytyi vanha vartija ja konttoristi elokuussa 2018. Kertoivat, että viimeinen kone nousi kentältä 1992, eikä sen...

Segeža (myös Sekehe, Sekee) on kaupunki Muurmannin radan varressa Itä-Vienassa. Kaupungin suurin työnantaja säkkipaperia valmistava sellu- ja paperitehdas. Tehtaan rakentaminen aloitettiin ennen Talvisotaa, ja siellä tuotettiin kranaatinheittimiä ja miinoja puna-armeijalle sota-aikana. Lentorykmentti 4 pommitti tehdasaluetta helmikuussa 1943. Jatkosodassa kaupungin kupeessa toimi myös...

Seivästön rannikkopatterin kalustona oli 2 kpl 152/45 C rannikkotykkiä. Asemat rakennettiin 1920 luvulla. Seivästön tykkien asemat ovat jääneet uusien rakennusten alle. Läheisyydessä sijaitsee Seivästön (Stirsuddenin) majakka.THa2016

Jalkaväkirykmentti 4 valtasi Selkin kylän 18.10.1941. Kylällä oli tärkeä osuus tukeutumisalueena ajettaessa takaa Partisaaniprikaatia kesällä 1942. Partisaaneilla on muistomerkki kylässä. Selki on eräs kauneimmista säilyneistä karjalaiskylistä Karjalan Tasavallassa. THa 2016 Kuvatekstit: selki2.jpg: Kesäinen näköala Selkistä. Selki 1942.07.01 SAKuva...

Majuri Adolf Ehrnrooth haavoittui vaikeasti rajataisteluissa Uukuniemen Parikan kylän Selänteenmäessä 1.7.1941 illansuussa. Ulla Appelsin kertoo tapauksesta kirjassaan Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata: Ja mitä he näkevätkään: aukealla on neuvostoliittolaisten moottoroitu, raskas tykkipatteri, jonka edessä ovat jo vetäjät valmiina siirtääkseen sen parempaan paikkaan. Majuri...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 2 valtasi Semsvaaran kylän 19.10.1941. Vihollisen JR 126 oli täältä jo pääosin vetäytynyt, sillä 4.Divisioonamme oli edennyt etelästä Juustjärven suuntaan ja uhkasi täten vihollisrykmentin selustayhteyksiä; Juustjärveltä kulki vihollisen vetäytymistie itään. Kesällä 1944 III/JR 33 viivytti...

TYRJÄN RYKMENTIN RINTAMALEHTI NO 291 MITÄ TAPAHTUI SEVASTOPOLISSA 21-22.7.1942 20.7 klo 2.15 Ryssän hyökkäysyritys Sevastopoliin torjuttiin alkuunsa 20.7 klo 6.15 Ryssä valtasi Sevastopolin 20.7 klo 11.00 Oma hyökkäys Sevastopoliin pantiin alulle 20.7 klo 14.00 Vänr. Lötjösen ja luutn. Räisäsen iskujoukot olivat vallanneet koko Sevastopolin takaisin...

Siiranmäen taistelu oli puolustustaistelu entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella jatkosodassa. Se liittyy Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944. Siiranmäen puolustuksesta vastasi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin johtama jalkaväkirykmentti 7, joka kuului kenraalimajuri A. E. Martolan komentamaan 2. divisioonaan. Puolustus oli ryhmitetty mäellä olleeseen neljän tien...

Sillan Patteristo oli Jyväskylässä perustettu KTR  7 (KTR10) I patteristo. Se sai nimensä patteriston komentajan, silloin kapteeni, myöhemmin everstiluutnantti, Tauno Siltasen mukaan. Se tuki tulellaan Taipaleen lohkolla taistelleita JR 30/21 (Kemppi) ja JR 23 (Laurila) taitelua ampumatarvikkeiden sallimissa rajoissa. Patteriston kaikkien pattereiden tykkien paikat on...

Toisessa maailmansodassa puna-armeijan sillanpääasema Viiden kopeekan kolikko (Nevskij Pjatatšok; Five-kopeck-coin bridgehead) sijaitsi Neva-joen itärannalla. Nimitys kuvastaa taistelukentän pientä pinta-alaa. Taisteluiden myötä alueen laajuus hieman vaihteli, mutta oli noin 1 500 m x 800 m. Huhtikuussa 1942 kaikki sillanpään puolustajat tuhottiin, mutta Leningradin Rintaman...

Räjäytetyn sillan paikalla on nykyään kävelysilta. MKe 2013

Röhön kylän lähellä. Kyseinen silta rakennettiin vuonna 1941 helpottaman kulkua läheiseen kenttävartioon vaaralle. Kuuluisa sota-ajan laulu on myös tästä tehty. JHe 2014. Röhön rantaa kooste , tekijä JHe 2012 https://sshs.kuvat.fi/kuvat/R%C3%B6h%C3%B6/R%C3%B6h%C3%B6rantaa+2206012.mp4

Soanlahden luterilaisen kirkon raunio sijaitsee kyläharjanteen päällä. Vihollinen poltti kirkon vetäytyessään alueelta heinäkuussa 1941. Raunion vieressä on kirkon muistoristi, jota vastapäätä on Soanlahden sankarihautausmaa muutaman kymmenen metrin päässä. Talvisodan YH:n aikana Pohjois-Pohjanmaalla perustettu Polkupyöräkomppania 7 oli varmistamassa Soanlahden...

Ortodoksikirkon raunio sijaitsee maantien varressa Lehtomäen risteyksen ja Soanlahden kyläharjanteen välillä. Kirkkoa sanottiin myös Veljakan kirkoksi. Vihollisjoukot polttivat rakennuksen vetäytyessä alueelta heinäkuussa 1941. Kirkon paikan merkkinä on muistoristi. ENa 2017.

Soanlahden sankarihautausmaa sijaitsee kirkonkylän harjanteen päällä. Alue on asianmukaisesti aidattu, ja sen kunnosta pitää huolta Soanlahtelaisten Seura ry. Yhdistyksen väki on pystyttänyt sankarihautausmaalle muistopaaden vuonna 1992. Aikaisemmin tällä paikalla sijaitsi Vapaussodan obeliski, jonka tekstit huomattiin muutetuiksi, kun Soanlahdelle palattiin Jatkosodan...

Sohjanan ylimenohyökkäys Everstiluutnantti O. Selinheimo komentaman JR 53:n pääosan hyökkäys Sohjananjoen yli tapahtui 31.7 klo 01.00 alkaen. Iskuportaalle oli alistettu valonheitinjoukkueella vahvistettu 3./Pion.P 15 ja tämän tehtävänä oli huolehtia ylimenohyökkäyksen järjestelyistä sekä tukea pataljoonan taistelua vastarannalla. Ylimeno tapahtui ruuhilla kahdessa...

Jatkosodan aikana Solomannin kenttä oli lentojoukkojemme aktiivisena työkenttänä. Mannerheim kävi tutustumassa kentän henkilökuntaan ja toimintaan kesäkuussa 1942. Myös Kenttälentovarikko 2:n toimipiste oli Solomannissa. Nykyään kenttää pitävät tukikohtanaan pienet Antonov-kuljetuskoneet ja Äänisen meripelastuksen helikopterit. Ja näkyypä siellä välillä...

Vuonna 1873 perustettu Solomannin saha oli Onegan tehtaan jälkeen Petroskoin toiseksi suurin teollisuuslaitos ennen sotia. Esimerkiksi 1920-luvun alussa se tuotti neljäsosan Neuvosto-Karjalan sahatavarasta. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa sahan laitteisto evakuoitiin Kirovin alueelle Luzaan. Lisäksi vetäytyessään Solomannista vihollinen poltti saha-alueen syys-lokakuun...

Syys-lokakuun vaihteessa 1941 vihollinen vetäytyi Petroskoista pohjoiseen Solomannin salmen kautta. Vihollisen takaa-ajoa jatkoivat 1.Divisioonan JR 60 ja JR 56, joista viimemainitun rykmentin III P valtasi sillanpääaseman salmen itärannalta 2.10.1941. Tämän jälkeen rykmenttien muut joukot siirtyivät sillanpäähän ja jatkoivat hyökkäystä pohjoiseen. Salmeen rakennettiin...

JR 29:n I Pataljoona saartoi Somban kylässä olleen vihollisen mottiin 25.8.1941 ja valtasi motin kovasta vastarinnasta huolimatta seuraavana päivänä. Tämän jälkeen pataljoona eteni itään Kungurusjoelle. Somban tutua vallatuksi JR 8 pystyi hyökkäämään Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon sulkeakseen Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskalla. ENa 2017.

Sortanlahdessa toimi talvisodan aikana Kannaksen Lohkon esikunta. Tukikohtaa suojasi lähipuolustusosasto, jonka pääaseistuksena olivat Tulliniemeen ja Polvananniemeen sijoitetut kevyet kenttätykkijaokset. Kantaman ja ampumasektoreiden puolesta Sortanlahden satama-alueelle olisivat tarpeen vaatiessa pystyneet ampumaan Konevitsan molemmat kuuden tuuman rannikkopatterit. Myös...

Talvisodassa Sortavalaa pommitettiin ensimmäisen kerran 20.12.1939 ja toisen kerran viisi päivää myöhemmin. Tammikuussa 1940 pommeja satoi taivaalta kaupunkiin 22. päivä. Kuitenkin nelihenkinen puna-armeijan ylipäällikön päämaja (Stalin, Voroshilov, Kuznetsov, Shaposhnikov) oli yleisesti hyvin tyytymätön retkeen Suomen työtätekevien vapautamiseksi ja erityisesti...

Rakennus on säilynyt sodista ja on nyt Venäjän valtion suojeluksessa. MK

On ilmeisesti vieläkin samassa käytössä. MK

Kauppatorilla järjestettiin Sortavalan kaupungin takaisinvaltaamisen vuosipäiväparaateja Jatkosodan aikana. Kolmiomuotoinen torialue on muutettu puistoksi 1970-luvulla. ENa 2017.

Sortavalan Raatihuone on valmistunut vuonna 1885. Tämä puurakennus säästyi tuholta Talvi- ja Jatkosodan aikana. Raatihuoneen lipputankoon nousi Suomen lippu kaupungin takaisinvaltaamisen merkiksi 15.8.1941 iltapäivällä. Viime vuosina rakennuksessa on toiminut kirjasto. Vuonna 2015 Gogolevin säätiö teki Sortavalan kaupungin kanssa sopimuksen rakennuksen siirtymisestä...

Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan toisaalta Viipuriin ja toisaalta Joensuuhun, mikä avasi kokonaan uuden sivun Sortavalan ja Laatokan Karjalan historiassa. Jatkosodassa Syvärin ja Maaselän rintamilta siirrettiin Sortavalan rautatieaseman kautta Karjalan Kannakselle kesäkuussa 1944 muun muassa 20.Pr, 4.D, 6.D, 11.D ja 17.D laittamaan sulku vihollisen...

Sortavalan sankarihauta-alue sijaitsee Kirkkopuistossa, joka on entisen luterilaisen kirkon mäen juurella. Paikalla on vuonna 1993 pystytetty muistoristi, jonka jalustaan muuratussa kuparisäiliössä ovat 452:n sankarivainajan nimet. ENa 2017.