Kohteet:

Sortavalan sillan kupeessa oleva Seurahuone on tyylikäs suomalainen rakennusperintökohde. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli tämän vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen, jota pidetään suomalaisen funktionalismin mestariteoksena, ja eräitä sen alkuperäisiä interiöörejä on säilynyt. näihin päiviin asti.Arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli sen vuonna 1909. Vuonna 1938 Erkki...

Muistomerkkipaaden teksti: Ei pelkuruutta, petturuutta povi tuntenut sen joukon, joka kummun yöhön taas on astunut, ja vapauttas Isänmaa, jos konsa uhataan, me nousemme, ja kanssamme taas nousee Suomenmaa! 1918. Muistomerkki sijaitsee suomalaisella hautausmaalla, joka on kilometrin verran kaupungin keskustasta pohjoiseen. ENa 2017.

Sortavalan Yleinen sairaala sijaitsi Kuhavuoren juurella eteläpuolella. Rakennus valmistui vuonna 1901. Sen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Hän oli taiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Rakennus oli viimeksi Venäjän puolustusministeriön käytössä. Se siirtyi Sortavalan kaupungin hallinnoitavaksi 2010-luvun alussa ja jäi samalla tyhjilleen, ilman käyttöä. Tällöin...

Sotasairaala II oli yksi suurimmista sairaaloista, olihan Viipuri iso varuskunta paikka. Rakennus on säilynyt hyvin vaikka kaksi sotaa on pyyhkäissyt Viipurin yli. On ilmeistä että kummallakin osapuolella on ollut intressejä säilyttää rakennus ehjänä. Pääsisäänkäynnin leijona kuviot on poistettu jo neuvostoaikana. Pää ovi jää tavalliselta Viipurin matkaajalta...

Sotasairaala rakennettiin jo keisarin vallan aikana ja on Käkisalmen linnan jälkeen tunnetuin rakennus. Sairaala sijaitsee vastapäätä linnaa, välissä virtaa Vanha Vuoksi, virran kulku muuttui kun Vuoksi murtui tai oikeammin kun pienimuotoinen kaivaminen Kiviniemessä 1818 aiheutti hiekkavallin puhkeamisen. Vuoksi raivasi tiensä Taipaleen kautta  Laatokkaan. Käkisalmen...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukkoihin kuulunut SissiP 1 eteni lännen suunnasta ja saavutti Soutajoen 18.10.1941. Vihollinen oli asemissa räjäytetyn sillan takana joen itäpuolella. Seuraavana päivänä SissiP 1 ja II/JR 10 hyökkäsivät yli joen ja jatkoivat etenemistä itään. Samaan aikaan 3./PionP 22 rakensi uuden maantiesillan. Tämän tapahduttua polkupyörin...

Jalkaväkirykmentti 4:n 1K eteni pohjoisluoteesta 18.10.1941 Soutajärven kylään, jonka vihollinen oli muuttanut tulimereksi. Pian tämän jälkeen Prikaati Kuusisaaren kärkenä lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 1 ohitti palavan kylän (18.10.) ja jatkoi edelleen itään. Joukkojemme näin suljettua vihollisen vetäytymistiet ajoi se osan kalustostaan järveen. Sieltä...

Soutjärven satamatien varrella käytiin raju taistelu kesäkuussa 1944 Kevyt Osasto Vuorensolan ja venäläisten maihinnousujoukkojen välillä. Osasto Vuorensolalle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen. Pyrkimyksenä oli suojata Äänislinnan evakuointia. Osasto muodostettiin Kalliossa,  ja se otti 24.6.1944 rintamavastuun III/JR 9:ltä...

Neuvostoliiton sankari Spekovin hauta, hän kaatui talvisodan ns. Aatsingin taistelussa.

Tähän pysähtyi suomalaisten hyökkäys 1941 Mannerheimin käskystä. Jatkosodassa Suomen puolustusvoimien hyökättyä ja miehitettyä Poventsan  joulukuun 8. päivänä 1941 olivat venäläiset räjäyttäneet Stalinin kanavan viimeiset sulut Voljärvellä (Vuolijärvellä), tarkoituksenaan hukuttaa alajuoksulla Poventsassa leiriytyneinä olleet suomalaisjoukot. Liikkeelle lähti 100...

Koordinaatit: sulku nro 1 62.8371952, 34.8388481 sulku nro 2 62.8469894, 34.8406935 sulku nro 3 62.8585424, 34.8436546 sulku nro 4 62.8666953, 34.8477745 sulku nro 5 62.8746796, 34.8541474 sulku nro 6 62.9056961, 34.8980713 sulku nro 7 62.9150767, 34.9063110 Stalinin Kanavan 1. Sulun päällikkö Leontjev sai käskyn 6.12.1941 panostaa...

Staraja Ladogan asutus on viikinkien perustama, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Sen sijainti oli strategisesti tärkeä, koska paikasta pystyi valvomaan jokireittiä, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukot siirtyivät Itämereltä Volgan vesistöreiteille, Mustallemerelle ja Konstantinopoliin. Laatokalta Staraja Ladogaan asti pääsi...

Ruotsi ja Venäjä allekirjoittivat keskenään rauhansopimuksen Stolbovan kylässä vuonna 1617, joten vuonna 2017 tuli kuluneeksi 400 vuotta tuosta tapahtumasta. Kylä sijaitsee Säsjoen rannalla Novaja Ladogasta reilut 40 kilometriä Tihvinän suuntaan, kaakkoon. Sopimuksen allekirjoituspaikan merkkinä on suuri puinen risti (koordinaatti), jonka runkoon on kiinnitetty tapauksesta kertovat...

Suho-saari sijaitsee Laatokalla 37 kilometriä Novaja Ladogasta pohjoisluoteeseen. Tämän majakkasaaren ympäristössä käytiin lyhyt taistelu lokakuussa 1942, mistä seuraavassa. Kesäkuussa 1942 Lahdenpohjaan tuli Italiasta moottoritorpedovenelaivue, johon kuului neljä MAS-torpedovenettä. Edelleen Laatokan merivoimia vahvistettiin siirtämällä Lahdenpohjaan saksalaisia...

Kylmän sodan aikana Vienan Kemin sotilaslentokentältä operoineen venäläisen lentorykmentin väen asuinalueelle on asetettu muistomerkiksi Suhoi Su-15 -hävittäjäkone. Kone oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjä, jonka Neuvostoliitto kehitti 1960-luvulla. Konetyyppi jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin Su-27- ja MiG-31-hävittäjillä. Su-15-koneilla ammuttiin alas muun...

Lentokenttä sijaitsi Suistamonjärven itärannalla 4 kilometriä Suistamon kirkolta kaakkoon. Kentän laskualueen pituus oli 720 metriä suunnassa NW-SE ja 630 metriä suunnassa E-W. Kentän maaperä oli hienoa hiekkaa, jota paikoin sitoi kanerva. Lentäjien ja kenttähenkilökunnan majoitustilat olivat kauppias T. Julkusen talossa 900 metriä kentältä etelään sekä Suistamon...

Suistamon empiretyylisen kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1844. Talvisodan aikana kirkossa pidettiin sota-ajan hartaus- ja valistustilaisuuksia. Välirauhan aikana kirkosta oli tehty teatteri. Jatkosodan alkuvaiheissa vihollinen sytytti rakennuksen tuleen vetäytyessään Suistamolta heinäkuussa 1941, mutta paikalle rientäneet kärkijoukkomme sammuttivat...

Suistamon sankarihautausmaa ja muistomerkki sijaitsevat Leppäsyrjään menevän tien itäpuolella Suistamon kirkosta 130 metriä kaakkoon. ENa 2016.

Päämajan käsky 17.9.1941 pysäytti 14.Divisioonan hyökkäyksen ja siirryttiin asemasotavaiheeseen. Päätien molemmin puolin rakennettiin yhteensä 12 km pitkä kiinteä puolustuslinja. ”Sukellusvene” oli yksi tämän kiinteän linjan eteentyönnetyistä tukikohdista. Se sai nimensä sijaintipaikkansa metsäsaarekkeesta, joka oli sukellusveneen muotoinen. Tukikohta sijaitsi keskellä...

Kenttähautausmaa on jäänyt avohakkuu alueen laitaan ja on helposti löydettävissä. Paikka on 400 metriä vanha Viipuri – Pietari tien itäpuolella. MK

Sungun niemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen Maalinnoituspatterin tuliasemat, kalustona oli 2 kpl 76 LK/13  tykkiä. Sungun taajama on nykyisin Äänisniemen suurimpia, asukkaita hieman alle 1000. Kylässä sijaitsee Toivo Antikaisen muistomerkki.  THa 2016

Sungun Ristiniemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen 5. MT.Rask.Ptrin asemat, kalustona  2 - 4 kpl 122 K/31  tykkiä. THa 2016    

Hyökkäämällä idän suunnasta JR 50:n joukot valtasivat sekä Suojoen maantiesillan että rautatiesillan 20.8.1941. Venäläiset olivat rakentaneet maantiesillan lossin tilalle välirauhan aikana. Iskussa siltojen räjäytysmiehistöt yllätettiin ja tuhottiin, ja nuo jo panostetut sillat saatiin käyttöön ehjinä. Rykmentti jatkoi vihollisen takaa-ajoa luoteen suuntaan eli kohti...

Suojärven kunnantalo ja paloasema, jotka valmistuivat juuri ennen Talvisodan syttymistä.

Suojärven evankelisluterilainen kirkko sijaitsi Suvilahdessa nykyisen Hotelli Karelian paikalla, jossa pihalla on muistokivi.

Rautatieyhteys Sisä-Suomesta Suojärvelle valmistui vuonna 1923, ja rata avattiin liikenteelle seuraavana vuonna. Talvisodan aikana venäläiset yhdistivät idän suunnasta tulevan hyökkäysratansa tähän ja siirsivät tätä kautta mm. lisäjoukkojaan Kollaan rintamalle. Jatkosodassa junaliikenne välillä Petroskoi - Matkaselkä meni tästä. ENa 2017.

Suojärven sankarihautausmaa, jokaisella risti, kuva tulee myöhemmin

Jatkosodan Syvärin 190 kilometrin levyisessä rintamassa äärimmäisenä oikealla sijaitsi Suolohko. Sodan aikana lohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa saksalainen 163.D sekä suomalaiset 5.D, 8.D, Ps.D ja 15.Pr. Nykyään alueella on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajat on osoitettu...

Jatkosodan 11.Divisioona oli saapunut länsilounaasta Petroskoin kaupungin laitamille syyskuun 1941 loppuun mennessä. Ennen kaupunkiin menoa oli otettava haltuun korkeahko Suolusmäki, sillä keskeinen etenemistie kaupunkiin kulki sen ylitse. Jalkaväkirykmentti 50 sai tehtäväkseen hyökätä mäkeen. Rykmentti aloitti etenemisensä 30.9. aamulla. Seuraavan päivän puolipäivään...

Joukkomme linnoittivat tehokkaasti Syvärin pohjoisrannan Jatkosodan aikana. Linnoiteketjun eräs konekiväärikupubunkkeri, laite A6519, sijaitsee virran vesirajassa. Laitteen panssarikupu on tehty Suomessa. Tällaisia kupuja tehtiin Vuoksenniska Oy:n, Karhula Oy:n ja Värtsilä-Yhtiöiden tehtailla, mistä ne kuljetettiin junilla ja kuorma-autoilla linnoitustyömaiden luo. ENa 2017.

Suomalaisten muistomerkki jää tien vasemmalle puolelle Pietarista tultaessa. Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15. kesäkuuta 1944 suomalaisten ja neuvostojoukkojen välillä käyty taistelu, joka päättyi suomalaisten vetäytymiseen ja Vammelsuu-Taipale-tukilinjan osittaiseen murtumiseen. MKe 2015.

Suomalainen pallokorsu AL5585, joka on nostettu maanpinnalle näkyviin maantien varteen. Se sijaitsee reilut neljä kilometriä Podporozen lounaispuolella, kilometrimerkkien 33-34 välillä, 20 metriä tien eteläpuolella, sähkölinja-aukealla, vaaleasävyinen, näkyy hyvin kulkijoille. Ulkopinnassa on teksti: "10 hengen suojakorsu, Suomi, vuosi 1942". Pallokorsun rakentaminen....

Podporozen keskustasta seitsemän kilometriä länsilounaaseen, ns. Muurmannin radan torjuntakeskuksen alueella, on suomalainen panssarikuvullinen konekivääribunkkeri A5551. Se on sikäli harvinainen, että venäläiset ovat yleensä irrottaneet metallikuvut bunkkereistamme Jatkosodan jälkeen, mutta tässä kupu on yhä paikoillaan. Panssarikuvut tehtiin Suomessa Vuoksenniska Oy:n, Karhula...

Kaksi vierekkäin sijaitsevaa Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjun betonibunkkeria tien varressa 600 metriä Vepsän Lukko -torjuntakeskuksesta luoteeseen. ENa 2017.

Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamiset, ja löydetyt suomalaiskaatuneet haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta...

Tunnetuin luola Kasarmilammen lähellä, paikalle menee huonokuntoinen tie hylätyn kasarmin läpi. Mäen päältä aukeaa komea näköala Ääniselle ja kaupunkiin. Me 2013

Suomalaisten jatkosodan aikana rakentamia omakotitaloja Petroskoissa. MKe 2014.

Makkarakukkula tien varressa vasemmalla puolella hieman ennen Kis-kis kukkuloita. Alueella paljon juoksuhautoja nähtävissä JHe 2017.  

URR komentopaikka oli Suonionsaaren kartanon eli Suonion hovin navetan kivijalasssa heinäkuun alkupuolella 1944. Vihollinen hyökkäsi lännestä päin saareen ja puolustajat joutuivat lopulta vetäytymään saaren pohjoiskärkeen ja sieltä lähisaariin Suomen mantereen puolelle. Taistelussa mukana olleet URR:n upseerit ltn Oleg Bergman (tied), ltn Elis Tiainen (pion), korn Nils...

Päämajan tiedusteluosaston alainen erillisyksikkö Erillinen Pataljoona 4 muodosti maaliskuussa 1944 komppanioittensa miehistä tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota sekä Jyskyjärven kylä, jossa oli vihollisen partisaanitoiminnan tukikohta, että Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran...

Päämajan kaukotiedustelujoukko-osasto Er.P 4 muodosti tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran ilmavalvonta-aseman hävittäminen. Taisteluosaston johtajaksi määrättiin majuri Into Kuismanen, ja sen kokonaisvahvuus oli 189 miestä. Osasto koottiin...

Lentokenttä sijaitsi Kontupohja-Hirvas -maantien  puolivälissä, tien itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1140 m x 200-395 m; pääsuunta N-S. Kentän itäpuolella oli kymmenen sirpalesuojaa. Nykyisin kentän paikka on niittyä. ENa 2016.

Entisen Lavolan pysäkiltä jonkin matkaa kaakkoon löytyy suomalaisten jatkosodan aikana käytössä ollut lentokenttä. MKe 2014.

Suur-Merijoen kartano oli tunnettu vuosina 1901–1904 rakennetusta kansallisromanttistyylisestä päärakennuksestaan jonka suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennuksen sisustamiseen osallistuivat muun muassa taidemaalarit Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg, kuvanveistäjä Felix Nylund ja taidetakoja Eric O. W. Ehrström....

Museo sijaitsee osoitteessa Ul. Brothers Fonchenko 10 Moskova. Museo perehtyy yksinomaan Toisen maailmansodan historiaan neuvostoliiton näkökulmasta.

Suurimäki on reilun kilometrin pitkä ja reilut puoli kilometriä leveä vaara, jonka päällä on kyläasutus. Vaara kohoaa ympäröivää maastoa huomattavasti korkeammalle. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 eteni Suurimäen pohjoislaitaan 21.7.1941 ja havaitsi vihollisen ryhmittyneen vahvasti varusteltuihin asemiinsa mäellä. Seuraavana päivänä ammuttiin voimakas...

Suuriselkä on kylä Kuittinen-Ulvana -tien varressa. Kylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kansanomaisen rakennustaiteen kokonaisuus. Sen suojelukohteisiin kuuluu perinteisiä taloja reilun sadan vuoden takaa. Kiinnostavin näistä on paikallisen puuseppä Dubrovinin runsaasti koristelema talo, jonka sisätiloissa on Dubrovinin tekemiä pöytiä, tuoleja ja kaappeja. Jatkosodassa kylän...

Suurlahdessa sijaitsi sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin vahvennetun Rannikkotykistörykmentti 14 Esikunta. THa 2016  

Suurniemessä eli Velikij Navolokissa sijaitsi 11.Divisioonan sotilaiden lepokoti Jukola, jonne muun muassa etulinjan komppaniat ja pataljoonat vuorollaan siirtyivät huoltoon. Aktiviteetteja olivat saunominen, pelien pelaaminen, lukeminen, urheileminen, metsästäminen, kalastaminen, yms. Vaatteet ja henkilökohtaiset aseet huollettiin. Sotilaiden ruokahuollosta vastasivat...

Casino valmistui 1937. Suursaari oli suomen aikaan suosittu matkailukohde jota pyrittii vilkastuttamaan rakentamalla tämä casino. Saaren kohtalo on ollut kova, neuvostoaikana paikka oli suljettua aluetta. Yhdeksänkymmentä luvun alussa sinne tehtiin muutamia tutustumismatkoja, nyt se on jälleen suljettu. Saksalaiset yrittivät vallata saaren syyskuussa -44, suomalaiset...