Kohteet:

Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona miehitti Suvannon kylän ensimmäisen taistelupäivänsä iltana (1.7.1941). ENa 2017.

Jatkosodassa Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian osasto, varmisti aution Suvi-Suurijärven kylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 40 taloa ja muun muassa oma kansakoulu. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 1K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Pataljoonan komentopaikka sijaitsi lähistöllä, Suurijärven kaakkoisnurkalla. ENa...

Talvisodassa Suojärven Suvilahti menetettiin viholliselle 2.12.1939. Jatkosodassa JR 50 valtasi alueen takaisin 21.8.1941, kun hyökkäys eteni itäkaakosta kylään. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 1.Divisioona sai luvan luopua Suvilahdesta 10.7.1944. Suvilahti oli keskus- ja asemakylä Suojärven kunnassa, jonka asukasluku oli noin 16 000 vuonna 1939. Kunta oli teollistunut...

Tämä kookas museorakennus on omistettu kokonaan armeijakomentaja Aleksandr Suvoroville, joka oli Venäjän menestyksekkäin kenraali, sotastrategi ja sodankäynnin kehittäjä 1700-luvun loppupuoliskolla. Museo on vihitty käyttöön vuonna 1904. Se on avoinna päivittäin (paitsi maanantaina) kello 10-18 (keskiviikkona kello 13-21). Sisäänpääsymaksu on 400 ruplaa (v. 2017). Museon sivut:...

Podporozen kaupungin valtaamisen jälkeen syyskuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 34:n joukot jatkoivat etenemistään kaupungin etelä- ja kaakkoispuolilla. I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja jatkoi etenemistään vielä etelämmäksi Syrjänmäkeen ja siitä vielä kaakkoon Mergenitsin kylään. Vihollisista ei saatu juurikaan havaintoja. Tämä oli...

Valamon luostarin eräs sivuluostari eli skiitta sijaitsi Impilahden Syskynsalmella. Se oli nimetty Pyhän Hermanin mukaan. Sivuluostarin rakennuksia olivat muun muassa tiilinen kirkko, munkkien asuinkasarmi sekä varastot ja karjasuojat. Yhteyttä pääluostariin pidettiin veneillä ja laivoilla. Elämä Syskynsalmella oli rauhallista vuosisatojen ajan, kunnes puhkesi Talvisota. Sodan...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa I/JR 9 eteni tienristeysalueelle koillisesta ja valtasi alueen 23.7.1941 illalla. Äskettäin tienristeyksen alueelle on rakennettu Suuressa isänmaalisessa sodassa kaatuneiden venäläisten rajasotilaiden muistomerkki. ENa 2016.

Jatkosodassa Taisteluosasto Marttinen valtasi Syvärin aseman syyskuussa 1941. Täten vihollisen huollon kannalta tärkeä Muurmannin rata oli ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa poikki.  Radan katkaisu Syvärin asemalla Jatkosodassa Osana laajempaa operaatiota perustettiin Taisteluosasto Marttinen (komentajana maj A. Marttinen) Mäkriänjärvellä 7.9.1941....

Aleksanteri Syväriläisen ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden luostari sijaitsee 24 kilometrin päässä Lotinapellon kaupungista Leningradin alueella. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostarin perustaminen tapahtui vuonna 1506. 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luostari on saanut kokea monta onnettomuutta, joista pahin lienee ollut vuonna 1917 tapahtunut vallankumouksen...

Syvärin voimalaitos vuonna 1941 suomalaisten valtaama, venäläisten polttama. Laitoksessa oli ruotsalaiset Asean generaattorit. Venäläiset ehti viedä osan koneista pois ja rikkoa loput. Syvärin voimalaitoksen valtasi syyskuussa 1941 Etelä-Hämeestä koottu JR 23. Suomalaisten tiedustelu oli Syvärin rannan saavuttamisen jälkeen vielä varsin tietämätön...

Alkuperäinen C.L.Engel'in suunnittelema kirkko valmistui 1833. Perusteellinen korjaus valmistui 1933. Kirkko tuhoutui pommituksessa 26.2.1940. MK

Paikalla on 104 tuntemattomaksi jääneen kaatuneen hauta. Säkkijärvelliset ovat keränneet alkuperäiseltä hautausmaalta hautakiviä. Sankarihauta on hieman erikoisessa paikassa, tultaessa Säkkijärven tienhaaraan oikealle puolelle jää radio/TV masto pienelle mäelle, mäen takana on Nesteen huoltoasema. MK

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 (5.D) valtasi Säntämän järvikannaksen 29.7.1941. Vihollisen käynnistettyä vastahyökkäyksensä elokuun 1941 alkupäivinä, järvikannakselta jouduttiin vetäytymään muutamia kilometrejä taaksepäin, ja vihollinen saattoi alkaa varustaa asemiaan kannakselle. Syyskuun 1941 alussa Säntämän kannaksen uudelleenavaaminen vei suomalaisilta...

Jatkosodan Säntämän tie kulki itä-länsisuuntaisena Säntämästä Ylä-Viteleeseen (Pikkoilaan). Tämän tien kautta vetäytyivät pääosat 5.Divisioonan joukoista Vitele-Suurimäki -viivytyslinjalle kesäkuun 1944 lopussa. Tien kiivain käyttöaika oli 25.-27.6. Tie jatkui Ylä-Viteleestä toisaalta länteen Viteleen kylään ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen tielle. Samaan...

Pohjoisen suunnasta edennyt JR 10:n 13.Komppania miehitti vastusta kohtaamatta Särkijärven kylän 25.10.1941. Tammikuussa 1942 tässä kylässä varustettiin majuri Arnold Majewskin johtama kahden pataljoonan vahvuinen iskuosasto, joka toteutti Suomen sotahistorian laajimman kaukopartioiskun. Särkijärveltä osasto aloitti yli 100 kilometriä pitkän hiihtomarssinsa itäkoilliseen 14.1.1942,...

Särkisyrjän taistelu käytiin 18.-22.7.1941. Tällöin Laatokan Karjalan takaisinvaltaustaisteluun liittyen Jalkaväkirykmentti 37 eteni idän suunnasta Vahvajärven eteläpuolitse länteen tavoitteenaan Värtsilä-Sortavala -maantie, mutta rykmentin joukot kohtasivat Särkisyrjän kylässä suureen kivinavettaan ja talojen kivijalkoihin linnoittautuneen vihollisen, joka tuotti rykmentille...

JR 8:n teki suomaaston läpi syvän ja ulottuvan koukkauksen, ja sen itäisenä tavoitteena oli maantie- ja rautatiesiltojen haltuunotto Säämäjoella (nimeltään myös: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki). Rykmentin II Pataljoona ylitti myllypatoa pitkin joen siltojen välillä ja yllätti vihollisen siltavartiot 31.8.1941 illalla. Maantiesilta saatiin ehjänä haltuun ja...

4.Divisioonan saavuttua Karjalan Kannakselta jatkamaan etenemistä Säämäjärvi-Petroskoi -maantien suunnassa itään 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste kääntyi eteläkaakkoon. Tässä suunnassa JR 50 eteni maastoitse Säämäjärvi-Prääsä -tielle ja katkaisi Säämäjoella (tunnetaan myös nimellä: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki) puolustautuneen vihollisen...

JR 8 aloitti koko rykmentin voimin laajan koukkausoperaation Rubtsoilan kylän liepeiltä 30.8.1941. Tavoitteena oli saavuttaa Säämäjärven kylä, jonka kautta kulki Jessoila-Petroskoi -maantie, sekä idempänä Säämäjoen maantie- ja rautatiesillat. Rykmentti eteni Säämäjärvi-Prääsä -tielle 31.8. aamupäivällä. Tämän jälkeen JR 8:n I Pataljoona kääntyi tien suunnassa...

Muistomerkin paikka on kansakoulua vastapäätä olevan Sikiöniemen tilan mailla. Muistomerkki jää aivan nykyisen lentokentän viereen. Tänne on haudattu vain murto osa talvisodassa kaatuneista venäläisistä. Kuva otettu mustomerkiltä suoraan etelään ”Lasse lentäjä” on venyttänyt kenttää Terenttilän aukiolla. Lentäjä Lasse on todennäköisesti torpannut...

Tarinan mukaan paikka olisi ollut alkuperäisen kenttähautausmaan paikalla, näin asia ei ole. Risti on edelleenkin samalla paikalla, aita on muutettu kiertämään ristiä, joten ristille pääsee edelleen. Muutos on tehty paikallisten toimesta, kiitos ! MKe 2014.

Museo on toistaiseksi auki vain ryhmille. Narodnaya ulitsa, 5 Vsevolozhsk, Leningradskaya oblast', Venäjä

Alahovin kartano eli toiselta nimeltään Puukkala peräisin 1800-luvun puolestavälin. Päärakennus tuhoutui talvisodassa ja loput rakennukset jatkosodassa. Viimeinen omistaja oli Arvo Puukka. Alahovin perunakellarissa oli Puroman komentopaikka, kellari sijaitsee n. 1,5 km Portinhoikasta Juustilan suuntaan. Veli venäläinen on tehnyt jonkin rakenteen kellarin katolle, lomamaja ?...

Kartanon mailla on nykyään pieniä tontteja ja rakennuksia. MK

18.Divisioonan yksi puolustuskaista kesän 1944 torjuntataisteluissa. MK

AKE:n vierasmajat, mökkikylän sauna ja VI AKE:n tärkeimmät osat olivat tällä Kalajärven ja Pyhäjärven kannaksella. Kenraali Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Esikuntapäälliköllä Martin Stewenillä oli oma korsunsa kuten aselajipäälliköillä. VI AK komentaja silloinen kenraalimajuri Paavo Talvela halusi pyöreän saunan, kertoo Martti Haavio kirjassaan "Me kuljimme...

Talvisodan tulenavauspaikka ( Er.P.17) kilometritolppa 40/9, konekiväärit olivat asemissa tien eteläpuolella.

Talvisodan puolustussuunnitelmassa Lunkulansaaressa oli kolme puolustustasaa: 1) Perämaansalmi-linja, 2) Likolammen linja eli saaren kapein kohta keskivaiheilla, ja 3) Grisoin linja välillä Grisoinlampi-Huskasenlahti. Sodan alkuvaiheessa Erillinen Polkupyöräpataljoona 4 joutui vetäytymään Mantsinsaarelle ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen edessä 5.12.1939. Mutta kun oli saatu...

Saarelan kartano oli Talvisodan aikana kenraaliluutnantti Harald Öhquistin komentopaikka, kunnes se paloi vähän ennen sodan loppua ilmapommituksessa. Komentopaikka siirtyi Rautakorven ammusvarastoon ja oli siellä sodan loppuun asti. Kartanon oli piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1812. Kiviset leijonat säilyivät sodan melskeistä. Kivijalan päälle ovat paikalliset rakentaneet...

Talvisodan 1939-1940 muistomerkki Pietarissa. Muistomerkki sijaitsee sotilaslääketieteellisen akatemian äärellä ja Suomen aseman lähellä. Muistomerkki on hiljan tehty. ATa 2020. Kuvat Arto Tattari

Tammisuon asema sijaitsee noin viisi kilometriä Viipurista koilliseen. Viipurin kaupunkiin Tammisuo liitettiin vuonna 1932. Hautausmaa sijaitsee asemalta pohjoiseen noin puolitoistakilometriä, Alue on uusiokäytössä, kiviaita ja portti ovat säilyneet. Hauta-alue vihittiin käyttöön 16.10.1918. Kyseinen yhdeksän hehtaarin alue oli 30-luvulla Viipurin eniten käytetty hautausmaa....

Poventsan lounaispuolella sijaitsevassa Suurniemessä käytiin ankarat taistelut tammikuussa 1942. Jäätyneen Äänisen yli hiihti kaksi hiihtoprikaatia, jotka venäläiset olivat muodostaneet ja kouluttaneet juuri tätä operaatiota varten. Niemen kärjessä oli asemissa kaksi Jääkäripataljoona 3:n ryhmää, jotka yllätettyinä joutuivat vetäytymään neljän...

Alikersantti Simo Häyhä on tullut tunnetuksi eräänä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Hän taisteli Talvisodan Kollaalla, ja eräs hänen tuliasemistaan oli koordinaatin osoittamassa kallioasemassa. Tämä Simo Häyhän kallioasema oli oikeastaan etuvartioasema ei-kenenkään maalla Kollaanjoen itäpuolella. Oma varsinainen pääpuolustusasemammehan oli Kollaanjoen...

Rajalinja kulki Korvatunturilta Kalastaja saarentoon. Rajaa hakattaessa tuli pieni vahinko, linja alkoi kaartua liiaksi itään päin. Tarina ei kerro kumpi osapuoli virheen huomasi. MKe 2014

Tohtori Winterin huvila sijaitsee Laatokan rannalla 8 km. päässä Sortavalasta ja 64 km päässä Värtsilän rajanylityspaikasta. Päärakennus oli rakennettu v. 1909 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelman mukaan.  Talon ympärillä istutettiin aikoinaan kaunis puisto.  Nykyisin Winterin huvila toimii museona  ja alueelta löytyy myös lomakylä joka on laadukas. Haku netistä...

Tässä vuonna 1912 valmistuneessa rakennuksessa toimi paikallisen punakaartin päämaja vuosina 1918-19. Karjalan työkansan kommuuni, joka oli ensimmäinen neuvostovallan mukainen aluehallinnon yksikkö, perustettiin rakennuksessa järjestetyssä kokouksessa vuonna 1920. Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi lottakanttiini, ja sen juhlasalissa järjestettiin mm. viihdytys- ja...

Viipurinlahden Teikarsaari kuului entisen Viipurin läänin Säkkijärven kuntaan. Teikarsaari on kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään vajaan kilometrin mittainen. Laivalaituri sijaitsi koillisrannalla sijaitsevassa Haukilahdessa. Teikarsaaren strateginen sijainti Viipurinlahden suulla aiheutti sen että saaressa käytiin kovia taisteluja useaan kertaan 1939-1944....

Viipurin valtauksen jälkinäytöksessä huhti -toukokuussa 1918 valkoisten toimesta suoritettiin teloituksia, jotka saivat osittain etnisen puhdistuksen leiman. Pyhän Annan Kruunun valleilla ammuttiin ainakin 360 venäläistä ja 30 eri kansallisuuksiin kuuluvaa kaupungin asukasta. Näistä 327 henkilöstä on henkilöllisyys tiedossa. Heistä vain muutamilla oli lopulta kytköksiä...

Terijoella oli kaikkiaan 7 asemaa, Tyrisevä, Terijoki, Kellomäki, Kanerva, Kuokkala, Ollila ja Rajajoki. Terijoen asema meni huonoon kuntoon pommituksissa ja osa rakennuksesta on enään jäljellä.Kaariholvi on sodan jälkeen rakennettu, kun taas radan alta kulkeva tunneli on säilytetty.

Koulussa toimi kesällä -44 saksalaisten D.122:sen kenttäsairaala. Koulu paloi talvella 2013–14

Jatkosodan sotatoimien kestettyä Vienassa jo reilut kaksi viikkoa Ryhmä J:n joukot olivat edenneet satakunta kilometriä. Joukkojen kärki lähestyi Sohjanajokea. Tässä vaiheessa vihollinen pyrki iskemään erämaiden läpi Ryhmän selustayhteyksille. Sen tavoitteena oli vallata takaisin alue Pistojärvi-Suvanto-Tiiro ja katkaista Ryhmän huoltotie noin 50-60 kilometriä kärjen takana....

Jalkaväkirykmentti 32:n I Pataljoona ja rykmentin Jääkärijoukkue valtasivat Tetrivaaran maaston 29.-30.7.1941. Täten Ryhmä F:n eteneminen itään kohti Uhtuaa saattoi jatkua ilman sivustauhkaa. ENa 2017.

Teatraalinen venäläinen sotamuistomerkki sekä tavanomainen Leninin patsas on aseteltu Suojärven keskustan tienristeysalueelle. Kohdassa on myös Pietari Tikkiläisen muistomerkki. Tämä inkerinsuomalainen konekivääriryhmän johtaja taisteli puna-armeijan joukoissa Ristisalmella Jatkosodan 1941 heinäkuussa ja kaatui konekiväärinsä taakse, ja hänestä tehtiin 7.Armeijan...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tihverin kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) 28.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Tihverissä taisteltiin 28.-29.6.1944. Tällöin kylää puolustivat 8.Divisioonan  II/JR 4 ja 24.Tykkikomppania. Korpraali Toivo Ilomäki tuhosi neljä vihollispanssaria 75 K/40 -tykillään taistelujen aikana. Näitä tykkejä Suomi hankki...

Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän 39.Panssariarmeijakunta (39.Ps.AK), komentajanaan kenraali Rudolf Schmidt, aloitti Olhavanjoen Tsudovosta hyökkäyksen Tihvinän suuntaan 16.10.1941. Armeijakuntaan kuuluivat 12.Ps.D ja 8.Ps.D sekä moottoroidut 18.D ja 20.D. Hyökkäys johti Tihvinän valtaukseen 10.11.1941. Video hyökkäyksestä Tihvinään (kesto 1:40):...

14. Divisioona poikkesi jatkosodan muista divisioonista siinä, että se oli suoraan Päämajan alainen yksikkö. Lisäksi 14. D:n miesvahvuus oli tavanomaista divisioonaa vahvempi vahvuuden ollessa divisioonan hyökkäysvaiheessa heinä-marraskuussa 1941 noin 21.000 miestä ja senkin jälkeen edelleen 15.000 miestä. Lottia Rukajärven suunnalla palveli noin 1.000 lottaa. Moniulotteisen ja...

Jatkosodan sytyttyä - 14. Divisioonan edetessä heinä-elokuussa -41 kohti Rukajärven suuntaa, jäi suomalaisten haltuun Tiiksjärven kaakkoispuolella sijaitseva, venäläisten valmiiksi raivaama lentokenttäalue. Kenttä saatiin vähin toimin omien maakoneiden käyttöön. Saapuvan laivueen päätehtäväksi oli määritelty tiedustelu- ja pommituslennot kolmella FO- koneella 14....

Tiilitehtaan lohko sai nimensä Syvärin vastarannalla sijainneesta venäläisestä tiilitehtaasta. Tehtaan perustuksiin vihollinen oli kaivanut asemiaan, mistä muun muassa tarkka-ampujat toimivat Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Kun Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan...

Tiiron kylässä käytiin heimosotien Karjalan kansannousun viimeiset taistelut helmikuussa 1922. Edellisenä vuonna karjalaiset talonpojat olivat aloittaneet kapinoinnin Neuvostoliiton hallintoa vastaan. Heidän tarkoituksenaan oli vapauttaa Itä-Karjala venäläisvallasta. Talonpojat ja muut vapaushenkiset organisoituivat Karjalan Metsäsissijärjestöksi, johon liittyi kaikkiaan noin 3...

Tiurilan kartano on toiminut sairaalana ja kunnalliskotina. Maat kuuluivat Starckjohannin suvulle. Kartanon maat lunastettiin talonpoikien ostettaviksi 1876–1900 Suomen valtion hankintoina. MKe 2014.