Kohteet:

Ensimmäiset joukot Kiimasjärvellä olivat Ilmasuojelukomppanian muutaman miehen ryhmiä. 5.7.42 tapahtuman (alla) jälkeen 963 Is.K:n toiminta siirrettiin Tsolmaan. Heinäkuussa 1942 siirrettiin Äänislinnasta Repolaan AHSP ja se otti vastaan 14.D:n taustavarmistuksen. 19.7.42 asetti 5./AHSP yhden joukkueen Kiimasjärvelle ja toisen Luvajärvelle. Vahvuus Kiimasjärvellä vaihteli kesään...

Jatkosodan III Armeijakunnan 17.6.1941 käskemän taistelujaotuksen mukaan 3.Divisioonasta ja armeijakuntajoukoista muodostettiin kaksi ryhmää (F ja J) ja reservi. Pohjoisempi ryhmä, everstiluutnantti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, oli vahvennettu JR 53. Vahvennuksina olivat II/KTR 16, Lin.Psto 6, Lin.P 15 ja 35.RajaJK. Lisäksi Saksan Norjan-armeija alisti III AK:lle 6.Divisioonaan...

Yrjö Jylhän runossaan mainitsema kaivo on juuri tässä. Kaivo sijaitsee Kirvesmäen puolustuslinjan takana lähellä "Piilopirttiä" ja polkua. Kuusessa on maalattu iso K-kirjain kuten näkyy. Kaivon partaalle menetyi sotamies Erkki Kujala Virroilta 10.3.1940. Kuvat Tuomas Huovinen. Yrjö Jylhä; Kaivo-runo kokoelmasta Kiirastuli vuodelta 1941: Talvipäivä puolessa on vasta,...

Kiisjoen kylä sijaitsi Tuoppajärven lounaisrannalla. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukoillemme Kiestinkiin ja Sohjanaan. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja moottoriveneillä. Jatkosodan asemasotavaiheessa kylä oli kenttävartiopuolustuslinjamme etupuolella. ENa 2017.

Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1820. Arkkitehdiksi palkattiin Pietarissa vaikuttanut ranskalainen Villiers. Puinen päärakennus edustaa palladianista tyyliä. Julkisivua koristaa kuusidoorilaista pylvästä. Niiden yläpuolisessa päätykolmiossa on tyylille ominainen puolikaaren muotoinen ikkuna.Päärakennuksen pihapiirissä oli roomalaistyylinen huvimaja, jossa Julius...

Jatkosodan aikana lentokenttää käytti Le.Lv.  26. THa 2016

Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kinälahti) on paikallinen keskuskylä Vieljärvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun jälkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vetäytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskylästä irtautumisemme jälkeen, vihollisen...

JR 50 eteni pohjoisesta Kinnasvaaran kylään (Kindasovoon) Suojoen pohjoisrannalle 4.9.1941. Kylän kohdalla oli kaksi siltaa: varsinainen maantiesilta ja sen itäpuolella matala propsisilta. Vihollinen yritti räjäyttää sillat seuraavana yönä, mutta räjäytys epäonnistui, ja vain maantiesillan eteläpuolinen pää hieman hajosi. Aamulla JR 50:n kaksi komppaniaa yksinkertaisesti...

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen, mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais- liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi kuitenkin...

Talvisodan alussa osa Suomussalmen siviiliväestöä jäi venäläisten hyökkäyskiilojen väliin pussiin. Nämä siviilit siirrettiin helmikuussa 1940 Jyskyjärven lähelle Kintismään siviilisotavankileiriin. Vankeutta kesti kesäkuuhun 1940 asti. Vienan Kemijoen rannalla sijaitseva Kintismä oli metsätyöläisten kämppäalue, metsäpunkti. Lähimpään kylään, Jyskyjärvelle, oli...

Jatkosodan Syvärin rintaman Karelkan lohkon etulinja kulki pitkin Syvärin rantaa tehden keskivaiheilla terävän kulman ja suuntautui sen jälkeen länsiluoteeseen kohti Laatokkaa. Terävässä kulmassa sijaitsi Kippari-tukikohta. Tätä paikkaa vihollinen pystyi tulittamaan suorasuuntausaseillaan monesta suunnasta. Tähystys tukikohdasta oli järjestettävä kokonaan periskooppien varaan....

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n edetessä Jänisjärven länsirannan suuntaan rykmentin I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.1941. Kylä oli miehittämätön, mutta vahvasti varusteltu. Siellä oli valmiina pesäkkeitä, raivauksia, murroksia, sulutteita sekä piikkilanka- ja panssariesteitä. Huomatessaan suomalaisjoukkojen yllättävän saapumisen kylään, vihollinen teki...

1930-luvun alussa Josif Stalin oli huolestunut Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei Kirovin suosiosta. Tämä murhattiin joulukuussa 1934. Murhan myötä Stalin aloitti myös muiden johtavien bolševikkien pidätykset ja teloitukset sekä vähemmistökansallisuuksiin kohdistuneet etniset puhdistukset. Kiroville pystytettiin kuitenkin muutama...

Kirvesjärvi on kylä samannimisen järven eteläpäässä. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona (1.D) valtasi kylän 9.8.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytystaistelujen aikaan kesäkuun 1944 lopulla II/KTR 2 tuki Kirvesjärven tuliasemistaan 7.Divisioonan menestyksellistä torjuntataistelua vihollisen 65.Jalkaväkidivisioonaa vastaan Topasjärvellä. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoonan Jääkärijoukkue valtasi Kirvesvaaran kylän 19.10.1941 ja otti siinä yhteydessä 40 vihollissotilasta vangiksi. Ennen sotia kylän siviiliasukkaat olivat rekimestareita, erikoistuneet siis rekien valmistamiseen. Marraskuussa 1942 Kirvesvaarasta parikymmentä kilometriä itään rantautui Seesjärven yli soutamalla tullut 10-miehinen partisaanijoukko....

Kirvun kirkonmäellä on kirkon vierellä ollut sankarihautausmaa, johon on haudattu sekä sisällissodassa, talvisodassa että jatkosodassa kaatuneita kirvulaisia. Neuvostoaikana sankaripatsas oli rikottu ja osat oli haudattu läheisiin peltoihin. Osat on löydetty päätä lukuunottamatta; patsas on pystytetty torsona uuden jalustakiven päälle. Kirvun kirkkoa käytettiin neuvostoaikana...

Kis-kis kukkulat ovat kukkuloita Itä-Karjalassa, Uhtuan (nyk. Kalevala) kaupunkityyppisestä taajamasta länteen. Kukkulat olivat jatkosodan ajan tärkeitä taistelupaikkoja. Kiskis-kukkuloista mainitaan nimeltä Muna ja Makkara. Kukkulat ovat lähellä tietä ja ovat säännöllisen matkailun kohteita. Paikalla sijaitsee muistomerkki. Tämä sijaitsee venäläisten puolustuslinjalla,...

Kitelän kylä, josta toisinaan käytetään nimitystä Kitilän kylä, sijaitsi Syskyänjoen varrella Impilahden pitäjän alueella. Kylän kohdalla joesta käytettiin myös nimeä Kitilänjoki. Jokilaakson maa oli sen verran hedelmällistä, että paikkakunnasta muotoutui ajastaan merkittävä maanviljelyskylä. Kylän ns. uusi kirkko sijaitsi kumpareella, jonne johtivat betoniportaat....

Kivatsun luonnonpuisto (ven. Kivatš zapovednik) on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa. Se sijaitsee Suunujoen varrella Suunujärven eteläpuolella Kontupohjasta luoteeseen. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 110 km². Luonnonpuistossa toimii paikallisesta eläimistöstä ja kasvillisuudesta kertova museo. Puisto on...

Kivennapa sijaitsee 60 kilometriä Pietarista ja 75 kilometriä Viipurista kannaksen kumpuilevassa maastossa. Korkeimmalla mäellä on aikojen saatossa ollut 7 kirkkoa. Kuudes kirkko perustettiin 1808, suomalaiset polttivat kirkon talvisodan alussa perääntyessään Karjalan kannaksella. Seitsemäs ja viimeinen kirkko rakennettiin 1943 entisen kirkon paikalle, sen alullepanija oli...

Kelsinkäisellä, nykyisen Venäjän puolella, sijaitsi suomalaisten ensimmäiset puolustusasemat talvisodassa. Ylimääräisten harjoitusten aikana ennen talvisotaa suomalaiset rakensivat alueelle puolustuskeskuksen. Suomalainen Er.P. 17, "Sallan pataljoona", avasi talvisodassa tulen tietä pitkin marssivia neuvostojoukkoja vastaan 2.12.1939 tällä paikalla. Suomalaistappiot Kelsinkäisessä...

Kiviniemen kasarmi on yksi ehkä parhaiten säilynyt suomalaisten 30-luvulla rakentama kasarmi. Se on edelleen alkuperäisessä käytössä, joten sinne ei pääse normaalein keinoin tutustumaan. Komea rakennus näkyy Räisälä – Kiviniemi tielle Valkjärven yli. Erikoista on se että kasarmin rakennukset on merkitty vuoden 1938 peruskarttoihin, yleensä ei varuskuntia ole merkitty...

Kiviniemen sillan eteläpuolella, tien rautatien välissä sijaitsee muinaislinna (skanssi). Linnan alkuperästä ,on ristiriitaista tietoa. Toisaalla eräät lähteet kertovat linnoitteen rakentajiksi ruotsalaiset Kaarle X aikana 1650-luvun lopulla, toisaalla venäläiset lähteet mainitsevat rakennusajankohdaksi 1710, Pietari Suuren ajan. Linnan vallitukset ovat useita metrejä...

Kiviniemi muodosti Vuoksen - Suvannon välille noin 500 metriä pitkän ja 80 metriä leveän kapeikon, jossa rantakorkeus vaihteli 6 - 10 metrin välillä. Vesi virtasi Kiviniemen läpi voimakkaasti. Virtauksen ja maastonmuotojen johdosta Kiviniemessä ylimenon mahdollisti ainoastaan rautatiesillan ja maantiesillan käyttö. Sulkulinnake sijoitettiin noin 200 metriä maantiesillasta...

Osana Podporozen valtausoperaatiota I/JR 13 ylitti ponttooneilla Syvärin 17.9.1941 ja muodosti sillanpään Kiviniemeen. Pataljoona jatkoi hyökkäystään joen eteläpuolella lounaaseen ja sai yhteyden Podporozen itäosat vallanneen Jalkaväkirykmentti 34:n joukkoihin 18.9.1941. Nykyään Kiviniemi on autiona. ENa 2016.

Orenshenskojen taistelussa vihollisen 114.Jalkaväkidivisioona työnsi suomalaisjoukkoja viitisen kilometriä taaksepäin eli pohjoiseen Kiviojalinjalle lokakuussa 1941. Tähän taistelun loppuasetelmaan linjat sitten vakiintuivat asemasodan ajaksi. Lohkon tukikohtien nimet alkavat L-kirjaimella. Tukikohdat Lappi ja Leuka olivat kenttävartiotyyppisiä, ja niiden tarkoituksena oli mm....

Kobona on kylä Laatokan etelälahden itärannalla. Siitä tuli saarretun Leningradin strategisen huoltoreitistön eli ns. Elämän tien tärkeä logistinen keskus Toisessa maailmasodassa. Elämän tiellä yleisesti tarkoitetaan useampaa huoltoreittiä Laatokan eteläosan kautta Leningradiin ajalla syyskuu 1941 - helmikuu 1944. Avoveden aikaan liikenne tapahtui laivoilla Kobonasta ja Novaja...

Pohjoisesta eli Havuvaarasta tuleva tie liittyy Koirinvaaran kylän kohdalla Värtsilä-Soanlahti -maantiehen. Tämän tienristeysalueen valtasi Jalkaväkirykmentti 8 12.7.1941. Viholliselle aiheutettiin noin 200 kaatuneen tappiot. Sotasaaliiksi JR 8 sai kaksi kevyttä panssaria, kolme 3:n tuuman tykkiä, viisi raskasta kranaatinheitintä, kolme konekivääriä ja kuusi sairasautoa....

Koiselän kylässä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkp Prikaatin Rannikkotykistörykmentti 14  406. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 4 kpl 75 K/17  tykkiä. Kylän eteläpuolella Voiniemessä oli  34. Torjuntakomppanian komentopaikka.  THa 2016

Kirkko ei ole enää kirkollisessa käytössä vaan se on harrastetilana ja sakastissa on pienimuotoinen museo joka kertoo Suomen ajasta.Lisäksi kirkon vieressä oli suomalaisten sankarihautausmaa ja siihen oli haudattu 102 sankarivainajaa. Vuonna 2022 maaliskuussa venäläiset hävitivät haudat kyltteineen, vaikka hautausmaa kuului valtiosopimukseen, joka velvoittaa kumpaakin osapuolta...

Koiviston uuden kirkon valmistuttua vuonna 1905 Viipurin sisälähetysseura päätti siirtää Koiviston vanhan kirkon Kangasrantaan. Kirkko sijoitettiin vuonna 1911 Viipurin Kangasrannan kaupunginosaan osoitteeseen Valtakatu 19 Kangasranta. Sen nimeksi tuli ensin Mikaelin kirkko. Jostain syystä kirkko tunnettiin paremmin Talikkalan kirkkona, vaikka se todellisuudessa oli...

Jatkosodassa loppukesällä 1941 vihollinen suojasi Koivumäen kylässä sitkeällä vastarinnallaan Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantietä pohjoisesta hyökkääviä suomalaisjoukkoja vastaan (mm. JR 34 ja II/JR 13; kumpikin 17.D:n joukkoja). Vasta 5.9.1941 mittavan tykistökeskityksen jälkeen kylä saatiin vallattua, ja eteneminen maantielle saattoi alkaa. Jatkosodan viivytysvaiheessa...

Kylän paikalta löytyy paikallisen kaupan kivijalka. MK

Kokkosalmen muistomerkki. Kokkosalmella oli kovat taistelut elokuun alussa 1941 suomalaisten hyökätessä Kiesinkiin. Osa suomalaisista joukoista kuljetettiin Kokkosalmen taakse Pääjärveä pitkin "Sunkun" ( Jarl Julius Sundqvist ,Kemi Yhtiön uittopäällikkö, oli divisionan kuljetuspäällikkönä ) laivastolla. Kiestingin Kokkosalmen kylässä paljastettiin 21.7.1997 muistokivi,...

Kolatselkä on aunukselainen kylä, jonka kohdalla Kollaanjoki laskee Tulemajärveen. Jatkosodass Taisteluosasto Jatkosodassa Taisteluosasto Järvinen (mm. JP 2 + II/JR 44 + Kev.Os. 4 + Kev.Psto 11) eteni lännestä, ylitti Vanhan valtionrajan ja löi Kolatselkään ryhmittyneen parin komppanian vahvuisen vihollisjoukon kylästä 18.7.1941. Myöhemmin Jatkosodan aikana kylässä toimi muun...

Suomalais-saksalaiset joukot valtasivat Kiestingissä olleen rautatiekaluston elokuun 1941 alussa. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa moottorivaunu, josta oli moottori hajonnut ja siihen asennettiin auton moottori. Muu kalusto oli vaunulavetteja. Tällä kalustokokonaisuudella huollettiin Kiestingistä itään eteneviä suomalaisjoukkoja Kapustnajajoen Kolhoosimäen seisakkeelle asti....

Suurikokoinen, puinen Kollaan Risti sijaitsi Kollaanmäen pohjoisrinteellä maantien varressa Jatkosodan asemasotavaiheen aikaan ja pitkään myös sodan jälkeen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Kollaalla 2.8.1941 ja kuvaili vaikutelmiaan seuraavasti: On maisemia, joiden ylle ei edes ajallinen välimatka ole vielä pystynyt luomaan sovitusta ja rauhaa - joiden...

Kollaa kestää -muistomerkki sijaitsee sata metriä maantien pohjoispuolella Kollaanjoen länsirannalla. Muistomerkin puuhamiehenä on toiminut Alvar Lytsy, jonka Aleksanteri-isä kaatui Kollaan luoteispuolella Tsumeikassa 12.3.1940. Lytsy teetti omalla kustannuksellaan paaden pitkärantalaisessa kivihiomossa ja siirsi sen Kollaalle. Suistamo-Seura ry:n hakemuksesta saatiin Suojärven...

Talvisodan aikainen panssarikivieste Kollaanjoen itäpuolella. ENa 2017.

Joki alkaa purona Kollaanjärvestä ja laskee runsaan 40 kilometrin päässä Kolatselassä Tulemajärveen, joka laskee Salmin kautta Laatokkaan. Luutnantti Olavi Paavolainen kirjoitti elokuun 1941 alussa: Juuri iltahämärä on Kollaan oikea hetki. Kukkulan laelta aukeaa laaja, karmaiseva näköala loivasti kumpuilevan, mustaksi palaneen suokankaan yli. Vasemmalla näkyy nokisten ja...

Kolhoosi Kolmas Ratkaiseva sijaitsi Präkkässä. Sen rakennukset ovat kadonneet, mutta kolhoosin pellot ovat 4,5 km Prääsän eteläpuolella Vanhan maantien varressa. Kolmas Ratkaiseva on tullut tunnetuksi JR 8:n sotatien yhtenä taistelupaikkana. Präkkästä 2,6 km koilliseen sijaitsi kolhoosikylä Punainen Tähti pisteen 61.655907, 33.657577 ympäristössä. Kyseisen paikan...

Kyseessä on 67. komsomolilaisen Hiihtopataljoonan kolmen sotilaan hauta (nimeltään Ogirtshuk, Fanshtein ja Osipov). Nämä kolme sotilasta olivat NKVD:n (eli sisäasiain kansankomissariaatin) Leningradin kunnallistekniikka-insinööriopiston (LIIKS) palotorjuntainsinööritiedekunnan (FIPO = fakultet inzhenerov protivopozharnoj oborony) opiskelijoita (sluzhateli), jotka olivat kaatuneet...

Kesäkuussa -43 kenttävartiopuolustuksen valmistuttua lopulliseen muotoon, perustettiin komppanian komentopaikka tänne Tsirkka-Kemijoen varteen. Aluksi sen nimi oli ”Ryminä” ja marraskuusta -43 alkaen ”Arkku”. Tämä EVK sijaitsi etulinjassa, joten se rakennettiin ympäripuolustukseen kuten kenttävartiot. Sitä pidettiin myös osana kenttävartiolinjaa. Tämän...

Lokakuussa -42 KV-puolustus eteni Jousijärveltä Suuren Puglajärven lounaiskulmaan, jonne perustettiin  kenttävartio ”Viha”. Maaliskuussa -43 tuli uudeksi peitenimeksi ”Rapa”. Kenttävartion miehityksenä oli 1 joukkue vuorollaan JR52:n komppanioista 7.>5.>7.>1.>3.>10.>11.>9.>10.>7. Kenttävartiopuolustuksen valmistuttua täytettiin 20.5.43 ennen miehittämätön väli...

Pataljoonan komentopaikka-alue sijaitsi Ontrosenvaaran ja Merunkylän välisessä maastossa. Peitenimiä siitä löytyi vain I/JR52:n aikainen ”Koivikko”. Sallan rintamalta siirretty 12.Prikaati asettui maaliskuussa -42 Ontrosenvaaran ja Merunkylän väliselle alueelle mahdollista Sorokka operaatiota varten. Prikaati rakensi laajan varuskunnan alueelle. Kun Sorokka...

Komentopaikan perusti I/JR10 kesäkuussa -43 ja sen nimeksi tuli ”Koski”.  Ensin sen miehitti 1./JR10 ja jo elokuussa -43 paikalle vaihtoi 2./JR10. Marraskuussa -43 paikan nimeksi tuli ”Arpa” ja sinne sijoitettiin 14.D:n jääkärijoukkue. Helmikuussa -44 nyt ”Sakka” nimisenä paikasta tuli ensin 3./Er.P7:n ja toukokuussa 3./Rj.P6:n komentopaikka. Sodan kahden viimeisen...

Kevyt kaksitykkinen patteri sijaitsi Konevitsan saaren kaakkoisimmassa nimessä. Niemestä esiintyy kartoissa sekä nimi Kiviluoto että Kivisaari. Raskas, vuonna 1919 rakennettu patteri sijaitsi toisella niemekkeellä noin 300 metriä kevyestä patterista itään. Sekä raskaan että kevyen patterin perussuunta oli suurin piirtein eteläkaakko. Niemien päihin sijoitettujen patterien...

Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostari on Laatokan Konevitsan saarella, sielä sijaitseva ortodoksinen munkkiluostari. Luostarin perusti vuonna 1393 pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. Luostarin toiminta oli Neuvostoliiton aikana pitkään lamaantuneena, mutta on sittemmin elpynyt Venäjän ortodoksisen kirkon luostarina. Viimeiset sodat katkaisivat uudelleen luostarin...

Pohjoispatterin alueen nimi puolestaan on Pohjoinen. Laakea, männikköä kasvava Konevitsan saari ei muutenkaan näytä nimien antajia suuremmin innoittaneen. Nykyään Konevitsan Pohjoispatterille pääsee mainiosti joko kulkemalla luostarilta noin viiden kilometrin matkan saaren länsirantaa seurailevaa hyväkuntoista tietä. Tie kulkee läpi kauniin mäntymetsän ohi...

Konnunkylän eteläpuolella Ritaniemessä  sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14  I/410. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 2 kpl 75/50 C  tykkejä. Lisäksi itse Konnun kylässä oli  33. Torjuntakomppanian komentopaikka.  THa 2016