Kohteet:

Konoša on risteysasema Arkangelin ja Vologdan välisellä rataosuudella. Asemaa ja rataa tiedustellut virolaisista sotilaista koottu kaukopartio tuhoutui kokonaan syksyllä 1942. Lisäksi vihollisen onnistui kaapata partiota noutamaan saapunut saksalainen lentokone. Jatkosodassa Osasto Vehniäiseen, joka oli Päämajan kaukopartio-osasto, liittyi virolaissotilaita, jotka halusivat...

Suomalaisjoukkojen lähestyessä Karhumäkeä lännestä syksyllä vihollisen puolustus sitkistyi. Esimerkiksi Kontiovaaran kylän, joka on 30 kilometrin päässä Karhumäestä, valtaaminen vei Jalkaväkirykmentti 25:n joukoilta pari päivää. Kylä saatiin haltuun 31.10.1941. Jatkosodan viivytysvaiheessa 1944 IV/21.Pr tukitykistöineen tuhosi mm. vihollisen kolme panssarivaunua...

Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...

Kontupohjan kenttä oli Äänisjärven lahdelmaan aurattu talvikenttä pääsuuntana NE-SW. Kentän laidalle rakennettiin lämmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016.

Uhtuan taajamassa oleva Keski-Kuittijärveen työntyvä pitkä niemi, joka jatkuu kahden saaren jonona ja harjanne jatkuu järven etelärannalla. Erittäin luonnonkaunis paikka. Jatkosodan aikana venäläisillä oli voimakas miehitys niemellä sekä edessä olevassa Kormussaaressa sekä Välisaaressa, suomalaisilla oli taasen kenttävartiot järven etelärannalla. Katso kohde Kenttävartio Ase....

Ylitettyään Syvärin Voznesenjassa 6.10.1941 Jalkaväkirykmentti 9 jatkoi hyökkäystään rantatien suunnassa kohti Ostaa. Neuvostojoukot taistelivat sitkeästi, ja niiden lyöminen vaati monentyyppisiä saarrostusliikkeitä. Tien suunnassa vihollinen oli varustanut korsulinjoja  purokohtiin, joissa se puolustautui terhakkaasti tykistö- ja ilmavoimat tukenaan. Koromyslovan...

Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisen III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs eteni kohti Uhtuaa. Joukot saavuttivat lännestä hyökäten Pistojoen Korpijärven kylän kohdalla 19.7.1941. Tällöin vihollinen oli räjäyttänyt maantiesillan ja vetäytynyt joen itäpuolelle. Ryhmä F:n joukkojen Pistojoen ensimmäinen ylimenohyökkäys tehtiin 25. RajaJK taholta ja...

Ryhmä J:n hyökkäyksen saavutettua Korpijärven tasan, Ryhmän Esikunta käski (7.7.1941) perustaa Kevyt Osasto Sintosen Korpijärvellä 8.7. Sen kokoonpanoon kuuluivat Polkupyöräkomppania Koskivirta (2.PPK/Kev.Os. 5), JR 53:n kokoonpanosta neljä jääkärijoukkuetta, rykmentin Tykkikomppaniasta yksi joukkue, rykmentin Kranaatinheitinkomppaniasta yksi joukkue, hyökkäysvaunujoukkue,...

Korpiselän luterilainen kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Suomen rajasta. Korpiselän sankarihautausmaa jää aivan kirkon viereen. Sankarihauta perustettiin talvisodan aikana tammikuussa 1940. Tänne on haudattu yhteensä 85 sankarivainajaa, yksi on siunattu kentälle jääneenä ja yksi kirkonkylän hautausmaahan. Sotien aikana Korpiselän kylästä kaatui kaiken...

Koordinaatti osoittaa korpraali Toivo Ilomäen 75 millimetrin pst-tykin paikan Sammatuksen taistelussa kesäkuussa 1944, kun 15.Prikaatin I Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat yhteensä 26 vihollispanssaria 24.6.1944. Näistä Ilomäki tuhosi 16 kpl, joista neljätoista oli keskiraskaita T-34-vaunuja ja kaksi raskaita Klim Vorošilov -vaunuja. Tykin...

Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin välittömästi pehmittää tykistötulella. Tämän jälkeen pataljoona hyökkäsi ja valtasi kylän vielä saman päivän iltana. Tämä karjalaiskylä oli menettänyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kenttähevossairaala...

Kosin tienristeyksen alueella hyökkäyskaista, josta saatettiin edetä itään elokuussa 1941, oli vain kilometrin levyinen, ja sen läpi kulkivat itään sekä maantie että rautatie. Vihollinen oli kenttävarustanut ja miinoittanut maastonkohdan tehokkaasti, ja joukoillemme erityistä uhkaa tuottivat vihollisen hyökkäysvaunut sekä syöksyjä tekevä panssarijuna. Lujasta...

Kossalmella entinen punaupseerien lomakoti oli osasto Kuismasen tukikohtana yli kaksi vuotta. Kossalmi sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoista koilliseen. Ison huvilan olivat rakentaneet Neuvosto-karjalaan muuttaneet amerikansuomalaiset. JHe 2017.  

Jatkosodassa Kostamuksen kylässä oli Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiolinjan keskustukikohta (= rajajääkärikomppanian komentopaikka). Tukikohdan rakennukset bunkkeroitiin rakentamalla kaksinkertaiset seinät alaosaan ja täyttämällä välit maalla. Taisteluvarustukset rakennettiin siilipuolustusta varten. Viereisiin kenttävartioihin pidettiin yhteyttä radioilla ja partioilla....

Kotkatjärvi on noin tuhannen asukkaan kylä Aunuksen kannaksen keskiosassa. Sen valtasi Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 30 (7.D) 10.9.1941. Asemasodan aikana kylässä oli ilmavalvonta-asema. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n III Pataljoona (8.D) irtautui Kotkatjärveltä luoteeseen, Varloin suuntaan 27.6.1944. ENa 2017.

Porajärvi-Juustjärvi -maantieltä Kotsjärven kohdalta erkanee tie pohjoiskoilliseen Seesjärven suuntaan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukot valtasivat risteyksen 18.10.1941. Tämän jälkeen 8.Divisioona, joka oli siirtynyt Karjalan Kannakselta Aunukseen syys-lokakuun vaihteessa, ryhtyi päävoimillaan etenemään risteyksestä kohti Seesjärveä. Sodan...

Kovero on Salmin pitäjän kylä, joka sijaitsee Tulemajoen länsirannalla 10 kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen. Jatkosodassa Kovero vallattiin takaisin 19.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 vihollinen ylitti Tulemajoen kylän kohdalla 5.7.1944 aamuyöllä, mutta Erillinen Pataljoona 15 tuhosi vihollisen ja piti kylän hallussaan iltayöhön saakka, jolloin pataljoona aloitti...

Kovkenitsin eli Koukkulan kylän kohdalla on ollut lossiyhteys Syvärin yli ennen sotia ja sodan jälkeenkin siihen asti kunnes Lotinapellon maantiesilta otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kärkijoukkomme etenivät kylään 8.9.1941. Sodan aikana täällä Sekeen lohkon Koukkulan alalohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa...

Osana 1.Jääkäriprikaatin toteuttamaa Loimolan valtausta 2./JP 2 eteni pohjoisesta etelään, seitsemän kilometriä Loimolan länsipuolella ja katkaisi Loimola-Pitkäranta -maantien 14.7.1941. Täällä, Kaartojärvellä komppania kohtasi puna-armeijan kranaatinheitinpataljoonan, Erillisen Raskaan Kranaatinheitinpataljoona 47:n, joka oli moottorimarssilla Loimolan suuntaan. Puhkesi kiivas...

1/KrhK/JR 12 rs. krh:n tuliasemat lokakuussa 2013, 72 vuotta tapahtuneen jälkeen. JHe 2014.

Lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja ja tykistöä sekä 20 panssarivaunua. Rivistön etenemissuuntana oli etelä. 1.Divisioonan joukot pysäyttivät osan tästä rivistöstä Kristianiaan (Hammaslahteen) saartaen sen 13.9. Myöhemmin saatiin...

Krivi sijaitsi keskivaiheilla Maaselän kannasta. Venäläiset onnistuivat hyökkäyksellään alkuvuodesta 1942 lyömään suomalaiset asemista, mutta 3. Prikaatin vastahyökkäys valtasi Krivin aseman alueen suomalaisille. Oikealla sivustallaan Prikaatilla oli naapurina Musta Nuoli eli "Pärmin pirut". KOHDEKUVAT Krivi2.jpg: Krivin asema ja Muurmannin rataa. Kuvassa aseman...

Kronstatin erikoinen linnoituksen osa, etupanssari on tehty paksusta teräslevystä. Levy on tuotu aikoinaan englannista. On pieni ihme ettei sitä ei ole aikojen saatossa purettu ja hyödynnetty esim. Leningradin piirityksen aikana aseteollisuuteen. Kuva on linnoituksen sisältä, huomaa raskaat teräsrakenteet. 

Todennäköisesti tämän museon tiloissa on Euroopan suurin hyökkäysvaunu kokoelma.

Kuhavuorelta avautuvat näkymät Sortavalan keskustaan ja Laatokan pohjoisrannikon jylhin maisemiin. Aikaisemmin vuorella oli myös näköalatorni, jonka perustus on edelleen löydettävissä (koordinaatti). Jatkosodassa 7.Divisioonan II/JR 30 valtasi Kuhavuoren 11.8.1941, ja sen pst-, kk- ja krh-joukkueet ryhmittyivät vuorella asemiin tukeakseen Sortavalan kaupungin haltuunottoa, joka...

Kirkko on Hermanniemen juuressa sankarihaudan vieressä ja säästynyt molemmilta sodilta. Rakennus on pystyssä noin kymmenen kilometriä Suojärveltä pohjoiseen ennen Kuikkaniemeä. http://yle.fi/uutiset/rajantakaisia_sankarihautoja_kunnostetaan_talkootyona__avustukset_hyvia_kannustumia/7346042

Puolustusvoimat rakensi 600 metriä pitkän puusillan Kujunsalmen yli vuonna 1939. Hyökkäysvaiheessa Jatkosodan heinäkuussa 1941 taistelujohdon yhtenä ideana oli edetä tämän sillan kautta Soanlahdelle ja iskeä Jänisjärven itäpuolella 11.Divisioonaa vastaan taistelevan vihollisen selustayhteyksille. Mutta Jalkaväkirykmentti 30:n jääkärijoukkueiden saapuessa lännestä sillan...

Vihollisen todetessa, että se ei näyttäisi pääsevän vastahyökkäystavoitteeseensa eli Savinovon kautta Vieljärvelle 1.Divisioonan selustaan heinäkuun loppupuoliskolla 1941, siirsi se hyökkäyskärkensä reilut kymmenen kilometriä lännemmäksi, kohti Kukkajärveä. Sieltä kulki tie etelään Jyrkilän kylään Vieljärven rantaan. 1.Divisioonan vahvennettu II/JR 35 oli...

Syyskuun lopulla 1941 hajalle lyödyt venäläisjoukot pyrkivät estämään Petroskoin ympäristössä joukkojemme etenemistä pureutumalla eräisiin hallitseviin maastonkohtiin, jotka taas toisaalta oman hyökkäyksemme jatkumisen kannalta olivat keskeisen tärkeitä. Eräs tällainen kohta oli Petroskoin eteläpuolen kukkula pisteessä 152.6. Vihollinen oli rakentanut kukkulalle...

Kulmusniemellä sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14 patteri, kalustonaan 2 kpl 76 LK/13 tykit. Tha 2016.

Kumsan kylän rakensivat alueelle karkotetut venäläiset kulakit 1930-luvulla. Kulakeiksi sanottiin ennen Venäjän Lokakuun vallankumousta hieman maata ja pari lehmää omistaneita "riistäjämaanviljelijöitä", joilta kohta otettiin omaisuus pois ja sitten heidät karkotettiin perheet ja suvut pirstoen eri puolille Neuvostoliittoa, kuka minnekin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III/JR 26...

4.Divisioonan I/JR 26 valtasi Kumsjärven kylän (Pokrovskojen) 29.10.1941. Kylästä jatkettiin etenemistä itään Ahvenjärvelle ja Tsopina-Seesjärvi -tielle. Kesällä 1944 kylän kautta siirtyi Maaselän rintaman joukkojamme länteen, ja I/21.Pr viivytti osuuden Kumsjärveltä Kumsaan 25.-26.6.1944. ENa 2017.

Kirkko on tuhoutunut jo sotien aikana ja hautausmaa myöhemmin. Alueella toimii pietarilaisten lasten kesäleiri ja alue on suljettu ja vartioitu. Hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1995. Kirkosta ei ole muuta jäljellä kuin muistokivi. MKe 2014.

Kokkosalmen ja Kiestingin välisessä maastossa on muuan kukkula 144.2 (yleiskartalla pisteen 164.6 kukkula), josta alettiin käyttää nimitystä Kuolemankukkula siellä elokuun 1941 alussa käytyjen taistelujen jälkeen. Tämä kukkula 144.2 yhdessä kilometri sen pohjoispuolella sijaitsevan kukkulan kanssa (yleiskartalla pisteen 167.0 kukkula) muodostivat vihollisjoukoille edullisen...

Kuorilahden kylä sijaitsi Tuoppajärven kaakkoisosassa. Tämän vienankarjalaisen asutusyhteisön monilukuiset hirsirakennukset olivat tyypillisesti vankkoja, mutta maalaamattomia. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukkojemme käyttöön. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja...

Heinäkuun lopulla 1941 vihollinen oli irtaannutettu Jänisjokilinjalta länteen, ja I/JR 30:n hyökkäys painoi sen joukkoja kohti Kirjavalahden pohjukkaa. Toisaalla II/JR 9 oli katkaissut vihollisen vetäytymistien puolitoistakilometriä pohjukasta länteen Järventauksen tienhaarassa 23.7.1941. Näin lahden pohjukkaan Kurenurmeen muodostui motti, joka laukesi 25.7. aamuun mennessä....

Kurkijoella ehti olla kaikkiaan kolme luterilaista kirkkoa. Niistä viimeisin puurakenteinen valmistui vuonna 1880. Kirkko jäi Talvisodan jälkeen ehjänä paikalleen ja esineistöä pelastettiin huomattava määrä. Takaisin tultua huomattiin neuvostolaisten muuttaneen kirkon elokuvateatteriksi ja tanssipaikaksi. Kirkko kunnostettiin ja keväällä 1944 arkkipiispa Ilmari Salomies...

Kurkijoen kirkon viereen on haudattu 37 vapaussodan/sisällissodan sankarivainajaa. Kivipylväs nostettiin paikalleen 5.10.1991, juhannuksena 1997 muistomerkkiin kuulunut risti löytyi ja saatettiin paikalleen. Talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa haudattiin Vapaussodan patsaan takana olevalle alueelle. MKe 2018.

Lars Sonck piirsi huvilan veljelleen Karl Johan Sonckille vuonna 1915, rakennus on nyt yksityiskäytössä. 

Vietyään loppuun Suvilahti- ja Tsalkki-operaationsa 11.Divisioona suuntasi huomionsa itään, ja divisioonan ensimmäisenä tavoitteena oli murtaa vihollisen puolustus 10 kilometriä leveällä Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksella. Siellä maasto sisälsi lukuisia pieniä lampia ja järviä sekä harjuja. Tätä kannasta puna-armeija oli kenttävarustellut kuumeisesti elokuun 1941...

Vihollinen oli rakentanut lujat asemat Kutismajoen itärannalle Säämäjärvi-Petroskoi -maantien varteen. Kun JR 8 ryhtyi asemia murtamaan 2.9.1941, alussa oli sikäli epäonnea, että oman tykistön tulivalmistelu kohdistui suoraan omien joukkojen päälle. Nämä kykenivät kuitenkin järjestäytymään uudelleen, ja Kutismajoki ylitettiin. Sitten pataljoonan vahvuinen vihollinen...

Aunuksenkaupungin eli Aunuksenlinnan valtausparaati pidettiin Kuttujevin torilla 10.9.1941. 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio merkitsi muistiinpanon päiväkirjaansa: Aamulla oli paraati Kuttujevin torilla. Rivistöt olivat luotisuoria. Sotilaiden asetakkien napit olivat kiinni - tosin hieman nuhruisten asetakkien. Kenraali Talvelan päässä oli koppalakki. Me...

Kuujärvi on kylä, jonka yksi runo teki kuuluisaksi, kun IV Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Yrjö Jylhä liikkui ja kirjoitti Jatkosodan Aunuksessa. Laulu Kuujärvestä -runon Jylhä muotoili istuessaan Palaniemen kylään viettävällä rinteellä ja katsellessaan kylämaisemaa. Runoon hän kiteytti taistelut Aunuksesta, alueen pitkät etäisyydet, maisemayllätykset ja...

Kuukaupin silta Antreassa räjähti vieden mennessään joukon upseereita, joiden joukossa oli majuri, professori Tapio Tarjanne. Pioneerit löysivät 28. elokuuta 1941 Kuukaupin sillan maatuen alta tyhjän panoskaivon alapuolelle sijoitetut 600 kg räjähdepanoksen ja kumipusseihin paketoidut laukaisulaitteet. Sillan toisen pään maatuki oli räjähtänyt, mutta toinen pää oli jäänyt...

Kuusiniemi oli eräs tukikohtamme Seesjärven etelärannalla. Yöllä 17.3.1944 venäläiset hyökkäsivät tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähti läheisestä Jouhivaaran kylästä liikkeelle, aloitti vastahyökkäyksen ja löi vihollisen takaisin Seesjärven pohjoispuolelle. Taistelualueelta löydettiin kaatuneita vihollisia 83. Vankeja saatiin 32. Omia kaatui kuusi. Jääkäri...

Jalkaväkirykmentti 10:n 13.Komppania eteni Jolmajärven itärannalle Kuusiniemen kylän kohdalle 23.10.1941 ja jatkoi etenemistään länsirannan kylään seuraavana päivänä. Tällöin saatiin joukkojemme käyttöön ehjä lossi. Se oli kelohirsistä tehty lautta, joka liikkui käsin vedettävien vaijereiden avulla. ENa 2017.

Kuusirannassa sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14  6. Mt.K.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 4 kpl 76 K/36  tykkiä.  THa 2016

Kuutamalahti (ven. Kudamguba) on entinen kylä ja taajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä. Ne sijaitsevat lähellä Kuutamajärveä 30 kilometriä Porajärveltä maanteitse luoteeseen. Sellin pogostaan kuulunut Kuutamalahden volosti mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1597. Tuolloin siellä oli neljä taloa. 1900-luvun alussa Kuutamalahden kylä kuului...

KUUTERSELÄN ASEMAT JA KENRAALIMAJURI PAJARI  Kun Pajarin kuppi meni nurin  Pajarin joukot, siis 3. D joutuivat puolustautumaan asemissa, jotka olivat pahasti keskeneräisiä ja ja osin väärin rakennettuja. Kerrotaankin sattuvasti, että kun Pajari oli keväällä tullut esikuntapäällikkönsä Halstin ja divisioonansa kanssa Uhtualta VT-linjalle, oli Kuuterselän...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 3./JR 23 (5.D) eteni pohjoisesta ja saavutti Kuuttilahden kylän 8.9.1941. Kylä otettiin haltuun taisteluitta. Tällä suunnalla rintamavastuun ja Syvärin varmistustehtävän otti saksalainen JR 307/163.D 13.9.1941. Syksyllä 1941 kaavailtiin Syvärin ylimenohyökkäystä Kuuttilahden lohkon alueelta kohti Ojatin asemakylää. Tarkoitus oli kohdata siellä...