Kohteet:

Kuzran kylä (Petrovskaja, Petroila) sijaitsi Kuzrajoen varrella Syvärin eteläpuolella. Hyökkäysvaiheessa luutnantti Keinosen PPK/7.D valtasi kylän lokakuussa 1941. Keinonen kuvailee valtausta kirjassaan Kärkijoukkona Syvärille: Kohtaamatta vihollista saavuimme puoliyöhön mennessä lähelle kyläaukean etelälaitaa. Yhtäkkiä kärkiryhmän konepistoolien terävät sarjat...

Paikalla muistokivi. MK

Lentokenttä oli soikea hiekka-aukea ja sijaitsi kaupungin luoteispuolella. Laskualueen laajuus oli 1400 m x noin 300 m; pääsuunta N-S. Kenttä oli pinnaltaan nurmea eteläosassa ja hiekkaa pohjoisosassa. Varsinaisia lentokonehalleja ei ollut. Sirpalesuojia oli 22 kpl. Talvisodassa kentältä lensi LeR 1 LLv 14. Rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W...

Käkisalmen uutta luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella jo vuonna 1904, kun vanhan korjaamista pidettiin liian kalliina. Rahoitusongelmat ja tonttiin liittyvät ongelmat johtivat kuitenkin siihen että kirkon rakentamiseen päästiin vasta 1929. Kirkkoa varten ehdittiin tilata neljät eri piirustukset ennen kuin rakennustyöt alkoivat. Ensimmäiset piirustukset tilattiin Josef...

Aivan Käkisalmen luterilaisen kirkon vieressä on sankarihauta. Siihen on haudattu 130 käkisalmelaista ja 44 Käkisalmen mlk:sta talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sotilasta. Muistomerkkien lupamenettely kesti yli viisi vuotta. Lopulta lupa heltisi ja sankarihaudalle päästiin pystyttämään neljään kerrokseen ladottuja kiviä, päällimmäisenä teräksestä tehty risti....

Käpälin kylä sijaitsi viitisen kilometriä Kananaisen eteläpuolella Uhtua-Tungjärvi -maantien läheisyydessä. Suurin osa kylän asukkaista tuli pakolaisina Suomeen Itä-Karjalan kansannousun loppuvaiheessa helmikuussa 1922, kun Karjalan Metsäsissijärjestö joutui alakynteen taistelussaan punaisia vastaan. Osa asukkaista palasi takaisin ns. suuren amnestian aikaan vuonna 1925....

Tukikohta Kärki sijaitsi Särkijärven ja Kimjärven välisen Myllypuron eteläpuolella. Siellä oli kolme korsua: jalkaväkijoukkueen korsu, tykistön tulenjohtueen korsu ja saunakorsu. Tukikohtaan mentiin kaarisillan kautta Myllypuron yli. Kärjen hallussapito oli tärkeää sikäli, että jos paikka olisi ollut vihollisen hallussa, sieltä olisi ollut esteetön ampuma-ala koko Pirunkukkulan...

7.Divisioonan joukkojen hyökkäyksen vyöryessä reippain vedoin kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941 vihollinen oli pakotettu varautumaan partisaanisodankäyntiin, ja se pyrki jättämään pieniä radioryhmiä niille alueille, jotka se todennäköisesti menettäisi. Eräs tällainen radioryhmä paljastui Kirjavalahdella Kärpäsenmäen maastosta 24.7., ja sen paljastumisesta II/JR 9:n...

Paikalla venäläistä asutusta. MK

Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Se on viimeinen suomalaiskylä Sortavala-Prääsä -maantien varressa lännestä itään liikuttaessa. Talvisodassa Käsnäselkä joutui ensimmäisenä tuleen vihollisen 18.Jalkaväkidivisioonan hyökätessä Kolatselän suunnasta. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin 17.7.1941. Jatkosodan...

Salmin pitäjän Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Ennen sotia kylässä sijaitsi Salmin rajavartiolaitoksen 4.Komppamian kasarmi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Käsnäselän hautausmaalle haudattiin väliaikaisesti 1.D:n ja 11.D:n sankarivainajia. Talven tultua heidät siirrettiin kotipitäjiinsä Sisä-Suomeen. Miten mennä...

Laajan kylä sijaitsi Soanlahti-Värtsilä -maantien varressa, ja sieltä erkani kylätie Kiekuaan. Jalkaväkirykmentti 29:n I ja II Pataljoona valtasivat Laajan 14.7.1941 yhteistoiminnassa II/JR 50:n kanssa. ENa 2017.

Talvisodan aikainen panssarikivieste Syskyänjoen eteläpuolella. Tälle pääpiirteiselle tasalle pysäytettiin Lemetin tienhaarasta Kollaan puolustajien selustayhteyksille pyrkineet neuvostojoukot.(208.JR/18.D) joulukuussa 1939. Täältä nuo joukot työnnettiin 10 kilometriä takaisin Lemetin tienhaaran maastoon ja saarrettiin mottiin tammikuussa 1940. Tämän suunnan taisteluista...

Itä-Lemetin motti eli Kenraalimotti syntyi suomalaisten suuren saarrostushyökkäyksen myötä tammikuun 1940 alussa, ja se laukesi reilut 50 päivää myöhemmin helmikuun lopussa. Motti oli varsin tulivoimainen, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto, prikaatinkomentajat...

Juttuselkä on pieni kylä Ruhtinaanmäen länsipuolella Impilahden pitäjässä. Talvisodassa kylän maastoon vihollinen oli ryhmittänyt tulivoimaisia joukkoja oman tärkeän Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -huoltotiensä ja sen sillan suojaksi. Vihollisen panssarivaunuja päivysti ja partioi kylässä ja huoltotiellä. Juttuselän hallinnasta käytiin armotonta taistelua...

Laatokan koillisnurkan alueella suomalaisjoukot aloittivat tammikuun 1940 alussa divisioonan vahvuisilla voimilla suuren saarrostushyökkäyksen, jolla pyrittiin katkaisemaan puna-armeijan joukkojen tieyhteydet sekä maantiellä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara että maantiellä Pitkäranta-Kitilä. Joukkojen kiinteistä kokoonpanoista oli luovuttu ja oli muodostettu tehtäväkohtaisia...

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen jälkeen Käsnäselkä-Lemetti -maantien eteläpuolinen erämaa-alue Mustasuon ympäristössä oli varmistettu ainoastaan partioilla tammikuussa 1940. Kuun lopulla havaittiin vihollisen toiminnan aktivoituneen erämaassa, kun sen tiedustelupartioita liikkui pohjoiseen, mm. Itä-Lemetin motin suuntaan. Myöhemmin saatiin tietää, että...

Suomalaisjoukkojen toteutettua suuren saarrostushyökkäyksen tammikuun 1940 alussa ja katkaistua puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan maayhteydet sen takaa Koirinojalla alkoi divisioonan huolto vaikeutua. Divisioonan sotamateriaaleja yritettiin saada perille Laatokan jäätä pitkin etelästä. Tälläkin reitillä tappiot alkoivat nousta sietämättömiksi, kun suomalaisjoukot...

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa eversti Autin joukot etenivät idästä eli Koivuselän suunnasta Koirinojan kosken tienhaaraan ja katkaisivat puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan ainoan huoltotien 10.1.1940. Tämän katkaisun myötä alkoi muodostua ns. Kitilän suurmotti. Rintamalinjojen väliin jäi Koirinojan koski (koordinaatti), joka on...

Kun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen tuloksena maantie Pitkäranta-Sortavala oli katkaistu pari kilometriä Konnunkylän pohjoispuolella Koirinojalla 10.1.1940 ja pari kilometriä kylän eteläpuolella Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien kohdalta viikkoa myöhemmin, oli syntymässä Konnunkylän motti. Sen sivusta oli tosin auki Laatokan jäälle ja Kitilän...

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukkojen irtautuessa 13.1.1940 Ruhtinaanmäeltä etelään osa joukoista lähti vetäytymään Mitron kylän kohdalta kaakkoon. Vetäytymisura kulki Koposenselän mäkialueen kautta Lemetin kylään (Länsi-Lemettiin). Suomalaisjoukot torjuivat vetäytyvän osaston pääsyn omiensa yhteyteen 15.1., ja saartoivat puna-armeijalaiset. Näin...

Suomalaisjoukot pysäyttivät puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kärkijoukot Ruokojärven kylän alueelle joulukuussa 1939. Käytyjen torjuntataistelujen aikana suomalaisten sulkulinja oli Kulismajoen Jukankoskella. Tätä kautta kulki vihollisen havittelema tieura pohjoiseen Pyörittäjän kylään ja sieltä edelleen Leppäsyrjän rautatieasemalle. Tammikuussa 1940 vihollisjoukot...

Tammikuun 1940 alun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen yhteydessä todettiin Lavajärven kylässä olevan suurehko määrä venäläisjoukkoja. Niiden määrä kasvoi, kun suomalaisjoukot katkaisivat maantien pari kilometriä kylän itäpuolen järvikannaksella 20.1., ja löivät siellä olleet joukot Lavajärvelle. Tällöin kannaksen länsipuolelle muodostui Lavajärven...

Ruhtinaanmäelle ja Ruokojärvelle joulukuussa 1940 edenneet puna-armeijan 18.Jalkaväkiivisioonan joukot pakotettiin vetäytymään taaksepäin noin 10 kilometriä Lemetin tienhaaran maastoon tammikuun 1940 loppupuoliskolla. Tällöin tienhaarasta maantien suunnassa etelään kolmen kilometrin matkalle oli ryhmittynyt muun muassa kaksi kulunutta jalkaväkirykmenttiä, yksi...

Lemetti-sana tulee siitä, että seudulla oli kaksi tilaa/taloa, joiden kummankin nimi oli Lemetti. Varsinainen Lemetin kylä eli Länsi-Lemetti oli maantien kohdalla Koirinojan (puron) länsipuolella. Itä-Lemetti sijaitsi puolitoista kilometriä edellisestä kaakkoon. Tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen edettyä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara -maantien...

Laatokan koillisnurkkaan syntyi ns. Kitilän suurmotti, kun venäläisen 168.Jalkaväkidivisioonan tärkein huoltomaantie katkaistiin selustassa Koirinojan kosken tienhaarassa tammikuun 1940 alkupuoliskolla, ja kun suomalaisjoukot miehittivät motin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat saaret. Tällöin vihollinen pyrki huoltamaan joukkojaan saarten välistä jääteitse, ja...

Tammikuun 1940 alusta Itä-Lemetissä oli ollut suuri motti, johon oli saarrettuna 3260 puna-armeijalaista. Tässä joukossa olivat myös sekä 18.Jalkaväkidivisioonan että 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentajat. Saatuaan keskitettyä lisäjoukkoja Pitkärannan alueelle, vihollinen pyrki kaakon suunnasta Itä-Lemettiin joukkojensa avuksi. Eräs tällainen avustamisyritys...

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan tykistörykmentti ja haupitsirykmentti ryhmittyivät 12.12.1939 Mitron kylän alueelle divisioonan edettyä idästä Lemetin tienhaaraan ja jatkettua siitä edelleen pohjoiskoilliseen Ruhtinaanmäelle. Divisioonansa mukana nämä tykistöosat joutuivat vetäytymään takaisin suomalaisjoukkojen vastahyökkäysten ja suuren saarrostushyökkäyksen...

Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien eteläpuolella sijaitseva Mustasuon erämaa-alue on laajuudeltaan noin 5 km x 5 km. Puna-armeijan hiihto-osastot pyrkivät eteläkaakosta tämän alueen kautta maantielle ja Itä-Lemettiin saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Peitteisellä korpialueella käytiin kahakoita ja paikoin koviakin taisteluja lähes päivittäin....

Paimionsaari miehitettiin tammikuun 1940 puolivälin jälkeen osana Kitilän suurmotin saartamista eteläpuolelta. Saari oli osa neljän saaren muodostamaa operatiivista kokonaisuutta, joka toimi motin sinettinä (Vuoratsu, Paimion-, Petäjä- ja Maksimansaari). Kun vihollisen jalkaväen hyökkäykset saarten valtaamiseksi eivät millään onnistuneet, muuttui sen taktiikka, ja saaria...

Kun Laatokka jäätyi tammikuun 1940 puolivälissä, suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin etelä-kaakkoispuolella olevat saaret: Maksiman-, Petäjä- ja Paimionsaaren sekä Vuoratsun. Saarten merkitys motin ulommaisena sinettinä oli tärkeä, koska näin liikenne mottiin oli kontrolloitavissa paremmin. Suomalaiset ryhmittivät noin yhden komppanian vahvuiset joukot per saari....

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen alettua tammikuun 1940 alussa puna-armeijan joukot olivat pakotetut keskeyttämään hyökkäyksensä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -linjalta Kollaan ja Leppäsyrjän rautatieaseman suuntiin. Vihollisjoukot aloittivat vetäytymisensä takaisin etelään 13.1., ja eräs puna-armeijalaisten osasto ryhmittyi Pienen Kelivaaran laelle. Koska omat...

Suomussalmen taistelujen jälkeen Laatokan Karjalaan siirtyneen Jalkaväkirykmentti 64:n 8.K hyökkäsi idästä Laatokan rantaan ja valtasi Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien maaston 18.1.1940. Komppania levitti kaistaansa kilometrin verran eteläkaakkoon rautatien ja maantien risteykseen. Tämä sotatoimen seurauksena alkoi muodostua kasarmien pohjoispuolelle Konnunkylän motti,...

Korkea, jyrkkärinteinen Pukitsanmäki, jonka nimi tulee sen juurella sijaiinnesta Pukitsan talosta, oli tärkeä maastokohta Laatokan Karjalan mottitaistelujen menestyksekkäässä hoitamisessa. Osana Laatokan koillisnurkan suurta saarrostushyökkäystä Karjalan Kannakselta irrotettu Jääkäripataljoona 4 (kapt Johansson) eteni hyökkäyksen kärkenä Pukitsanmäelle 8.1.1940....

Salmin suojeluskuntapiirin perustama Erillinen Pataljoona 8 (kapt Nikula) eteni pohjoisesta ja katkaisi puna-armeijan 18.D:n ja 168.D:n välisen maantieyhteyden rautatiealikäytävän maastossa 9.2.1940. Alikäytävän kautta kulki ainoa tie, ja maastossa oli runsaasti lunta. Pataljoonan haltuun ottama alue oli vajaan kilometrin levyinen. Sen itäpuolelle muodostui ns. Rykmentinmotti eli...

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioona suuntasi kaksi rykmenttiään Lemetin tienhaarasta pohjoiseen 12.12.1939, ja divisioonan hyökkäyksen painopiste oli Ruhtimaanmäen suunnalla vuodenvaihteessa 1939-1940. Ruhtinaanmäeltä rykmenttien tavoitteena oli edetä toisaalta pohjoiskoilliseen Kollaan suomalaispuolustajien selustaan ja toisaalta kehittää operaatiota länsiluoteeseen...

Idästä Lemetin tienhaaran ja Ruhtinaanmäen kautta Ruokojärvelle eteni yksi puna-armeijan rykmentti (316.JR/18.D) joulukuussa 1939. Sen lähitavoitteena oli Leppäsyrjän rautatieaseman saavuttaminen, mutta hyökkäys pysähtyi suomalaisjoukkojen torjuntaan Ruokojärven kylämaisemassa sekä häirintäiskuihin Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven välisellä tiellä. Vihollisrykmentin...

Tammikuussa 1940 Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven suunnilla taistelleet puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kaksi rykmenttiä joutuivat suomalaisten vastahyökkäysten paineessa puolustuskannalle. Rykmenttien huollon edelleen vaikeutuessa ne joutuivat aloittamaan vetäytymisensä etelään ja ryhmittymään Lemetin tienhaaraan ja siitä etelälounaaseen rautatiealikäytävälle johtavan...

Maantien varteen Saarijärven eteläpuolelle jäi suomalaisjoukkojen saartamiksi noin 480 puna-armeijalaista 18.1.1940. Saarretulla joukolla oli aseina kahdeksan tykkiä, 16 konekivääriä, 20 pikakivääriä ja kolme panssarivaunua. Suomalaisjoukot tuhosivat motin puolustajat ja ottivat materiaalin sotasaaliiksi 21.2.1940. ENa 2017.

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein luode-kaakko -suunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Talvisodassa tien eteläpäähän saarrettiin vihollinen mottiin, jonka pelasti tuholta rauhan tulo maaliskuussa 1940. Tien pohjoispää oli joukkojemme hallussa koko sodan ajan, ja sen...

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein kaakko-luodesuunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Uran kaakkoispään liittymäkohtaa Lemetti-Käsnäselkä -maantiehen sanotaan Siiran tienhaaraksi. Tienhaaraan muodostui motti, kun suomalaispataljoona katkaisi maantien puoli...

Helmikuun 1940 alussa Jääkäripataljoona 4 siirtyi Nietjärveltä Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien pohjoispuolelle. Tehtävänä oli torjua eteläkaakosta Itä-Lemetin motin suuntaan pyrkivät puna-armeijan hiihto-osastot maantien eteläpuolisella erämaa-alueella. Pataljoonan komentopaikka perustettiin reilut 600 metriä Veelammen lounaispuolelle Rämeojan pohjoispuolelle....

Uomaan kylään pysähtyneet Työläisten ja talonpoikien puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukot jäivät mottiin, kun yksi suomalaispataljoona katkaisi maantien kylän itäpuolelta ja toinen länsipuolelta 17.1. 1940. Saarroksiin jäi 490 miestä ja divisioonavarastoja. Motti oli avoin etelään pikkulampien täplittämään korpeen. Puna-armeijalaisten yritykset avata tie...

Uomaan kylän itäpuolelle pohjoisesta hyökännyt suomalaispataljoona I/JR 34 katkaisi maantien ja työnsi puolustuksensa Uomaan itäreunalta parin kilometrin päähän itään Uuksunjoki-linjalle 17.1.1940. Tammikuun kuluessa puna-armeija keskitti joen itäpuolelle uuden jalkaväkidivisioonan (60.D:n), joka pyrki hyökkäämään maantien suunnassa länteen ja saarroksiin joutuneiden...

Talvisodan Viinamäki oli Kitilän suurmotin sisäreunan kukkula, josta puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan osastot pyrkivät hyökkäämään Vorojenkiven alueelle saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Suomalaisjoukot torjuivat kaikki nämä hyökkäykset, ja saarretut tuhoutuivat 18.2.1940 mennessä. ENa 2017.

Vorojenkivi on mäki pari kilometriä Lemetin tienhaaran lounaispuolella. Suomalaisjoukkojen hallitsema mäki osoittautui erääksi ratkaisevaksi maastonkohdaksi puna-armeijan 168.Divisioonan  ja 18.Divisioonan eristämisessä toisistaan ja näin Lemetin tienhaaran motin ja Rykmentinmotin tuhoon johtaneissa taisteluissa. Saarretut puna-armeijalaiset yrittivät...

Vuoratsun saari on oikeastaan lähes 70 metriä korkea vuori meren keskellä, ja tästä tulee sen karjalankielinen nimi, joka tarkoittaa samaa kuin vuorinen. Talvisodassa Laatokan jäädyttyä suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin eteläpuolella sijaitsevat saaret tammikuun 1940 puolivälissä. Saarten miehityksenä oli aluksi pikakivääreillä vahvennettuja...

Suomalaisjoukkojen tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen toinen lähtöalue oli Vuortanajärven maastossa, josta eversti Autin joukot etenivät Mastokankaan ja Koivuselän kautta Pitkäranta-Kitilä maantielle Koirinojan kosken tienhaaraan. Järven luoteispuolella sijainnut tukkikämppäryhmä toimi Autin joukkojen huoltokeskuksena. Itä-Lemettiin saarrettujen...

Venäjän Laatokan Laivasto-osasto kunniaksi on Rautalahdelle maantienvarren kalliolle pystytetty sotamuistomerkki, sillä Laivasto-osasto pelasti tuholta venäläisen 168.Divisioonan joukot Jatkosodan elokuussa 1941. Jatkosodan alkaessa 168.Divisioona puolusti Laatokan pohjoispuolista rintamaa suomalaista 7.Divisioonaa ja 19.Divisioonaa vastaan. Reilua kuukautta myöhemmin divisioonaa...

Laatokanjärven asemalla on Elämän tien muistomerkkinä veturi, joka kuljetti tavaraa ja ihmisiä aseman ja kaupungin välillä Leningradin saarron aikana vuosina 1941-44. Veturi on rakennettu Ruotsissa vuonna 1923. Aseman pihapiirissä on myös metallista konstruoitu Leningradin saarron muistomerkki. ENa 2018.