Etsi kohteita
Hakutulokset:

Linnake rakennettiin vuosina 1932–1935 suunnilleen Hochwaldin linnakkeen periaatteiden mukaisesti ja se käsitti neljäkymmentä panssarikupolia. Aseistuksena linnakkeessa oli kaksi 120 mm. ja yli kolmekymmentä 60–70 mm:n tykkiä ja kaksikymmentä raskasta kaksoiskonekivääriä sekä lukemattomia pikäkivääreitä ja 15 valonheitintä. Linnoitusta pidettiin valloittamattomana....
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatit: 60.2218274, 29.1817474 (Jäppilä) 60.1958145, 29.0236473 (Seivästö) Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 2.RautatPtri Laatokan itärannalla (SSHS:n sotahistoriallinen kohde nro 009090015) ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943). Patteri kuului Rannikkotykistorykmentti 2:een (RTR 2)...
Avaa kohteen tiedot
Huoltokeskus (tunnetaan myös nimellä Öljymäki) oli rakennettu kaupunkimaisesti, keskuksen sotilaskoti kulki nimellä Talvipalatsi. Alueelta löytyy vielä metalliromua, paikka oli ankaran keskityksen kohteena kesällä 1944. MKe 2016.Nykykuvat Arto Tattari.
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan asemasotavaiheen johtamispaikka sijaitsi Pidmassa Syvärin pohjoisrannalla. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 8, JR 29, JR 50, Kev.Os 10, KTR 4, Rask.Psto 30, VP 32, Pion.P 28, 32.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Erilaisten rikkomusten selvittäminen oikeudenmukaisesti laissa määrättyine seuraamuksineen kuuluu hyvän järjestyksen ja kurin sekä oikeudenkäytön perusteisiin. Sota-aikana kenttäoikeus toimi alioikeutena, ja sen puheenjohtajana tuli olla lainoppinut henkilö sekä jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi aliupseeri tai miehistöön kuuluva. Korkein...
Avaa kohteen tiedot
Oltuaan 32 kuukautta etulinjan rintamavastuussa Syvärin eteläpuolella 17.Divisioona siirtyi Ylipäällikön reserviksi ja marssi Syvärin pohjoispuolelle lepoon ja huoltoon toukokuun 1944 puolivälissä (rintamavastuun otti 8.Divisioona). Divisioonan joukot ryhmittyivät tien Uslanka-Kuujärvi-Kuittinen-Mäkriä varteen. Esikuntatoiminnot olivat Kortesjärvellä. Täältä divisioona...
Avaa kohteen tiedot
17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. Shemenskin-Pertjärven taisteluun...
Avaa kohteen tiedot
JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi...
Avaa kohteen tiedot
Mannerheim antoi 31.10.1943 käskyn, jonka nojalla tuli perustaa kolme uutta prikaatia, joista yksi - 20.Prikaati - sijoitettaisiin Syvärille. Sen komentajaksi tuli eversti A. Kemppi, ja 20.Prikaati perustettiin virallisesti 1.1.1944. Se oli suoraan Aunuksen Ryhmän alainen joukko. Tammikuun 1944 lopulla prikaatin esikunta ryhmittyi Monasterinkylään (Efremovskaja Monastiriin), joka oli...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 34.Kevyt Hyökkäysvaunuprikaati tuhoutui kokonaan Laatokan Karjalan Talvisodan taisteluissa. Prikaati oli tukemassa 18.Jalkaväkidivisioonaa, ja sen komentaja, kenraali Kondratjev kaatui Itä-Lemetin motin purkautuessa helmikuun lopussa 1940. Näissä mottitaisteluissa vallattujen neuvostovaunujen myötä Suomen panssarijoukkojen kalusto moninkertaistui, ja Jatkosodan...
Avaa kohteen tiedot
Portinhoikka, 4-tien risteys oli merkittävä taistelupaikka kesäkuussa 1944, täällä Rynnäkkötykkikomppaniat Sturmeilla sekä JR 48 että Puroman JP 3 joukot ottivat tiukasti 25-26.6 yhteen 45. Kaartin Divisionan joukkojen kanssa. Suomalaiset rynnäkkötykit tuhosivat kaikkaan 26 vaunua. Kaikkiaan suomalaiset tuhosivat tässä taistelussa 38 vaunua, 4-5 epävarmaa tapusta ja 8-9 lähes...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 5.Divisioonan johtamispaikka Syvärillä sijaitsi Ienimäjärven ja Pyhälammen välisellä kannaksella. Matkaa etulinjaan etelään Syvärin pohjoisrantaan oli noin 15 kilometriä. 5.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 2, JR 22, JR 23, JR 44, Kev.Os 4, KTR 3, Rask.Psto 24 (alkaen kesäkuu 1944), VP 23, Pion.P 21 sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan Esikunta sijaitsi Voznesenjassa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 9, JR 30, JR 51, Kev.Os 15, KTR 2, Rask.Psto 28, VP 26, Pion.P 35, 28.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Aavetykki oli Talvisodan aikainen venäläinen rautatietykki. Jouluaaton aattona 23. joulukuuta 1939, väestönsuojelun sotapäiväkirjan mukaan kello 00.07, Viipurissa alkoi tapahtua yllättäen rajuja räjähdyksiä, joiden alkuperää ei heti pystytty tunnistamaan. Aluksi arveltiin, että kyseessä olisi vakoojien ujuttamia aikapommeja, mutta ajatus hylättiin saman tien, koska...
Avaa kohteen tiedot
Äyräpään-Vuosalmen taisteluiden aikana kesä-heinäkuussa 1944 eversti Adolf Ehrnrooth johti vahvennetun JR7:n taisteluja Lampelassa, tarkemmin sanottuna Paavilaisen talon maastossa. 2. divisioona ryhmittyi puolustukseen Äyräpään harjulle 19.-20.7.44. Taisteluosasto Ehrnrooth puolusti vasemmanpuoleista lohkoa oikealla puolellaan taisteluosasto Wahlbeck (vahvennettu JR 49)....
Avaa kohteen tiedot
Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...
Avaa kohteen tiedot
Aholan kartano Vuoksen rannalla on säilynyt. MK
Avaa kohteen tiedot
Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Ahvenlahden kylä sijaitsi Jelettijärven länsiosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Jatkosodassa kylään oli ryhmitetty divisioonan Tiedustelupataljoona (Aufklärungs-Abteilung Nord). ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Airolan linnake on ehkä Euroopan parhaiten säilynyt tämänlainen linnoitus. Vuonna 1989 pidetyn mobilisaation 50 vuotisjuhlan aikana heräsi ajatus, koska oli kulunut 100 vuotta linnoitusjoukkojen ensimmäisestä kurssista, avattiin linnoituksesta pieni osa museolle. Nykyään noin puolet linnakkeesta on museo käytössä. Linnoituksessa on alkuperäinen aseistus ja melkoinen...
Avaa kohteen tiedot
Oulussa perustettu Talvisodan Polkupyöräpataljoona 7 teki Aittojoella ensimmäisen vastahyökkäyksen etenevää vihollisdivisioonaa vastaan joulukuun 1939 alussa. Voimasuhteet olivat kuitenkin sellaiset, ettei pataljoona saanut mekanisoitua vihollisdivisioonaa pysähtymään. Kun Tolvajärvellä tämä sitten onnistui suomalaisjoukkojen keskitetyn toiminnan tuloksena,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Luftwaffen käytössä oli Alakurtin lentokenttä, jonka saksalaiset kunnostivat käyttöönsä edettyään Vermanjoelle parinkymmenen kilometrin päähän kentästä itään. Alakurtti kuului Sallan pitäjään, ja kylä sijaitsee 60 kilometriä nykyiseltä valtakunnanrajalta itään. Luftwaffe luopui kentästä syyskuussa 1944. II maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...
Avaa kohteen tiedot
Alcazar on aivan Taipaleenjokeen laskevan Mustaojan suussa oli vahvasti rakennettu avoasema - miehistösuojan päällä oli jykevä katto. Neuvostojoukot valtasivat sen joulukuun puolessavälissä 1939. Tukikohta oli alun alkaen rakennettu väärään paikkaan suhteessa talvisodan pääasemaan, Mannerheim linjaan. Matkaa sille kertyi 600 metriä ainoan linkin oltua yksinäinen yhdyshauta ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Alehovštšinassa (Olehistossa, Hetevistössä) sijaitsi Syvärin suunnasta vastanneen venäläisen 7.Erillisen Armeijan esikunta, joka oli suoraan Neuvostoliiton yliesikunta Stavkan johdossa syyskuusta 1941 alkaen. Kevättalvella 1944 7.Er.A muuttui 7.Armeijaksi, ja se siirrettiin Karjalan Rintaman johtoon. Alehovštšinassa risteävät Lotinapelto-Tihvinä -tie ja...
Avaa kohteen tiedot
Alehovštšinan kylän värikäs kirkko on rakennettu vuonna 1730. Neuvostoliiton alkuvuosina se suljettiin. Toisessa maailmansodassa kirkkorakennus toimi sotasairaalana, kun kylässä toimi myös Syvärin suunnasta vastannut venäläisten joukkojen 7.Erillisen Armeijan Esikunta (myöhemmin 7.Armeijan Esikunta). Sotien jälkeen, Neuvostoliiton loppuvuosina, kirkko oli perunavarastona....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...
Avaa kohteen tiedot
Kuusaan hovi paikka (kuvavuodelta 2001). Oli pahamaineinen ”lahjoitusmaahovi”, jonka maiden alueilla asui maaorjia pahimpaan venäläiseen tapaan. Alun perin hovi perustettiin läänityksenä 1562 Jaakko Heikinpoika Hästeskolle. Ruotsinkielisten upseerien hallusta alueen saivat venäläiset Pietari Suurelta 1710, kunnes 1918 tilan osti maanviljelijä Matti Savolainen. Aivan ennen...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko jäi juuri ja juuri suomalaisten linjojen taakse, kirkko on tyystin kadonnut. Kirkko vaurioitui jo hyökkäyksessä 1941, kesällä 1944 se tuhoutui.
Avaa kohteen tiedot
Kirkko valmistui vuonna 1832, ja se oli tarkoitettu Aleksanterin asetehtaan (Onegan tehtaan) työväen käyttöön. Kirkosta tehtiin paikallinen museo vuonna 1929. Rakennus palasi takaisin Venäjän ortodoksikirkon hallintaan vuonna 1990, ja nykyisin se toimii jälleen kirkkona. Rakennuksen eteläpuolella on Aleksanteri Nevskin patsas, ja aiemmin rakennuksen luona sijainnut Pietari...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa alikersantti Kalle Päätalo toimi talousaliupseerina JR 53:n Tykkikomppanian toimitusjoukkueessa. Hän haavoittui Kiestingin motin taisteluissa maantien varressa Mäntykylän lounaispuolella (koordinaatti). Sodan jälkeen hänestä tuli tuottelias ja suuren lukijakunnan suosion saavuttanut kirjailija (yli 3,6 miljoonaa myytyä kirjaa). Hän on kuvaillut tarkkaan haavoittumisensa...
Avaa kohteen tiedot
Syyskuun 7. päivän aamuna 1920 kohosi kaksi Suomen Ilmavoimien italialaiselta S.I.A.I.-yhtiöltä tilaamaa Savoia S.9 lentovenettä ilmaan Lago Maggiore järveltä ottaen kurssin kohti Sveitsin rajaa. Helsinkiläisen tupakkatehtailija Christidesin lahjoittamalla 185 000 markan summalla hankittuja koneita ohjasivat majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer. Mikkolan...
Avaa kohteen tiedot
Alta vuono on paikka jossa englantilaisten pienois-sukellusveneet vaurioittivat Taistelulaiva Tirpitziä. MK
Avaa kohteen tiedot
Tälle hautausmaalle on koottu Sisiliassa, Monte Cassinon ja Salernon taisteluissa kaatuneita amerikkalaisia. Vainajien siirtely Sisiliasta ja muualta väliaikaisista kenttähautausmaista aiheutti aikamoista kritiikkiä, muutama sata vainajaa haudattiin näin ainakin kolmeen kertaan.
Avaa kohteen tiedot
George Smith Patton, Jr. (11. marraskuuta 1885 – 21. joulukuuta 1945) oli yhdysvaltalainen kenraali toisessa maailmansodassa. Joulukuun 9. päivänä 1945 kenraali Patton joutui Saksan Heidelbergissä auto-onnettomuuteen ja halvaantui kaulasta alaspäin. Hän joutui sotasairaalaan ja kuoli siellä joulukuun 21. päivänä. Patton oli sodan aikana voimakkaasti ajanut sodan...
Avaa kohteen tiedot
Aikoinaan Berliinin suurin rautatieasema, täällä Adolf Hitler otti vastaan mm. Mussolinin sekä Molotovin heidän vieraillessaan Berliinissä. Osoite - Askanischer Platz MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Annantehdas oli rautaruukki ja tehdasyhteisö Suojärven Karatsalmella (koordinaatti). Ruukin perusti kreivitär Anna Orlova-Tshesmenskaja vuonna 1809, ja sen tarkoituksena oli tuottaa rautaa Venäjän tsaarin armeijan tarpeisiin. Raaka-aineena käytettiin seudun vesistöistä nostettua järvimalmia. Päätuote oli valutykkirauta, jota käytettiin tykinputkien ja -kuulien valmistamiseen,...
Avaa kohteen tiedot
Lento-Osasto II perustetiin maaliskuun 25. päivänä 1918 ja sijoitettiin Karjalan rintamalle Antreaan. Pieni ja huonokuntoinen maakenttä oli raivattu Pähkjärven länsirannalle. Kenttä oli kelirikon aikana pehmeä ja huonokuntoinen. Tukikohdasta lennetiin pääasiassa pommitus- ja tiedustelulentoja. Talvella lentotoiminta tapahtui suksikoneilla jäältä. Lentokoneita oli käytössä...
Avaa kohteen tiedot
Antrean kirkko paloi elokuussa 1941, seuraavana päivänä kun suomalaiset olivat vallanneet Antrean. Kirkko oli suuri, sinne mahtui 1800 sanankuulijaa. Antrean sankarivainajat haudatttiin vanhalle hautausmaalle , katso oma kohde. Kirkon mäen takana sijaitsi uusi hautausmaa, joka oli perustettu 1891. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Antrean sankarihautausmaa sijaitsee toisella puolella tietä kuin kirkon rauniot, muutama sata metriä etelään. Tämä on ns. vanha hautausmaa, kirkon raunioiden takana on uusi hautausmaa. Venäläishautojen keskelle jäänyt vapaussodan sankaripatsas toimii kunnostettuna myös viime sotien kaatuneiden muistomerkkinä. Sen kahta puolta pystytetiin 1998 professori Armas Hutrin...
Avaa kohteen tiedot
Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaiset saartoivat Bastognen Ardennien taistelussa, toisen maailmansodan viimeisessä merkittävässä hyökkäyksessään länsirintamalla, joulukuun puolivälissä 1944. Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioona ei päästänyt saksalaisia valtaamaan tärkeällä teiden risteyspaikalla sijaitsevaa kaupunkia. Yhdysvaltain maavoimien 3. armeija vapautti kaupungin 2. tammikuuta 1945...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki pystytettiin 1875 Arminiuksen kunniaksi. Tämä oli keruskien germaaniheimon johtaja, joka voitti Publius Quinctilius Varuksen johtamat 3 legioonaa ja niiden tukena olleen ratsuväen Teutoburgin metsässä vuonna 9 j.kr. Roomalaislegioonien tuho oli totaalinen, ja taistelussa arvioidaan kaatuneen 18000-240000 legioonalaista. Jättimäinen muistomerkki oli aikoinaan...
Avaa kohteen tiedot
Arnheimin taistelusta kertova museo Airborne Museum Hartenstein , Utrechrseweg 232, Oosterbeek www.airbornemuseum.nl MKe 2015
Avaa kohteen tiedot
Tässä tienhaarassa suomalaisten rauhanneuvottelijat siirtyivät venäläisten kulkuneuvoihin ( entiset suomalaisten autot ). Venäläinen majuri ja luutnantti tulevat ilmoittamaan, että Suomen valtuuskunta otetaan vastaan. Paikka Portihoikan ja Juustilan puolessa välissä. MKe JHe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Entiseen Lavolaan on pystytetty muistokivi silloisten vihollisten kohtaamisesta. Suomalaisille joukoille Päämaja ilmoitti 4.9.1944 klo 3.15 lopetettava ammunta. Käytännössä aamulla klo 7.00 alkoi aselepo. Joukkojen käskettiin kuitenkin olla varuillaan, mikäli vastapuoli yrittäisi tulla asemiin. Vastapuoli lopetti vasta seuraavan päivänä klo 7.00. Tätä vuorokauden...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Saksan 39.Panssariarmeijakunta valtasi Tihvinän 10.11.1941 ja sai käskyn jatkaa hyökkäystään toisaalta 440 kilometriä itään Vologdaan ja toisaalta 100 kilometriä pohjoiseen Ojattijoen tasalle. Kävi kuitenkin niin, että 39.Ps.AK pystyi etenemään Tihvinästä kumpaankin käskettyyn suuntaansa vain kymmenisen kilometriä. Itään edenneet saksalaiset...
Avaa kohteen tiedot
Tämä Asunto osakeyhtiö Suorakaide, osoite Kannaksentie 44. Paikka liityy Viipurin menetykseen 20.6.1944 kun toisen patalioonan komentaja maj. Bäckman siirsi komentopaikkansa Valtakadun ja Kalevankadun kulmasta kesken taistelua tämän talon kellariin. Tämä siirto aiheutti jo muutenkin sekavassa ja jännittyneessä tilanteessa puolustuksen hajoamisen. Suorakaiteen talon...
Avaa kohteen tiedot