Etsi kohteita

Jatkosodassa Luftwaffen käytössä oli Alakurtin lentokenttä, jonka saksalaiset kunnostivat käyttöönsä edettyään Vermanjoelle parinkymmenen kilometrin päähän kentästä itään. Alakurtti kuului Sallan pitäjään, ja kylä sijaitsee 60 kilometriä nykyiseltä valtakunnanrajalta itään. Luftwaffe luopui kentästä syyskuussa 1944. II maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto...

Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...

Sakkolan tasalla Suvannon virtaus oli heikompaa. Erityisesti talvioloissa, vesistöjen jäätyessä, alueen tärkeys korostui. Sakkolan alueelle, Suvannon eteläpuolelle, johti etelästä kaksi tieuraa, jotka yhdistyivät Sudenrannassa. Tieurat mahdollistivat joukkojen keskittämisen tälle alueelle, mikäli hyökkääjä toteaisi Vuoksen ylittämisen muualla mahdottomaksi....

Talvisodan jälkeen rakennettu Kemijärven – Sallan välinen hylätty rata.

Tukikohta Kummun taistelu toukokuussa 1944 Jatkosodan 7. Divisioonan tukikohta Kumpu oli Syvärin rintaman kaakkoisin tukikohta. Kummusta olivat mm. erinomaisen hyvät tähystysmahdollisuudet venäläisten huoltotielle Ostan ja Kurvoilan välillä. Kumpua sanottiinkin "7. Divisioonan silmäksi ja korvaksi.” Toisaalta, ulkonevana tukikohtana se oli monelta suunnalta...

Kairalan sillan itäpuolella oleva venäläisten muistomerkki, alueella on myös taisteluasemien jäänteitä.

Kairalan ja Mikkolan kapeikoissa taisteltiin joulukuussa 1939, heinä- ja elokuussa 1941 ja syyskuussa 1944. Erillinen pataljoona 25 ei kyennyt pysäyttämään jään yli hyökänneen ylivoimaisen puna-armeijan etenemistä järvilinjan länsipuolella olleissa asemissaan 7.12.1939. Neuvostoliittolainen 104. Divisioona oli vahvasti linnoitetuissa taisteluasemissa...

Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

Kelsinkäläisen tunturin laelle pudonneen venäläisen hävittäjän jäännökset. Ammuttu alas 9.7.1941 ensimmäisten sotaviikkojen aikana saksalaisten Stugien toimesta. Kone oli matalalla saadessaan osuman ja venäläinen pilotti hyppäsi koneesta mutta varjo paloi ja majuri syöksyi maahan katkaisten selkärankansa alaraajoen halvaantuessa. Suomalainen lääkäri näki näki koneen...

Kelsinkäisellä, nykyisen Venäjän puolella, sijaitsi suomalaisten ensimmäiset puolustusasemat talvisodassa. Ylimääräisten harjoitusten aikana ennen talvisotaa suomalaiset rakensivat alueelle puolustuskeskuksen. Suomalainen Er.P. 17, "Sallan pataljoona", avasi talvisodassa tulen tietä pitkin marssivia neuvostojoukkoja vastaan 2.12.1939 tällä paikalla. Suomalaistappiot Kelsinkäisessä...

Pataljoonan komentopaikka-alue sijaitsi Ontrosenvaaran ja Merunkylän välisessä maastossa. Peitenimiä siitä löytyi vain I/JR52:n aikainen ”Koivikko”. Sallan rintamalta siirretty 12.Prikaati asettui maaliskuussa -42 Ontrosenvaaran ja Merunkylän väliselle alueelle mahdollista Sorokka operaatiota varten. Prikaati rakensi laajan varuskunnan alueelle. Kun Sorokka...

Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...

Alkuvuodesta 1944 liittolaiset olivat saavuttaneet ilmaherruuden Saksan suhteen ja suurten teollisuuskaupunkien pommitukset tapahtuivat melkein päivittäin ja öisinkin. Tuotannon jatkumisen varmistamiseksi osa saksalaista sotateollisuutta siirrettiin olemassa oleviin kaivoksiin Etelä-Saksassa. Tilantarve oli paljon suurempi kuin käytettävissä olevat tilat, joten myöskin sopivat tunnelit...

Jatkosodassa joukkojemme ensimmäinen rakennettu siltayhteys yli Syvärin tehtiin Nišiin, joka on pari kilometriä Podporozen kaupungin luoteispuolella. Sillan rakensi Pioneeripataljoona 32 kahdestakymmenestäviidestä sotasaalisproomusta, ja sillä oli pituutta 110 metriä. Tämä silta purettiin, kun sen viereen saatiin rakennettua 108-metrinen ponttonisilta loppusyksyllä 1941. Aunuksen...

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli ”Piippu” (muut Peukaloniemi, Suvi, Pallo ja Sukellusvene). Tukikohtaa nimitettiin asemasodan alussa myös ”Piippuniemeksi.” Kesällä -42 tukikohdan...

Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoona (II/JR 12) muodostettiin Savukoskella Sallaan ja Kemijärvelle sijoitetun välirauhan aikaisen 12. prikaatin palveluksessa olleista varusmiehistä. Jatkosodan alkaessa sillä se liitettiin heti sodan alussa Kuusamosta Uhtuan ja Kiestingin suunnan joukkoihin ja pataljoona määrättiin rintaman oikealle siivelle selvittämään...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaisjoukkojen kärki eteni Muurmannin radan sillan pohjoispuolelle 8.9.1941. Tällöin silta oli vihollisen vahvasti varmistama mm. pst-tykeillä. Tässä tilanteessa 17.Divisioonan II/JR 13 sekä I/JR 34 ja II/JR 34 menivät kuusi kilometriä alempaa Syvärin yli ja valtasivat rautatiesillan etelärantaa pitkin vyöryttäen 12.9. Tämän tapahduttua III/JR...

PSS-linjan laite A1526 - entinen pallokorsu - on tien länsipuolella 160 metrin päässä etulinjan tasalla. ENa 2017.  

Jatkosodassa Punaisen lipun sillan tasalla oli Lotinapellon lohkon Linnan alalohkon puolustuksen tukilinja. Silta oli saanut nimensä sen merkiksi laitetusta punaisesta lipusta. Siltamaaston hallinnasta käytiin kiivas taistelu sekä syyskuussa 1941 että kesäkuussa 1944. Sodanaikaisen sillan paikka on parikymmentä metriä nykyisen sillan pohjoispuolella. ENa 2018.

Jatkosodassa Syvärin eteläpuolisen rintamamme itäisin tukikohta Ranta sijaitsi Äänisjärven rantamaalla ja järven etelärantaa kiertävän kanavan maastossa.  Tukikohta oli varsin erillään muista tukikohdista, sillä Järvelä-niminen tukikohta oli lähimpänä reilun 2 kilometrin päässä. Yhteyttä sinne pidettiin partioin. Partioitava välimaasto oli nimetty Joeksi....

Saksalaisen kenttähautausmaa, tänne on haudattu suuri osa Sallan ja Kiestingin suunnan saksalaisten kaatuneista. PAi 2016

Jatkosodan aikana saksalaiset perustivat kaatuneille sotilailleen hautausmaan Alakurttiin. Hautausmaan vainajat on siirretty vanhan Sallan saksalaisten sotilaiden hautausmaalle ja nykyisin paikka on soranottopaikkana. JHe 2018.

Suurlahden valtasivat JR 4 ja JR 24 23.11.1941. Täällä jäi mottiin paljon puna-armeijan yksiköitä ja tänne venäläiset saivat kuljetettua uusia joukkoja pohjoisesta rautateitse. Paikka oli rauhaton asemasotavaiheen alkuaikoina, venäläisten linnoitettua lahden koillispuolen sahan tukkipinojen alle asemansa. Ongelma ratkesi suomalaisten sytytettyä sahan puutavara-alueet tuleen ja...

Neuvostoliiton sankari Spekovin hauta, hän kaatui talvisodan ns. Aatsingin taistelussa.

Talvisodan tulenavauspaikka ( Er.P.17) kilometritolppa 40/9, konekiväärit olivat asemissa tien eteläpuolella.

Everstiluutnantti Jussi Turtolan Ryhmä J:n hyökkäyssuunnitelman mukaan hänen joukkonsa ylittäisivät Sohjananjoen kahdessa paikassa heinäkuun 1941 lopussa, ja lisäksi osalla voimista tehtäisiin Valaslahdelta Tuoppajärveä pitkin vesistökoukkaus vihollisen selustaan. Tuohon saarrostavaan hyökkäykseen järven yli käskettiin Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona (kapt Breitholtz)....

Talvisodassa ja uudelleen jatkosodassa Neuvostoliitolle menetetyn Sallan alueen mukana rajan taakse jäi yhdeksän sallalaista kylää, joista Sallan entinen kirkonkylä oli yksi. Kirkonkylän asukkaat siirrettiin pääasiassa Tuohikylän, Vallovaaran ja Kurijoen kyliin nykyisessä Sallassa. Tienviitta eri kohteille.

Paikka on Sallan vanhan kirkon hautausmaalla. Vanhan Sallan kirkkomaalla sijaitsee Sallan entisen kirkon rauniot, sankarihautausmaa, sankarivainajien muistomerkki ja vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkki. Syyskuussa 1942 siirrettiin Rovaniemeltä ja Kemijärveltä talvisodan sankarivainajat tänne hautausmaalle. Sankarivainajia haudattu kaikkiaan n. 220. Sankarivainajien...

Suomen valtakunnan entinen raja. Tien varressa kivikasa ja alakurttilaisen lääkärin Elena Lapunetsin muistokivi. Rajalinja etelään päin erottuu vaaran rinteessä.

Paikalle on haudattu noin 1000 venäläisten kaatunutta.

Kirjailija Väinö Linna ammensi vaikutteita Tuntematon sotilas -romaaniinsa Jatkosodan tositapahtumista. Myös eräillä henkilöhahmoilla ovat olleet esikuvansa. Esimerkiksi alikersantti Antti Rokan esikuvana oli sakkolalainen Viljam Pylkäs, ja luutnantti Vilho Koskelan esikuvana oli nilsiäläinen Einari Kokkonen. Romaanin ja siitä tehdyn elokuvien eräs kuuluisimpia kohtauksia on...

Jalkaväkirykmentti 23 (5.D) valtasi Syvärin voimalaitoksen syyskuun 1941 puolivälissä. Laitoksen padon varaan Pioneeripataljoona 21 rakensi sillan, joka avattiin autoliikenteelle kevättalvella 1942. Aunuksen Ryhmän joukot saivat 16.6.1944 käskyn vetäytyä viivyttäen kohti U-asemaa. Tällöin Syvärin eteläpuolisella rintamanosalla oli joukkoja runsaat kolme divisioonaa, jotka...

Jatkosodan aikana joukkomme rakensivat Syvärin yli Voznesenjaan kenttäsillan, jota voidaan pitää suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomuksena. Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1.Sillanrakennuskomppania, ja sillä oli pituutta 392 metriä. Ajoradan leveys oli 6 metriä, ja sillan kantavuus 12 tonnia. Rakentamisvaiheessa parikymmentä metriä pitkien paalujen...

Laatokan koillispuolella rataosalla Jänisjärvi-Uuksu, pysäkkien Välimäki ja Kytösyrjä välillä on iso kallioleikkaus, jota käytettiin jatkosodassa panssarijunan suoja-asemana. Rataosa on edelleen käytössä mutta ei ole sähköistetty. SA-kuvat on otettu Läskelän ja Impilahden väliseltä sillalta tai sen läheisyydestä. Muut kuvat Google, M Salonen  EMu 2025