Etsi kohteita
Hakutulokset:
Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostari on Laatokan Konevitsan saarella, sielä sijaitseva ortodoksinen munkkiluostari. Luostarin perusti vuonna 1393 pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. Luostarin toiminta oli Neuvostoliiton aikana pitkään lamaantuneena, mutta on sittemmin elpynyt Venäjän ortodoksisen kirkon luostarina. Viimeiset sodat katkaisivat uudelleen luostarin...
Avaa kohteen tiedot
Pohjoispatterin alueen nimi puolestaan on Pohjoinen. Laakea, männikköä kasvava Konevitsan saari ei muutenkaan näytä nimien antajia suuremmin innoittaneen. Nykyään Konevitsan Pohjoispatterille pääsee mainiosti joko kulkemalla luostarilta noin viiden kilometrin matkan saaren länsirantaa seurailevaa hyväkuntoista tietä. Tie kulkee läpi kauniin mäntymetsän ohi...
Avaa kohteen tiedot
Konnunkylän eteläpuolella Ritaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14 I/410. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 2 kpl 75/50 C tykkejä. Lisäksi itse Konnun kylässä oli 33. Torjuntakomppanian komentopaikka. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Konoša on risteysasema Arkangelin ja Vologdan välisellä rataosuudella. Asemaa ja rataa tiedustellut virolaisista sotilaista koottu kaukopartio tuhoutui kokonaan syksyllä 1942. Lisäksi vihollisen onnistui kaapata partiota noutamaan saapunut saksalainen lentokone. Jatkosodassa Osasto Vehniäiseen, joka oli Päämajan kaukopartio-osasto, liittyi virolaissotilaita, jotka halusivat...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen lähestyessä Karhumäkeä lännestä syksyllä vihollisen puolustus sitkistyi. Esimerkiksi Kontiovaaran kylän, joka on 30 kilometrin päässä Karhumäestä, valtaaminen vei Jalkaväkirykmentti 25:n joukoilta pari päivää. Kylä saatiin haltuun 31.10.1941. Jatkosodan viivytysvaiheessa 1944 IV/21.Pr tukitykistöineen tuhosi mm. vihollisen kolme panssarivaunua...
Avaa kohteen tiedot
Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...
Avaa kohteen tiedot
Kontupohjan kenttä oli Äänisjärven lahdelmaan aurattu talvikenttä pääsuuntana NE-SW. Kentän laidalle rakennettiin lämmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Kohde Koralle oli koodinimi Saksan laivaston ylimmän johdon päämajalle. Paikan alkuperäinen käyttötarkoitus oli radioviestinnän koulutus. Laivasto otti paikan käyttöönsä 1943 kun liittoutuneet pommittivat Berliiniä. Alueella on paljon nyt hylättyjä bunkkereita ja rakennuksia, mm. talo jota Dönitz itse käytti asuntona. Täältä lähetettiin kaikki Saksan laivaston...
Avaa kohteen tiedot
Uhtuan taajamassa oleva Keski-Kuittijärveen työntyvä pitkä niemi, joka jatkuu kahden saaren jonona ja harjanne jatkuu järven etelärannalla. Erittäin luonnonkaunis paikka. Jatkosodan aikana venäläisillä oli voimakas miehitys niemellä sekä edessä olevassa Kormussaaressa sekä Välisaaressa, suomalaisilla oli taasen kenttävartiot järven etelärannalla. Katso kohde Kenttävartio Ase....
Avaa kohteen tiedot
Ylitettyään Syvärin Voznesenjassa 6.10.1941 Jalkaväkirykmentti 9 jatkoi hyökkäystään rantatien suunnassa kohti Ostaa. Neuvostojoukot taistelivat sitkeästi, ja niiden lyöminen vaati monentyyppisiä saarrostusliikkeitä. Tien suunnassa vihollinen oli varustanut korsulinjoja purokohtiin, joissa se puolustautui terhakkaasti tykistö- ja ilmavoimat tukenaan. Koromyslovan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisen III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs eteni kohti Uhtuaa. Joukot saavuttivat lännestä hyökäten Pistojoen Korpijärven kylän kohdalla 19.7.1941. Tällöin vihollinen oli räjäyttänyt maantiesillan ja vetäytynyt joen itäpuolelle. Ryhmä F:n joukkojen Pistojoen ensimmäinen ylimenohyökkäys tehtiin 25. RajaJK taholta ja...
Avaa kohteen tiedot
Ryhmä J:n hyökkäyksen saavutettua Korpijärven tasan, Ryhmän Esikunta käski (7.7.1941) perustaa Kevyt Osasto Sintosen Korpijärvellä 8.7. Sen kokoonpanoon kuuluivat Polkupyöräkomppania Koskivirta (2.PPK/Kev.Os. 5), JR 53:n kokoonpanosta neljä jääkärijoukkuetta, rykmentin Tykkikomppaniasta yksi joukkue, rykmentin Kranaatinheitinkomppaniasta yksi joukkue, hyökkäysvaunujoukkue,...
Avaa kohteen tiedot
Korpiselän luterilainen kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Suomen rajasta. Korpiselän sankarihautausmaa jää aivan kirkon viereen. Sankarihauta perustettiin talvisodan aikana tammikuussa 1940. Tänne on haudattu yhteensä 85 sankarivainajaa, yksi on siunattu kentälle jääneenä ja yksi kirkonkylän hautausmaahan. Sotien aikana Korpiselän kylästä kaatui kaiken...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatti osoittaa korpraali Toivo Ilomäen 75 millimetrin pst-tykin paikan Sammatuksen taistelussa kesäkuussa 1944, kun 15.Prikaatin I Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat yhteensä 26 vihollispanssaria 24.6.1944. Näistä Ilomäki tuhosi 16 kpl, joista neljätoista oli keskiraskaita T-34-vaunuja ja kaksi raskaita Klim Vorošilov -vaunuja. Tykin...
Avaa kohteen tiedot
Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin välittömästi pehmittää tykistötulella. Tämän jälkeen pataljoona hyökkäsi ja valtasi kylän vielä saman päivän iltana. Tämä karjalaiskylä oli menettänyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kenttähevossairaala...
Avaa kohteen tiedot
Kosin tienristeyksen alueella hyökkäyskaista, josta saatettiin edetä itään elokuussa 1941, oli vain kilometrin levyinen, ja sen läpi kulkivat itään sekä maantie että rautatie. Vihollinen oli kenttävarustanut ja miinoittanut maastonkohdan tehokkaasti, ja joukoillemme erityistä uhkaa tuottivat vihollisen hyökkäysvaunut sekä syöksyjä tekevä panssarijuna. Lujasta...
Avaa kohteen tiedot
Kossalmella entinen punaupseerien lomakoti oli osasto Kuismasen tukikohtana yli kaksi vuotta. Kossalmi sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoista koilliseen. Ison huvilan olivat rakentaneet Neuvosto-karjalaan muuttaneet amerikansuomalaiset. JHe 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Kostamuksen kylässä oli Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiolinjan keskustukikohta (= rajajääkärikomppanian komentopaikka). Tukikohdan rakennukset bunkkeroitiin rakentamalla kaksinkertaiset seinät alaosaan ja täyttämällä välit maalla. Taisteluvarustukset rakennettiin siilipuolustusta varten. Viereisiin kenttävartioihin pidettiin yhteyttä radioilla ja partioilla....
Avaa kohteen tiedot
Kehlsteinhaus (tunnetaan myös nimellä Kotkanpesä) on Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vuonna 1939 Adolf Hitlerille 50-vuotislahjaksi rakennuttama loma-asunto Berchtesgadenin lähistöllä Saksan Alpeilla. Kehlsteinhausin rakennuttamisesta keskusteltiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 1937. Valtakunnansihteeri Martin Bormannin esittämä aikataulu oli todella tiukka,...
Avaa kohteen tiedot
Kotkatjärvi on noin tuhannen asukkaan kylä Aunuksen kannaksen keskiosassa. Sen valtasi Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 30 (7.D) 10.9.1941. Asemasodan aikana kylässä oli ilmavalvonta-asema. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n III Pataljoona (8.D) irtautui Kotkatjärveltä luoteeseen, Varloin suuntaan 27.6.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Porajärvi-Juustjärvi -maantieltä Kotsjärven kohdalta erkanee tie pohjoiskoilliseen Seesjärven suuntaan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukot valtasivat risteyksen 18.10.1941. Tämän jälkeen 8.Divisioona, joka oli siirtynyt Karjalan Kannakselta Aunukseen syys-lokakuun vaihteessa, ryhtyi päävoimillaan etenemään risteyksestä kohti Seesjärveä. Sodan...
Avaa kohteen tiedot
Kovero on Salmin pitäjän kylä, joka sijaitsee Tulemajoen länsirannalla 10 kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen. Jatkosodassa Kovero vallattiin takaisin 19.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 vihollinen ylitti Tulemajoen kylän kohdalla 5.7.1944 aamuyöllä, mutta Erillinen Pataljoona 15 tuhosi vihollisen ja piti kylän hallussaan iltayöhön saakka, jolloin pataljoona aloitti...
Avaa kohteen tiedot
Kovkenitsin eli Koukkulan kylän kohdalla on ollut lossiyhteys Syvärin yli ennen sotia ja sodan jälkeenkin siihen asti kunnes Lotinapellon maantiesilta otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kärkijoukkomme etenivät kylään 8.9.1941. Sodan aikana täällä Sekeen lohkon Koukkulan alalohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa...
Avaa kohteen tiedot
Osana 1.Jääkäriprikaatin toteuttamaa Loimolan valtausta 2./JP 2 eteni pohjoisesta etelään, seitsemän kilometriä Loimolan länsipuolella ja katkaisi Loimola-Pitkäranta -maantien 14.7.1941. Täällä, Kaartojärvellä komppania kohtasi puna-armeijan kranaatinheitinpataljoonan, Erillisen Raskaan Kranaatinheitinpataljoona 47:n, joka oli moottorimarssilla Loimolan suuntaan. Puhkesi kiivas...
Avaa kohteen tiedot
1/KrhK/JR 12 rs. krh:n tuliasemat lokakuussa 2013, 72 vuotta tapahtuneen jälkeen. JHe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja ja tykistöä sekä 20 panssarivaunua. Rivistön etenemissuuntana oli etelä. 1.Divisioonan joukot pysäyttivät osan tästä rivistöstä Kristianiaan (Hammaslahteen) saartaen sen 13.9. Myöhemmin saatiin...
Avaa kohteen tiedot
Museoitu saksalaisten 380mm tykin asema. MK
Avaa kohteen tiedot
Krivi sijaitsi keskivaiheilla Maaselän kannasta. Venäläiset onnistuivat hyökkäyksellään alkuvuodesta 1942 lyömään suomalaiset asemista, mutta 3. Prikaatin vastahyökkäys valtasi Krivin aseman alueen suomalaisille. Oikealla sivustallaan Prikaatilla oli naapurina Musta Nuoli eli "Pärmin pirut". KOHDEKUVAT Krivi2.jpg: Krivin asema ja Muurmannin rataa. Kuvassa aseman...
Avaa kohteen tiedot
Kronstatin erikoinen linnoituksen osa, etupanssari on tehty paksusta teräslevystä. Levy on tuotu aikoinaan englannista. On pieni ihme ettei sitä ei ole aikojen saatossa purettu ja hyödynnetty esim. Leningradin piirityksen aikana aseteollisuuteen. Kuva on linnoituksen sisältä, huomaa raskaat teräsrakenteet.
Avaa kohteen tiedot
Ksiaz Castle (German: Fürstenstein) is located in the city of Walbrzych (German: Waldenburg) . Its last owner in the inter-war period was the Hochberg family, one of the wealthiest and most influential European dynasties, Hans Heinrich XV, Prince of Pless and his English wife, Mary-Theresa Olivia Cornwallis-West (Princess Daisy). As a result of their extravagant lifestyle and the global...
Avaa kohteen tiedot
Todennäköisesti tämän museon tiloissa on Euroopan suurin hyökkäysvaunu kokoelma.
Avaa kohteen tiedot
Kuhavuorelta avautuvat näkymät Sortavalan keskustaan ja Laatokan pohjoisrannikon jylhin maisemiin. Aikaisemmin vuorella oli myös näköalatorni, jonka perustus on edelleen löydettävissä (koordinaatti). Jatkosodassa 7.Divisioonan II/JR 30 valtasi Kuhavuoren 11.8.1941, ja sen pst-, kk- ja krh-joukkueet ryhmittyivät vuorella asemiin tukeakseen Sortavalan kaupungin haltuunottoa, joka...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on Hermanniemen juuressa sankarihaudan vieressä ja säästynyt molemmilta sodilta. Rakennus on pystyssä noin kymmenen kilometriä Suojärveltä pohjoiseen ennen Kuikkaniemeä. http://yle.fi/uutiset/rajantakaisia_sankarihautoja_kunnostetaan_talkootyona__avustukset_hyvia_kannustumia/7346042
Avaa kohteen tiedot
Puolustusvoimat rakensi 600 metriä pitkän puusillan Kujunsalmen yli vuonna 1939. Hyökkäysvaiheessa Jatkosodan heinäkuussa 1941 taistelujohdon yhtenä ideana oli edetä tämän sillan kautta Soanlahdelle ja iskeä Jänisjärven itäpuolella 11.Divisioonaa vastaan taistelevan vihollisen selustayhteyksille. Mutta Jalkaväkirykmentti 30:n jääkärijoukkueiden saapuessa lännestä sillan...
Avaa kohteen tiedot
Vihollisen todetessa, että se ei näyttäisi pääsevän vastahyökkäystavoitteeseensa eli Savinovon kautta Vieljärvelle 1.Divisioonan selustaan heinäkuun loppupuoliskolla 1941, siirsi se hyökkäyskärkensä reilut kymmenen kilometriä lännemmäksi, kohti Kukkajärveä. Sieltä kulki tie etelään Jyrkilän kylään Vieljärven rantaan. 1.Divisioonan vahvennettu II/JR 35 oli...
Avaa kohteen tiedot
Syyskuun lopulla 1941 hajalle lyödyt venäläisjoukot pyrkivät estämään Petroskoin ympäristössä joukkojemme etenemistä pureutumalla eräisiin hallitseviin maastonkohtiin, jotka taas toisaalta oman hyökkäyksemme jatkumisen kannalta olivat keskeisen tärkeitä. Eräs tällainen kohta oli Petroskoin eteläpuolen kukkula pisteessä 152.6. Vihollinen oli rakentanut kukkulalle...
Avaa kohteen tiedot
Thames joen suistossa Sheernessin kaupungin edustalla lepää 15 metrin syvyydessä amerikkalainen Liberty luokan rahtilaiva. Amerikkalaiset rakensivat näitä aluksia samoilla piirustuksilla sarjatuotantona ainakin 82 kpl auttaakseen englantilaisia sotaponnistuksissa. SS Richard Montgomery laskettiin vesille 15. kesäkuuta 1943. Viimeiselle matkalleen alus lähti Philadelphian...
Avaa kohteen tiedot
Museo sijaitsee noin 15 km Tallinnasta lounaaseen.
Avaa kohteen tiedot
Kulmusniemellä sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14 patteri, kalustonaan 2 kpl 76 LK/13 tykit. Tha 2016.
Avaa kohteen tiedot
Kummersdorf on kartano noin 25 km Berliinistä etelään, josta osaa käytettiin vuodesta 1875 lähtien tykistöalueena, aluksi Preussin armeijan ja myöhemmin Saksan armeijan toimesta. Sillä oli tärkeä rooli rakettitekniikan kehityksessä ennen sotaa. Paikka tuli tunnetuksi Saksan armeijan salaisena rakettitutkimuskeskuksena vuosina 1932 - 1937 ennen keskuksen siirtoa...
Avaa kohteen tiedot
Kumsan kylän rakensivat alueelle karkotetut venäläiset kulakit 1930-luvulla. Kulakeiksi sanottiin ennen Venäjän Lokakuun vallankumousta hieman maata ja pari lehmää omistaneita "riistäjämaanviljelijöitä", joilta kohta otettiin omaisuus pois ja sitten heidät karkotettiin perheet ja suvut pirstoen eri puolille Neuvostoliittoa, kuka minnekin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III/JR 26...
Avaa kohteen tiedot
4.Divisioonan I/JR 26 valtasi Kumsjärven kylän (Pokrovskojen) 29.10.1941. Kylästä jatkettiin etenemistä itään Ahvenjärvelle ja Tsopina-Seesjärvi -tielle. Kesällä 1944 kylän kautta siirtyi Maaselän rintaman joukkojamme länteen, ja I/21.Pr viivytti osuuden Kumsjärveltä Kumsaan 25.-26.6.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on tuhoutunut jo sotien aikana ja hautausmaa myöhemmin. Alueella toimii pietarilaisten lasten kesäleiri ja alue on suljettu ja vartioitu. Hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1995. Kirkosta ei ole muuta jäljellä kuin muistokivi. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kokkosalmen ja Kiestingin välisessä maastossa on muuan kukkula 144.2 (yleiskartalla pisteen 164.6 kukkula), josta alettiin käyttää nimitystä Kuolemankukkula siellä elokuun 1941 alussa käytyjen taistelujen jälkeen. Tämä kukkula 144.2 yhdessä kilometri sen pohjoispuolella sijaitsevan kukkulan kanssa (yleiskartalla pisteen 167.0 kukkula) muodostivat vihollisjoukoille edullisen...
Avaa kohteen tiedot
Kuorilahden kylä sijaitsi Tuoppajärven kaakkoisosassa. Tämän vienankarjalaisen asutusyhteisön monilukuiset hirsirakennukset olivat tyypillisesti vankkoja, mutta maalaamattomia. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukkojemme käyttöön. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja...
Avaa kohteen tiedot
Heinäkuun lopulla 1941 vihollinen oli irtaannutettu Jänisjokilinjalta länteen, ja I/JR 30:n hyökkäys painoi sen joukkoja kohti Kirjavalahden pohjukkaa. Toisaalla II/JR 9 oli katkaissut vihollisen vetäytymistien puolitoistakilometriä pohjukasta länteen Järventauksen tienhaarassa 23.7.1941. Näin lahden pohjukkaan Kurenurmeen muodostui motti, joka laukesi 25.7. aamuun mennessä....
Avaa kohteen tiedot
Viron miehitysvuosia 1939 – 94 esittävä museo Kuressaaren piispanlinna rakennettiin 1300-luvulla aivan meren rantaan suojaamaan Kuressaaren silloista kylää. Linna on miehitysajan jälkeen peruskorjattu. Vuonna 2005 linnan suojiin sijoitettiin perusnäyttely ”Saarenmaa 1939–49” eli neuvosto- ja saksalaismiehityksen ajalta. 2011 näyttelyä laajennettiin...
Avaa kohteen tiedot
Kurkijoella ehti olla kaikkiaan kolme luterilaista kirkkoa. Niistä viimeisin puurakenteinen valmistui vuonna 1880. Kirkko jäi Talvisodan jälkeen ehjänä paikalleen ja esineistöä pelastettiin huomattava määrä. Takaisin tultua huomattiin neuvostolaisten muuttaneen kirkon elokuvateatteriksi ja tanssipaikaksi. Kirkko kunnostettiin ja keväällä 1944 arkkipiispa Ilmari Salomies...
Avaa kohteen tiedot
Kurkijoen kirkon viereen on haudattu 37 vapaussodan/sisällissodan sankarivainajaa. Kivipylväs nostettiin paikalleen 5.10.1991, juhannuksena 1997 muistomerkkiin kuulunut risti löytyi ja saatettiin paikalleen. Talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa haudattiin Vapaussodan patsaan takana olevalle alueelle. MKe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Lars Sonck piirsi huvilan veljelleen Karl Johan Sonckille vuonna 1915, rakennus on nyt yksityiskäytössä.
Avaa kohteen tiedot