Etsi kohteita
Hakutulokset:
Vietyään loppuun Suvilahti- ja Tsalkki-operaationsa 11.Divisioona suuntasi huomionsa itään, ja divisioonan ensimmäisenä tavoitteena oli murtaa vihollisen puolustus 10 kilometriä leveällä Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksella. Siellä maasto sisälsi lukuisia pieniä lampia ja järviä sekä harjuja. Tätä kannasta puna-armeija oli kenttävarustellut kuumeisesti elokuun 1941...
Avaa kohteen tiedot
Kurt Kuhlmey syntyi 19. marraskuuta 1913 Itä-Preussin Insterburgin kaupungissa. Paikan nimi on nykyään Tsernjahovsk Kaliningradin alueella. Kuhlmey tarttui ensimmäisen kerran 15-vuotiaana purjekoneen ohjaimiin, harrastus vei vuonna 1934 uuteen Luftwaffeen. Parin vuoden koulutuksen jälkeen hän siirtyi Schwerinin 162. sukelluspommikoneosastoon, täällä hän lensi uusilla Stuka (Ju 87...
Avaa kohteen tiedot
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 1611–1632. Kutsumanimen Pohjoisen Leijona saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon...
Avaa kohteen tiedot
Vihollinen oli rakentanut lujat asemat Kutismajoen itärannalle Säämäjärvi-Petroskoi -maantien varteen. Kun JR 8 ryhtyi asemia murtamaan 2.9.1941, alussa oli sikäli epäonnea, että oman tykistön tulivalmistelu kohdistui suoraan omien joukkojen päälle. Nämä kykenivät kuitenkin järjestäytymään uudelleen, ja Kutismajoki ylitettiin. Sitten pataljoonan vahvuinen vihollinen...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupungin eli Aunuksenlinnan valtausparaati pidettiin Kuttujevin torilla 10.9.1941. 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio merkitsi muistiinpanon päiväkirjaansa: Aamulla oli paraati Kuttujevin torilla. Rivistöt olivat luotisuoria. Sotilaiden asetakkien napit olivat kiinni - tosin hieman nuhruisten asetakkien. Kenraali Talvelan päässä oli koppalakki. Me...
Avaa kohteen tiedot
Kuujärvi on kylä, jonka yksi runo teki kuuluisaksi, kun IV Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Yrjö Jylhä liikkui ja kirjoitti Jatkosodan Aunuksessa. Laulu Kuujärvestä -runon Jylhä muotoili istuessaan Palaniemen kylään viettävällä rinteellä ja katsellessaan kylämaisemaa. Runoon hän kiteytti taistelut Aunuksesta, alueen pitkät etäisyydet, maisemayllätykset ja...
Avaa kohteen tiedot
Kuukaupin silta Antreassa räjähti vieden mennessään joukon upseereita, joiden joukossa oli majuri, professori Tapio Tarjanne. Pioneerit löysivät 28. elokuuta 1941 Kuukaupin sillan maatuen alta tyhjän panoskaivon alapuolelle sijoitetut 600 kg räjähdepanoksen ja kumipusseihin paketoidut laukaisulaitteet. Sillan toisen pään maatuki oli räjähtänyt, mutta toinen pää oli jäänyt...
Avaa kohteen tiedot
Kuusiniemi oli eräs tukikohtamme Seesjärven etelärannalla. Yöllä 17.3.1944 venäläiset hyökkäsivät tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähti läheisestä Jouhivaaran kylästä liikkeelle, aloitti vastahyökkäyksen ja löi vihollisen takaisin Seesjärven pohjoispuolelle. Taistelualueelta löydettiin kaatuneita vihollisia 83. Vankeja saatiin 32. Omia kaatui kuusi. Jääkäri...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 10:n 13.Komppania eteni Jolmajärven itärannalle Kuusiniemen kylän kohdalle 23.10.1941 ja jatkoi etenemistään länsirannan kylään seuraavana päivänä. Tällöin saatiin joukkojemme käyttöön ehjä lossi. Se oli kelohirsistä tehty lautta, joka liikkui käsin vedettävien vaijereiden avulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kuusirannassa sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 6. Mt.K.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 4 kpl 76 K/36 tykkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Kuutamalahti (ven. Kudamguba) on entinen kylä ja taajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä. Ne sijaitsevat lähellä Kuutamajärveä 30 kilometriä Porajärveltä maanteitse luoteeseen. Sellin pogostaan kuulunut Kuutamalahden volosti mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1597. Tuolloin siellä oli neljä taloa. 1900-luvun alussa Kuutamalahden kylä kuului...
Avaa kohteen tiedot
KUUTERSELÄN ASEMAT JA KENRAALIMAJURI PAJARI Kun Pajarin kuppi meni nurin Pajarin joukot, siis 3. D joutuivat puolustautumaan asemissa, jotka olivat pahasti keskeneräisiä ja ja osin väärin rakennettuja. Kerrotaankin sattuvasti, että kun Pajari oli keväällä tullut esikuntapäällikkönsä Halstin ja divisioonansa kanssa Uhtualta VT-linjalle, oli Kuuterselän...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 3./JR 23 (5.D) eteni pohjoisesta ja saavutti Kuuttilahden kylän 8.9.1941. Kylä otettiin haltuun taisteluitta. Tällä suunnalla rintamavastuun ja Syvärin varmistustehtävän otti saksalainen JR 307/163.D 13.9.1941. Syksyllä 1941 kaavailtiin Syvärin ylimenohyökkäystä Kuuttilahden lohkon alueelta kohti Ojatin asemakylää. Tarkoitus oli kohdata siellä...
Avaa kohteen tiedot
Kuzran kylä (Petrovskaja, Petroila) sijaitsi Kuzrajoen varrella Syvärin eteläpuolella. Hyökkäysvaiheessa luutnantti Keinosen PPK/7.D valtasi kylän lokakuussa 1941. Keinonen kuvailee valtausta kirjassaan Kärkijoukkona Syvärille: Kohtaamatta vihollista saavuimme puoliyöhön mennessä lähelle kyläaukean etelälaitaa. Yhtäkkiä kärkiryhmän konepistoolien terävät sarjat...
Avaa kohteen tiedot
"Neuvosto-aikainen tykistöasema, joka oli idän etuvartio länttä ja Ruotsia vastaa. Paikan näyttävin kohde on tulenjohto- ja tähystystorni, joka on taktisesti viisaasti sijoitettu metsän suojaan. Avoimessa maastossa on tykkipesäkkeitä ja bunkkerirakenteina ammusvarastoja ja miehistösuojia. Varustukset palvelivat Neuvostovaltaa kylmän sodan ajan ja hylättiin Viron...
Avaa kohteen tiedot
Sotien jälkeen Neuvostoliitolla oli Saarenmaalla suurehko ohjustukikohta, josta olisi ylletty ampumaan aina Tukholmaan asti. Tämä sotilastukikohta Maanteen kylässä sijaitsee Saarenmaan saarella, vanhan valtatien molemmin puolin parin kilometrin päässä Sõrven sotamuseosta. Kasarmien rakentaminen täällä alkoi huhtikuussa 1940 sen jälkeen, kun keskinäistä avustussopimusta...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä oli soikea hiekka-aukea ja sijaitsi kaupungin luoteispuolella. Laskualueen laajuus oli 1400 m x noin 300 m; pääsuunta N-S. Kenttä oli pinnaltaan nurmea eteläosassa ja hiekkaa pohjoisosassa. Varsinaisia lentokonehalleja ei ollut. Sirpalesuojia oli 22 kpl. Talvisodassa kentältä lensi LeR 1 LLv 14. Rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W...
Avaa kohteen tiedot
Käkisalmen uutta luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella jo vuonna 1904, kun vanhan korjaamista pidettiin liian kalliina. Rahoitusongelmat ja tonttiin liittyvät ongelmat johtivat kuitenkin siihen että kirkon rakentamiseen päästiin vasta 1929. Kirkkoa varten ehdittiin tilata neljät eri piirustukset ennen kuin rakennustyöt alkoivat. Ensimmäiset piirustukset tilattiin Josef...
Avaa kohteen tiedot
Aivan Käkisalmen luterilaisen kirkon vieressä on sankarihauta. Siihen on haudattu 130 käkisalmelaista ja 44 Käkisalmen mlk:sta talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sotilasta. Muistomerkkien lupamenettely kesti yli viisi vuotta. Lopulta lupa heltisi ja sankarihaudalle päästiin pystyttämään neljään kerrokseen ladottuja kiviä, päällimmäisenä teräksestä tehty risti....
Avaa kohteen tiedot
Käpälin kylä sijaitsi viitisen kilometriä Kananaisen eteläpuolella Uhtua-Tungjärvi -maantien läheisyydessä. Suurin osa kylän asukkaista tuli pakolaisina Suomeen Itä-Karjalan kansannousun loppuvaiheessa helmikuussa 1922, kun Karjalan Metsäsissijärjestö joutui alakynteen taistelussaan punaisia vastaan. Osa asukkaista palasi takaisin ns. suuren amnestian aikaan vuonna 1925....
Avaa kohteen tiedot
Tukikohta Kärki sijaitsi Särkijärven ja Kimjärven välisen Myllypuron eteläpuolella. Siellä oli kolme korsua: jalkaväkijoukkueen korsu, tykistön tulenjohtueen korsu ja saunakorsu. Tukikohtaan mentiin kaarisillan kautta Myllypuron yli. Kärjen hallussapito oli tärkeää sikäli, että jos paikka olisi ollut vihollisen hallussa, sieltä olisi ollut esteetön ampuma-ala koko Pirunkukkulan...
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan joukkojen hyökkäyksen vyöryessä reippain vedoin kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941 vihollinen oli pakotettu varautumaan partisaanisodankäyntiin, ja se pyrki jättämään pieniä radioryhmiä niille alueille, jotka se todennäköisesti menettäisi. Eräs tällainen radioryhmä paljastui Kirjavalahdella Kärpäsenmäen maastosta 24.7., ja sen paljastumisesta II/JR 9:n...
Avaa kohteen tiedot
Paikalla venäläistä asutusta. MK
Avaa kohteen tiedot
Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Se on viimeinen suomalaiskylä Sortavala-Prääsä -maantien varressa lännestä itään liikuttaessa. Talvisodassa Käsnäselkä joutui ensimmäisenä tuleen vihollisen 18.Jalkaväkidivisioonan hyökätessä Kolatselän suunnasta. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin 17.7.1941. Jatkosodan...
Avaa kohteen tiedot
Salmin pitäjän Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Ennen sotia kylässä sijaitsi Salmin rajavartiolaitoksen 4.Komppamian kasarmi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Käsnäselän hautausmaalle haudattiin väliaikaisesti 1.D:n ja 11.D:n sankarivainajia. Talven tultua heidät siirrettiin kotipitäjiinsä Sisä-Suomeen. Miten mennä...
Avaa kohteen tiedot
La Gleize on kylä Belgian Walloniassa, noin 20 km Liègestä kaakkoon. Ardennien taistelun aikana talvella 1944-1945 Saksalaisen I SS -panssariarmeijakunnan kärjessä olleen, everstiluutnantti (SS-Obersturmbannführer) Joachim Peiperin komentaman, taisteluosasto Peiperin eteneminen pysähtyi La Gleizeen. Kylässä on museoituna taisteluosasto Peiperiin kuuluneen 501. raskaan...
Avaa kohteen tiedot
Yksi monista Maihinnousua käsittelevistä museoista. MK
Avaa kohteen tiedot
Laajan kylä sijaitsi Soanlahti-Värtsilä -maantien varressa, ja sieltä erkani kylätie Kiekuaan. Jalkaväkirykmentti 29:n I ja II Pataljoona valtasivat Laajan 14.7.1941 yhteistoiminnassa II/JR 50:n kanssa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan aikainen panssarikivieste Syskyänjoen eteläpuolella. Tälle pääpiirteiselle tasalle pysäytettiin Lemetin tienhaarasta Kollaan puolustajien selustayhteyksille pyrkineet neuvostojoukot.(208.JR/18.D) joulukuussa 1939. Täältä nuo joukot työnnettiin 10 kilometriä takaisin Lemetin tienhaaran maastoon ja saarrettiin mottiin tammikuussa 1940. Tämän suunnan taisteluista...
Avaa kohteen tiedot
Itä-Lemetin motti eli Kenraalimotti syntyi suomalaisten suuren saarrostushyökkäyksen myötä tammikuun 1940 alussa, ja se laukesi reilut 50 päivää myöhemmin helmikuun lopussa. Motti oli varsin tulivoimainen, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto, prikaatinkomentajat...
Avaa kohteen tiedot
Juttuselkä on pieni kylä Ruhtinaanmäen länsipuolella Impilahden pitäjässä. Talvisodassa kylän maastoon vihollinen oli ryhmittänyt tulivoimaisia joukkoja oman tärkeän Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -huoltotiensä ja sen sillan suojaksi. Vihollisen panssarivaunuja päivysti ja partioi kylässä ja huoltotiellä. Juttuselän hallinnasta käytiin armotonta taistelua...
Avaa kohteen tiedot
Laatokan koillisnurkan alueella suomalaisjoukot aloittivat tammikuun 1940 alussa divisioonan vahvuisilla voimilla suuren saarrostushyökkäyksen, jolla pyrittiin katkaisemaan puna-armeijan joukkojen tieyhteydet sekä maantiellä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara että maantiellä Pitkäranta-Kitilä. Joukkojen kiinteistä kokoonpanoista oli luovuttu ja oli muodostettu tehtäväkohtaisia...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen jälkeen Käsnäselkä-Lemetti -maantien eteläpuolinen erämaa-alue Mustasuon ympäristössä oli varmistettu ainoastaan partioilla tammikuussa 1940. Kuun lopulla havaittiin vihollisen toiminnan aktivoituneen erämaassa, kun sen tiedustelupartioita liikkui pohjoiseen, mm. Itä-Lemetin motin suuntaan. Myöhemmin saatiin tietää, että...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen toteutettua suuren saarrostushyökkäyksen tammikuun 1940 alussa ja katkaistua puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan maayhteydet sen takaa Koirinojalla alkoi divisioonan huolto vaikeutua. Divisioonan sotamateriaaleja yritettiin saada perille Laatokan jäätä pitkin etelästä. Tälläkin reitillä tappiot alkoivat nousta sietämättömiksi, kun suomalaisjoukot...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa eversti Autin joukot etenivät idästä eli Koivuselän suunnasta Koirinojan kosken tienhaaraan ja katkaisivat puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan ainoan huoltotien 10.1.1940. Tämän katkaisun myötä alkoi muodostua ns. Kitilän suurmotti. Rintamalinjojen väliin jäi Koirinojan koski (koordinaatti), joka on...
Avaa kohteen tiedot
Kun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen tuloksena maantie Pitkäranta-Sortavala oli katkaistu pari kilometriä Konnunkylän pohjoispuolella Koirinojalla 10.1.1940 ja pari kilometriä kylän eteläpuolella Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien kohdalta viikkoa myöhemmin, oli syntymässä Konnunkylän motti. Sen sivusta oli tosin auki Laatokan jäälle ja Kitilän...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukkojen irtautuessa 13.1.1940 Ruhtinaanmäeltä etelään osa joukoista lähti vetäytymään Mitron kylän kohdalta kaakkoon. Vetäytymisura kulki Koposenselän mäkialueen kautta Lemetin kylään (Länsi-Lemettiin). Suomalaisjoukot torjuivat vetäytyvän osaston pääsyn omiensa yhteyteen 15.1., ja saartoivat puna-armeijalaiset. Näin...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukot pysäyttivät puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kärkijoukot Ruokojärven kylän alueelle joulukuussa 1939. Käytyjen torjuntataistelujen aikana suomalaisten sulkulinja oli Kulismajoen Jukankoskella. Tätä kautta kulki vihollisen havittelema tieura pohjoiseen Pyörittäjän kylään ja sieltä edelleen Leppäsyrjän rautatieasemalle. Tammikuussa 1940 vihollisjoukot...
Avaa kohteen tiedot
Tammikuun 1940 alun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen yhteydessä todettiin Lavajärven kylässä olevan suurehko määrä venäläisjoukkoja. Niiden määrä kasvoi, kun suomalaisjoukot katkaisivat maantien pari kilometriä kylän itäpuolen järvikannaksella 20.1., ja löivät siellä olleet joukot Lavajärvelle. Tällöin kannaksen länsipuolelle muodostui Lavajärven...
Avaa kohteen tiedot
Ruhtinaanmäelle ja Ruokojärvelle joulukuussa 1940 edenneet puna-armeijan 18.Jalkaväkiivisioonan joukot pakotettiin vetäytymään taaksepäin noin 10 kilometriä Lemetin tienhaaran maastoon tammikuun 1940 loppupuoliskolla. Tällöin tienhaarasta maantien suunnassa etelään kolmen kilometrin matkalle oli ryhmittynyt muun muassa kaksi kulunutta jalkaväkirykmenttiä, yksi...
Avaa kohteen tiedot
Lemetti-sana tulee siitä, että seudulla oli kaksi tilaa/taloa, joiden kummankin nimi oli Lemetti. Varsinainen Lemetin kylä eli Länsi-Lemetti oli maantien kohdalla Koirinojan (puron) länsipuolella. Itä-Lemetti sijaitsi puolitoista kilometriä edellisestä kaakkoon. Tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen edettyä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara -maantien...
Avaa kohteen tiedot
Laatokan koillisnurkkaan syntyi ns. Kitilän suurmotti, kun venäläisen 168.Jalkaväkidivisioonan tärkein huoltomaantie katkaistiin selustassa Koirinojan kosken tienhaarassa tammikuun 1940 alkupuoliskolla, ja kun suomalaisjoukot miehittivät motin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat saaret. Tällöin vihollinen pyrki huoltamaan joukkojaan saarten välistä jääteitse, ja...
Avaa kohteen tiedot
Tammikuun 1940 alusta Itä-Lemetissä oli ollut suuri motti, johon oli saarrettuna 3260 puna-armeijalaista. Tässä joukossa olivat myös sekä 18.Jalkaväkidivisioonan että 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentajat. Saatuaan keskitettyä lisäjoukkoja Pitkärannan alueelle, vihollinen pyrki kaakon suunnasta Itä-Lemettiin joukkojensa avuksi. Eräs tällainen avustamisyritys...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan tykistörykmentti ja haupitsirykmentti ryhmittyivät 12.12.1939 Mitron kylän alueelle divisioonan edettyä idästä Lemetin tienhaaraan ja jatkettua siitä edelleen pohjoiskoilliseen Ruhtinaanmäelle. Divisioonansa mukana nämä tykistöosat joutuivat vetäytymään takaisin suomalaisjoukkojen vastahyökkäysten ja suuren saarrostushyökkäyksen...
Avaa kohteen tiedot
Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien eteläpuolella sijaitseva Mustasuon erämaa-alue on laajuudeltaan noin 5 km x 5 km. Puna-armeijan hiihto-osastot pyrkivät eteläkaakosta tämän alueen kautta maantielle ja Itä-Lemettiin saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Peitteisellä korpialueella käytiin kahakoita ja paikoin koviakin taisteluja lähes päivittäin....
Avaa kohteen tiedot
Paimionsaari miehitettiin tammikuun 1940 puolivälin jälkeen osana Kitilän suurmotin saartamista eteläpuolelta. Saari oli osa neljän saaren muodostamaa operatiivista kokonaisuutta, joka toimi motin sinettinä (Vuoratsu, Paimion-, Petäjä- ja Maksimansaari). Kun vihollisen jalkaväen hyökkäykset saarten valtaamiseksi eivät millään onnistuneet, muuttui sen taktiikka, ja saaria...
Avaa kohteen tiedot
Kun Laatokka jäätyi tammikuun 1940 puolivälissä, suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin etelä-kaakkoispuolella olevat saaret: Maksiman-, Petäjä- ja Paimionsaaren sekä Vuoratsun. Saarten merkitys motin ulommaisena sinettinä oli tärkeä, koska näin liikenne mottiin oli kontrolloitavissa paremmin. Suomalaiset ryhmittivät noin yhden komppanian vahvuiset joukot per saari....
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen alettua tammikuun 1940 alussa puna-armeijan joukot olivat pakotetut keskeyttämään hyökkäyksensä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -linjalta Kollaan ja Leppäsyrjän rautatieaseman suuntiin. Vihollisjoukot aloittivat vetäytymisensä takaisin etelään 13.1., ja eräs puna-armeijalaisten osasto ryhmittyi Pienen Kelivaaran laelle. Koska omat...
Avaa kohteen tiedot
Suomussalmen taistelujen jälkeen Laatokan Karjalaan siirtyneen Jalkaväkirykmentti 64:n 8.K hyökkäsi idästä Laatokan rantaan ja valtasi Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien maaston 18.1.1940. Komppania levitti kaistaansa kilometrin verran eteläkaakkoon rautatien ja maantien risteykseen. Tämä sotatoimen seurauksena alkoi muodostua kasarmien pohjoispuolelle Konnunkylän motti,...
Avaa kohteen tiedot