Etsi kohteita
Hakutulokset:
Korkea, jyrkkärinteinen Pukitsanmäki, jonka nimi tulee sen juurella sijaiinnesta Pukitsan talosta, oli tärkeä maastokohta Laatokan Karjalan mottitaistelujen menestyksekkäässä hoitamisessa. Osana Laatokan koillisnurkan suurta saarrostushyökkäystä Karjalan Kannakselta irrotettu Jääkäripataljoona 4 (kapt Johansson) eteni hyökkäyksen kärkenä Pukitsanmäelle 8.1.1940....
Avaa kohteen tiedot
Salmin suojeluskuntapiirin perustama Erillinen Pataljoona 8 (kapt Nikula) eteni pohjoisesta ja katkaisi puna-armeijan 18.D:n ja 168.D:n välisen maantieyhteyden rautatiealikäytävän maastossa 9.2.1940. Alikäytävän kautta kulki ainoa tie, ja maastossa oli runsaasti lunta. Pataljoonan haltuun ottama alue oli vajaan kilometrin levyinen. Sen itäpuolelle muodostui ns. Rykmentinmotti eli...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioona suuntasi kaksi rykmenttiään Lemetin tienhaarasta pohjoiseen 12.12.1939, ja divisioonan hyökkäyksen painopiste oli Ruhtimaanmäen suunnalla vuodenvaihteessa 1939-1940. Ruhtinaanmäeltä rykmenttien tavoitteena oli edetä toisaalta pohjoiskoilliseen Kollaan suomalaispuolustajien selustaan ja toisaalta kehittää operaatiota länsiluoteeseen...
Avaa kohteen tiedot
Idästä Lemetin tienhaaran ja Ruhtinaanmäen kautta Ruokojärvelle eteni yksi puna-armeijan rykmentti (316.JR/18.D) joulukuussa 1939. Sen lähitavoitteena oli Leppäsyrjän rautatieaseman saavuttaminen, mutta hyökkäys pysähtyi suomalaisjoukkojen torjuntaan Ruokojärven kylämaisemassa sekä häirintäiskuihin Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven välisellä tiellä. Vihollisrykmentin...
Avaa kohteen tiedot
Tammikuussa 1940 Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven suunnilla taistelleet puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kaksi rykmenttiä joutuivat suomalaisten vastahyökkäysten paineessa puolustuskannalle. Rykmenttien huollon edelleen vaikeutuessa ne joutuivat aloittamaan vetäytymisensä etelään ja ryhmittymään Lemetin tienhaaraan ja siitä etelälounaaseen rautatiealikäytävälle johtavan...
Avaa kohteen tiedot
Maantien varteen Saarijärven eteläpuolelle jäi suomalaisjoukkojen saartamiksi noin 480 puna-armeijalaista 18.1.1940. Saarretulla joukolla oli aseina kahdeksan tykkiä, 16 konekivääriä, 20 pikakivääriä ja kolme panssarivaunua. Suomalaisjoukot tuhosivat motin puolustajat ja ottivat materiaalin sotasaaliiksi 21.2.1940. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein luode-kaakko -suunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Talvisodassa tien eteläpäähän saarrettiin vihollinen mottiin, jonka pelasti tuholta rauhan tulo maaliskuussa 1940. Tien pohjoispää oli joukkojemme hallussa koko sodan ajan, ja sen...
Avaa kohteen tiedot
Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein kaakko-luodesuunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Uran kaakkoispään liittymäkohtaa Lemetti-Käsnäselkä -maantiehen sanotaan Siiran tienhaaraksi. Tienhaaraan muodostui motti, kun suomalaispataljoona katkaisi maantien puoli...
Avaa kohteen tiedot
Helmikuun 1940 alussa Jääkäripataljoona 4 siirtyi Nietjärveltä Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien pohjoispuolelle. Tehtävänä oli torjua eteläkaakosta Itä-Lemetin motin suuntaan pyrkivät puna-armeijan hiihto-osastot maantien eteläpuolisella erämaa-alueella. Pataljoonan komentopaikka perustettiin reilut 600 metriä Veelammen lounaispuolelle Rämeojan pohjoispuolelle....
Avaa kohteen tiedot
Uomaan kylään pysähtyneet Työläisten ja talonpoikien puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukot jäivät mottiin, kun yksi suomalaispataljoona katkaisi maantien kylän itäpuolelta ja toinen länsipuolelta 17.1. 1940. Saarroksiin jäi 490 miestä ja divisioonavarastoja. Motti oli avoin etelään pikkulampien täplittämään korpeen. Puna-armeijalaisten yritykset avata tie...
Avaa kohteen tiedot
Uomaan kylän itäpuolelle pohjoisesta hyökännyt suomalaispataljoona I/JR 34 katkaisi maantien ja työnsi puolustuksensa Uomaan itäreunalta parin kilometrin päähän itään Uuksunjoki-linjalle 17.1.1940. Tammikuun kuluessa puna-armeija keskitti joen itäpuolelle uuden jalkaväkidivisioonan (60.D:n), joka pyrki hyökkäämään maantien suunnassa länteen ja saarroksiin joutuneiden...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan Viinamäki oli Kitilän suurmotin sisäreunan kukkula, josta puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan osastot pyrkivät hyökkäämään Vorojenkiven alueelle saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Suomalaisjoukot torjuivat kaikki nämä hyökkäykset, ja saarretut tuhoutuivat 18.2.1940 mennessä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vorojenkivi on mäki pari kilometriä Lemetin tienhaaran lounaispuolella. Suomalaisjoukkojen hallitsema mäki osoittautui erääksi ratkaisevaksi maastonkohdaksi puna-armeijan 168.Divisioonan ja 18.Divisioonan eristämisessä toisistaan ja näin Lemetin tienhaaran motin ja Rykmentinmotin tuhoon johtaneissa taisteluissa. Saarretut puna-armeijalaiset yrittivät...
Avaa kohteen tiedot
Vuoratsun saari on oikeastaan lähes 70 metriä korkea vuori meren keskellä, ja tästä tulee sen karjalankielinen nimi, joka tarkoittaa samaa kuin vuorinen. Talvisodassa Laatokan jäädyttyä suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin eteläpuolella sijaitsevat saaret tammikuun 1940 puolivälissä. Saarten miehityksenä oli aluksi pikakivääreillä vahvennettuja...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisjoukkojen tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen toinen lähtöalue oli Vuortanajärven maastossa, josta eversti Autin joukot etenivät Mastokankaan ja Koivuselän kautta Pitkäranta-Kitilä maantielle Koirinojan kosken tienhaaraan. Järven luoteispuolella sijainnut tukkikämppäryhmä toimi Autin joukkojen huoltokeskuksena. Itä-Lemettiin saarrettujen...
Avaa kohteen tiedot
Venäjän Laatokan Laivasto-osasto kunniaksi on Rautalahdelle maantienvarren kalliolle pystytetty sotamuistomerkki, sillä Laivasto-osasto pelasti tuholta venäläisen 168.Divisioonan joukot Jatkosodan elokuussa 1941. Jatkosodan alkaessa 168.Divisioona puolusti Laatokan pohjoispuolista rintamaa suomalaista 7.Divisioonaa ja 19.Divisioonaa vastaan. Reilua kuukautta myöhemmin divisioonaa...
Avaa kohteen tiedot
Laatokanjärven asemalla on Elämän tien muistomerkkinä veturi, joka kuljetti tavaraa ja ihmisiä aseman ja kaupungin välillä Leningradin saarron aikana vuosina 1941-44. Veturi on rakennettu Ruotsissa vuonna 1923. Aseman pihapiirissä on myös metallista konstruoitu Leningradin saarron muistomerkki. ENa 2018.
Avaa kohteen tiedot
Rauhalan kartanon entinen huoltorakennus.
Avaa kohteen tiedot
Sisä-Suomesta Lahdenpohjaan johti rautatieyhteys, jota pitkin Laatokalle tai sieltä pois voitiin siirtää erilaisia aluksia ja materiaaleja. Jatkosodassa Suomen Laatokan Rannikkoprikaatin joukkoja päätettiin vahvistaa, ja kesällä 1942 Lahdenpohjaan saapui rautatiekuljetuksena italialaisia MAS-torpedoveneitä ja saksalaisia Siebel-taistelulauttoja. Nämä osallistuivat Laatokan...
Avaa kohteen tiedot
Syksyllä 1941 4.Divisioonan III/JR 25 ja Kevyt Osasto 14 valtasivat Semsjärven pohjoispäässä sijaitsevan Lahdentauksen kylän 25.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä oli Maaselän Ryhmän huollon johtamispaikka. Ryhmän huoltopäällikkönä toimi eversti Urho Jonkka. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Entisen Metsäpirtin kirkkomaan pohjoiskulmassa on Aarno Karimon suunnittelema Lahjoitusmaantalonpoikien vapautumisen muistomerkki, joka säästyi neuvostoaikana. Muistomerkki on lähellä entistä kirkkoa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Soanlahden ja Suistamon välillä sijaitsevan Laitioisen kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 23 16.7.1941. Kylään edettiin koillisesta Jalovaaran suunnasta. Pyrkimyksenä oli katkaista Soanlahden kirkonkylän suunnalla taistelevien vihollisosastojen vetäytymistie, missä onnistuttiinkin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Lallukan talo on Viipurin Repolan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1906 valmistunut liike- ja asuin-akennus, jossa toimii nykyään muun muassa Taidekeskus Salmelan ylläpitämä suomalainen taiteilijaresidenssi. Talon on suunnitellut arkkitehti Allan Schulman. Sitä on sanottu yhdeksi Viipurin kauneimmista rakennuksista. Tyylisuunnaltaan kansallisromantiikkaa edustava rakennus...
Avaa kohteen tiedot
Ristimäen hautausmaa sijaitsee Viipurin keskustan itäpuolella entisen Ristimäen kaupunginosan alueella. Vuonna 1798 perustettu hautausmaa jäi pois käytöstä kaupungin siirryttyä jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Nykyään siitä on jäljellä enää pieni alue hautausmaan läntisimmästä osasta, joka sekin on hoidon puutteessa pahoin villiintynyt. Lisäksi lukuisia...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisen kulttuurihistorian yksi merkittävimmistä kulttuurin tallentajista oli Larin Paraske. Alkuperäinen nimi oli Paraske Nikitini. Hän syntyi 8.tammikuuta 1834 Lempaalan Vaskelassa, kuoli 3.tammikuuta 1904. Hänet haudattiin Palkealan kylän hautausmaalle. Palkealan vanha hautausmaa on nykyisen Zamostyen kylän lähellä (entinen Riikola). Hautausmaa ei ole enää käytössä,...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on aivan kylän keskustassa, samalla aukiolla on mielenkiintoinen Airborne Musee. Normandian maihinnousun alkaessa amerikkalaiset tekivät kylän alueelle maahanlaskuoperaation. Amerikkalainen John Steele takertui laskuvarjosta kirkon torniin ja seurasi taistelujen kulkua enemmän tai vähemmän inhottavasta paikasta. Saksalaiset poimivat hänet taisteluiden hieman laannuttua...
Avaa kohteen tiedot
Latva on reilun 2000 asukkaan kylä 6 km x 6 km laajuisella peltoaukealla Iivinänjoen varressa. Jatkosodan asemasodan aikaan kylässä toimi V AKE, jonka alajohtoportaita olivat 7.DE Voznesenjassa ja 11.DE Pidmassa. Yläjohtoportaana toimi Aun.RE. Peltoaukealla oli Latvan sotilaslentokenttä. Hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) oli saapunut etelästä Iivinänjoen vartta...
Avaa kohteen tiedot
Latva-Vetka (Sarri) on kylä Latvan aseman pohjoispuolella ja Iivinänjoen pohjoisrannalla. Kyläasutus on saanut alkunsa Muurmannin radan rakentamisen myötä sata vuotta sitten, ja kylään muutti metsätyöläisiä Vologdan alueelta 1920- ja 30-luvuilla. Nykyään asukkaita on noin tuhat. Kylässä ovat sekä metsäteollisuuspiirin että metsänhoitoalueen konttorit. Radan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11 (Ryhmä Fagernäs) valtasi Latvajärven kylän lyhyen taistelun jälkeen 1.7.1941 aamupäivällä. Tappioina kirjattiin mm. 11 omaa kaatunutta. Vihollisen rajavarmistusjoukoista kaatui 30 miestä ja kuusi jäi sotavangiksi. Ryhmä F:n tukena toimi saksalainen kevyt panssarikomppania, 3./Panzer-Abteilung 40. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant...
Avaa kohteen tiedot
Latva on Suomen kenttälääkintähistorian merkittävimpiä paikkakuntia. Kun Osasto Laguksen kärkenä edennyt Tst.Os Hynninen saapui etelästä Iivinänjoen vartta Latvaan ja valtasi kylän 21.9.1941, pitkät etäisyydet alkoivat tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia joukon huollolle. Tiet olivat syksyn sateiden takia liejuiset ja upottavat, mikä esti voitelu- ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa 7.Divisioonan saapuminen yllättävästi lännestä erämaan läpi Muurmannin radalle johti kiivaisiin taisteluihin radalle puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan syyskuussa 1941. Taisteluissa Jalkaväkirykmentti 9 (7.D) saartoi Latvan rautatieaseman ja siellä olleet puna-armeijan joukot 22.-23.9. Aseman ympäristössä käytiin monipäiväiset taistelut, joissa...
Avaa kohteen tiedot
Latvian sotamuseon alkuperäiset juuret liittyvät ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin Latvian alueella, kansallisen sotilasyksikön perustamiseen – Latvian kivääripataljoona oli osa Venäjän tsaarin armeijaa vuonna 1915. Museo aloitti toimintansa kiväärimuseona vuonna 1916. Latvian itsenäisyyden aikana vuoteen 1940 asti mainittu museo oli sotaministeriön alaisuudessa....
Avaa kohteen tiedot
Latviaan vapaussotaan 1918–1920 osallistuneiden suomalaisten sotilaiden hauta-alue Bejassa. Taisteluissa bolshevikkeja vastaan kaatui yhteensä 34 suomalaista sotilasta Aluksnessa (Marienburg 1919) ja Bejassa. He kuuluivat Hans Kalmin johtamaan Pohjan Poikain rykmenttiin. Näistä Bejan taistelussa kaatui yhdeksän, joista nuorin oli vasta 15- ja vanhin 20-vuotias: Ahola Lauri,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana rakennettu rannikkotykistön tulenjohtotorni THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Kun Sortavala sijaitsi Suomeen 1812–1940 kuuluneella alueella, järjestettiin laulujuhlat 1896, 1906, 1926 ja 1935. Laulujuhlista 1926 valmistettiin äänetön lyhyt dokumenttielokuva Sortavalan laulujuhlat, mutta on sittemmin kadonnut.
Avaa kohteen tiedot
Eräs Lauri Törnin koti sijaitsi Viipurissa Hiekan kaupunginosassa, he asuivat useassa paikassa Viipurissa. Kuvassa oleva rakennus on Törnien talon kivijalalla. Lauri Allan Törni (vuodesta 1954 Larry A. Thorne; 28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Kham Ducin alue, Vietnam) oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Hän palveli...
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1917 vaihtoi Laurola taas omistajaa, kun Paerschit möivät sen viipurilaiselle johtaja E. Richardtille, mutta tämä taas puolestaan myi kartanon 1919 viipurilaiselle konsuli Julius Starckjohannille, joka antoi sen poikansa, agronomi Walter Starckjohannin hoitoon. Hänen tilanhoidostaan antaa majuri K. Grigorkoff seuraavan positiivisen kuvan: "Agronomi W. Starckjohann,...
Avaa kohteen tiedot
Päämaja antoi 29.12.1942 (PM kirj. 2360/Op.1/5 d) Aunuksen ja Maaselän ryhmille, 3.Divisioonalle sekä 14.Divisioonalle käskyn valmistautua tuhoamaan vihollisen tukikohtia, komentopaikkoja ja huoltokeskuksia sekä viestintälaitteita erityisesti Maaselän ja Sorokan välillä. Suunnitelman piti olla valmiina 31.1.1943. 14.Divisioona esitti Päämajalle hyökkäys-kohteeksi Rukajärveltä 70...
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto Vuorensola, jolle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen, otti rintamavastuun III/JR 9:ltä Lehmijoella 24.6.1944. Osaston pyrkimyksenä oli voittaa aikaa, hidastaa vihollisen etenemistä ja näin suojata Petroskoin evakuointia. Osastoon kuului 360 miestä, ja sillä oli vahvennuksina pst-joukkue,...
Avaa kohteen tiedot
Uusikirkko on tunnettu Lintulan lehtikuusimetsästä, joka aikanaan oli Suomen suurin lehtikuusikko. Metsä istutettiin 1700-luvulla Pietari Suuren aloitteesta laivanrakennuspuun tuottamiseksi. Metsän istutti lohko kerrallaan saksalainen tilanhoitaja Fockel Argangelista tuoduista siemenistä v. 1738 lähtien. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Lehtomäen tienristeysalueella, josta lähtevät tiet pohjoiseen Soanjärvelle, itäkaakkoon Prolavaaraan, lounaaseen Soanlahden kirkonkylään ja luoteeseen Värtsilään, taisteltiin kiivaasti Jatkosodan hyökkäysvaiheessa heinäkuussa 1941. Risteyksen tultua vallatuksi 16.7.1941 koko JR 8 marssi sen kautta itäkaakkoon Jalovaaran suuntaan, ja JR 50 lounaaseen Soanlahden kirkonkylän...
Avaa kohteen tiedot
Leiniemessä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 407. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 2 kpl 75/50 C tykkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Kartano on hävinnyt, kivijalka voi löytyä. MK
Avaa kohteen tiedot
Leningradin piiritys (ven. blokada Leningrada) toisessa maailmansodassa kesti syyskuusta 1941 tammikuuhun 1944, lähes 900 päivää. Leningradia (nyk. Pietari) Neuvostoliitossa piiritti Saksan armeija. Piirityksen aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800 000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu...
Avaa kohteen tiedot
Leningradin saarron murtamisen museo on rakennettu Neva-joen ylittävän sillan penkereen sisään. Museon ytimenä on 40 metriä leveä, 8 metriä korkea ja 6 metriä syvä dioraama (kolmiulotteinen maisemamalli), joka kuvaa Leningradin saarron murtamiseen johtaneen taistelun alkua tammikuussa 1943. Dioraamassa venäläiset joukot rynnäköivät Neva-joen jään ylitse saksalaisten asemiin....
Avaa kohteen tiedot
Viipurin Lenin-museon on herännyt henkiin ”Ruususen unestaan”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustettu museo on nyt Viipurin kaupungin huostassa ja toimii aktiivisesti. Viipurin Lenin-museon johtaja Nadezhda Zabavskaja on ryhtynyt kehittämään innolla museota. Museo on erinomainen käyntikohde myös suomalaisille Viipurin kävijöille. Nadezhda Zabavskaja on tutkinut...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki on pystytetty lento-onnettomuuden uhrien muistoksi. Onnettomuudessa 26. elokuuta 1937 Fokkerit FO-67 ja FO-73 törmäsivät ilmassa toisiinsa Käkisalmella ilma-ammuntaharjoituksissa. Kaikki neljä miehistön jäsentä kuolivat.
Avaa kohteen tiedot
Hirvaksen lentokenttä sijaitsee Karhumäestä luoteeseen Suunujoen varrella hiekkaisella kankaalla. Kenttä oli vielä 1980 luvulla armeijan käytössä jääden sitten hylätyksi käyttämättämänä. Suomalaiset ottivat kentän käyttöön helmikuussa 1942 ja siellä oli Brewsterit, Morane-Saulnierit ja tietustelukoneet FK, GL ja LY. Hävittäjälentolaivue 24 ( LeLv 24 )...
Avaa kohteen tiedot
Koverin varalaskupaikkaa alettiin rakentaa syksyllä 1943 ja kenttä valmistui jo tammikuuksi 1944. Kenttä rakennettiin vankityövoimalla, aivan kentän vieressä oli entinen venäläisten metsätyökeskus, josta tehtiin jo syksyllä 1941 venäläisille sotavangeille sotavankileiri. Hyvin nopeasti leirin asukkaiksi tuli koti Suomen vankiloista sisäpoliittiset vangit ns. ryömäläiset,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 eteni Leppäsyrjän kylään ja varmisti sen 15.7.1941. Tämän jälkeen JR 8 marssi 16.7. Jalovaarasta Leppäsyrjän kautta etelään Impilahdelle, mistä jatkoi edelleen länteen Läskelään Jänisjoen itärannan varmistukseen. Leppäsyrjässä pidettiin Aunuksen Radion perustava kokous 18.8.1941. Radiosta tuli Karjalan...
Avaa kohteen tiedot