Etsi kohteita
Hakutulokset:
Museo mihin on kerätty rannalta nostettua kalustoa. MK
Avaa kohteen tiedot
Tämä kohde sijaitsee keskellä ”Kuurinmaan mottia” eli Euroopan sodan viimeisen suuren yhteenoton (1944-45) taistelukenttää. Latvian Legioona oli Hitlerin pakkovärväämä ”vapaaehtoinen”, Waffen-SS -joukkoihin liitetty latvialaisosasto. Latvialainen divisioona torjui seitsemän kuukauden ajan saksalaisten rinnalla 900 000 puna-armeijalaisen suurhyökkäyksiä. Tuhansia...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa III/JR 9 valtasi 8.10.1941 Levinan kylän ja tienhaara-alueen, joka sijaitsi länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Tästä kohdasta lähtivät urat etelään Kopovaan ja pohjoiseen Nikitinskajaan, Rotjoilaan ja Minovaan. Paikan eteläpuolitse virtaavan Levinanjoen törmiin kaivettiin mm. pataljoonan komentopaikan ja sotilaskodin tiloja. Lohkolla JR 9:n etulinjan...
Avaa kohteen tiedot
Tihvinän ohitustien liikenneympyrään on sijoitettu sotamuistomerkiksi MiG-21-hävittäkone (vuonna 1985). Sillä halutaan muistaa Tihvinää ja Leningradia Toisen maailmansodan aikana puolustaneita neuvostoilmavoimia. Toisen maailmasodan jälkeen kehitetty MiG-21 toimi Varsovan liiton maiden perushävittäjänä 1980-luvulle saakka. Suomen ilmavoimat hankki kaksikymmentä...
Avaa kohteen tiedot
Liimatan kartano oli yksi vanhimmista herraskartanoista Viipurin seudulla. Se sijaitsi n. 6 km etäisyydellä Viipurin kaupungin keskustasta, Käremäen lahdesta itään pistävän kapean lahden pohjukasssa. Kartaloa kutsuttiin eri aikoina monilla nimillä. Sellaisia olivat Liimattala, Säiniö, Säiniönsilta eli Säiniönjoentila. Kartanosta ei ole jäljellä kuin kivijalka. MK
Avaa kohteen tiedot
Liinahamarin matkailumaja (Liinahamarin hotelli) oli merkittävä, Thure Hellströmin suunnittelema klassistinen rakennus, joka avattiin vuonna 1932 Petsamossa Jäämeren rannalla, mutta se tuhoutui Talvisodassa. Hotelli korjattiin välirauhan aikana. Hotelli oli tärkeä pysähdyspaikka Jäämerentien varrella ja tarjosi majoitusta sekä ravintolapalveluita, ennen kuin sen kohtalo...
Avaa kohteen tiedot
Noin viisi ja puoli kilometriä Podporozen keskustasta lounaaseen, aivan Linjatien varressa, sen pohjoispuolella, sijaitsee kaksi suomalaista pallokorsua alkuperäisillä paikoillaan. Laitteiden numerot ovat AL5583 ja AL5584. Näiden kummankin pallokorsun kohdalla erottuvat betoniset ilmanvaihtotorvet hyvin. Lisäksi toisen oviaukko on varsin hyvin näkyvillä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Heinrich Luitpold Himmler (7. lokakuuta 1900 München, Saksa - 23. toukokuuta 1945 Lüneburg, Saksa) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia hahmoja. SS:n ja Gestapon päällikkyys takasi hänelle erittäin keskeisen aseman diktatorisen valtion johdossa. Himmler oli vastuussa Saksan keskitys- ja tuhoamisleirijärjestelmän organisoimisesta. Kesällä 1942 Himmler vieraili Suomessa...
Avaa kohteen tiedot
Taipaleen Linnakankaalla sijaitsee muinaislinna (skanssi). Linnan alkuperästä on ristiriitaista tietoa. Toisaalla eräät lähteet kertovat linnoitteen rakentajiksi ruotsalaiset Kaarle X aikana 1650- luvun lopulla, toisaalla venäläiset lähteet mainitsevat rakennusajankohdaksi 1710, Pietari Suuren ajan. Linnan vallitukset ovat useita metrejä korkeat. THa2016
Avaa kohteen tiedot
Belgia rakensi vuosina 1881–84 kenraali Henri Alexsis Brialmotin suunnitelmien mukaan 12 linnaketta, joista yksi Fort de Lonc. Ensimmäisen ja viimeisen kerran Fort de Lonc joutui taisteluun kun 6.elokuuta 1914 Saksan 1.armeija hyökkäsi. Saksalaiset tulittivat linnaketta kolmen päivän ajan 12–15 elokuuta. Keskitys oli tavallaan ”Big Bertha” tykin depyytti, 42 cm...
Avaa kohteen tiedot
Nykykuvassa Luostarin päärakennus joka on ainoa joka oli säilynyt ehjänä ulkohuonerakennuksia lukuunottamatta. Lintula 1941.08.30 Luostari purettiin 2010, vain osia kivijalasta on vielä näkyvissä. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Pietarsaaren ympäristöstä koottu miehistö sai täysosuman korsuunsa 12–13.2 1940, 27 miestä sai surmansa.
Avaa kohteen tiedot
Alueella on paljon vielä näkyvissä olevia rakennelmia. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Alueella on paljon saksalaisten tekemiä linnoitteita. Tässä linkki alueen taisteluihin https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://journal.fi/ta/article/view/47389/13264&ved=2ahUKEwiavujs_YWSAxXCUFUIHUeCNWYQFnoECBcQAQ&usg=AOvVaw0Phbz9h_EgBOhFBB4tQV0W MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Loch Ewen lahti Skotlannissa on paikka, minne vuosien 1941–45 aikana koottiin liittoutuneiden materiaalilaivasto, jonka päämääränä oli Murmansk. Loch Ewen lahti on tarpeeksi syvä ja niin kaukana, ettei saksalaisten lentovoimat yltäneet tänne. Salmen kapein kohta oli kohtuullisen helppo valvoa sukellusveneiltä. On myös todennäköistä, että paikka pysyi salassa...
Avaa kohteen tiedot
Ranskan pohjoisosassa on pieni Albertin kaupunki, sen lähellä (3,5 km koilliseen) on La Boisellen kylä, viereisellä pellolla on Howthornin harjanne, harjanteella on kraateri jonka halkaisija 100 m ja syvyys arviolta 20 m. Tämän kuopan syntyhistosria liittyy Ensimmäiseen Maailmansotaan. Englannin siirtoarmeijassa oli paljon kaivosmiehiä, sodanjohto sai idean kaivaa tunneleita...
Avaa kohteen tiedot
Petroskoin lounaispuolella sijaitseva hylätty C 200 ohjustukikohta. Alueella ohjussiiloja ja hylättyjä 1980 luvulla rakennettuja henkilökunnan asuntoja. Tukikohtaan kuuluu toinen ohjusten laukaisupaikka on pisteessä: 61.6551723, 34.0330696 THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Lohilahti oli kylä Tuoppajärven samannimisen lahden pohjoisrannalla. Kylän valtasi 11.8.1941 JR 53:n I Pataljoonalle alistettu vahvennettu 35.RajaJK. Tämä 330 miehen osasto sotaväen varusteineen, hevosineen ja kärryineen purjehti ruuhi- ja ponttonikalustolla parikymmentä kilometriä Kiestingistä Lohilahdelle ja otti alueen haltuunsa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa sodan tulimyrsky pyyhki Lohivaaran kylän yli moneen kertaan sekä itään että länteen. Kuitenkin vuoden 1941 lopussa rintama alkoi kiteytyä kylän itäpuolelle, missä asemat pidettiin syksyn 1944 vetäytymisvaiheeseen saakka. Ensimmäisen kerran kylän hallinnasta taisteltiin elokuussa 1941, kun Osasto Mäkeläinen, joka oli koottu jalkaväkiosastoksi...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodassa Loimolan kylä oli Kollaan rintaman lähiselustassa. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin yhteistoiminnassa Panssarijääkäripataljoonan kanssa 14.7.1941. Valtausta varten muodostettiin kaksi rynnäkköosastoa, joiden varustuksena olivat kuorma-autot ja panssarintorjuntatykit: miehet lavoilla, tykit vedossa. Ensimmäiseen portaaseen kuuluivat neljä...
Avaa kohteen tiedot
Loimolan kansakoululla toimi 22.Kenttäsairaala heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä. TK-mies Paavolainen kirjoitti muistiinpanoinaan kylän näkymistä elokuun 1941 alussa: Porukkamme leiriytyy kenttäsairaalaksi muutetun Loimolan kansakoulun vierelle. Lähimmät naapurimme ovat kaikki saksalaisia... Pitkä kävely lähellä telttojamme saksalaisten hautausmaalla. Se on samaa...
Avaa kohteen tiedot
Nykyisin Lokakuun 25. päivän aukiota (Hallintoaukiota, Leninin aukiota) ympäröivissä rakennuksissa toimii mm. museoita, ja keskellä aukiota on V. I. Leninin patsas. Aukion kaakkoislaidalla on Ikuisen tulen muistomerkkialue. Syksyllä 1941 joukkomme purkivat patsaan ja varastoivat sen osat Lohijoen törmän maakuoppaan. Jalustalle asetettiin kenttätykki. Sotien jälkeen patsas on...
Avaa kohteen tiedot
Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja antoi 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulan- ja Mantsinsaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Maihinnousua johtamaan määrättiin Laatokan rannikkopuolustuksen komentaja, kenraalimajuri Pavlov. Hän käski 4.Merijalkaväkiprikaatin II Pataljoonan tehtäväksi...
Avaa kohteen tiedot
Lotinapellon sotahistoriapuisto sijaitsee Syvärin etelärannalla kaupungin länsilaidalla. Sen laajuus on noin 450 m x 300 m. Alueella on alkuperäisiä konekivääri- ja tulenjohtopesäkkeitä, panssarikiviä ja muita rantatörmän taisteluvarustuksia sekä sotamuistomerkkejä. Puiston keskellä on museorakennus, jonka tilat on jaettu viideksi näyttelyksi. Ensimmäisessä...
Avaa kohteen tiedot
Lentokentän ammusvarastossa syttyi tulipalo toukokuussa 2008. Palossa tuhoutui noin 450 ilmataisteluohjusta. Ohjusten kappaleita lensi 3-4 kilometrin päähän kaupungin keskustaan. Kenttää kotipesänään pitänyt Suhoi Su-27 -kalustolla varustettu hävittäjälentorykmentti siirrettiin muualle vuonna 2009 "liian vaarallisena läheiselle siviiliasutukselle." Lisätiedot:...
Avaa kohteen tiedot
Jääkäripataljoona 2 saavutti Syvärin pohjoisrannan Kanoman kohdalla 7.9.1941. Tällöin huomattiin, että vihollinen oli rakentanut proomuista vahvan sillan Syvärin yli. Proomut olivat varsin suuria, noin 25-30 metriä pitkiä ja 7-8 metriä leveitä. Niiden päälle oli tehty tukeva lankkukansi. Keskellä tosin oli 60 metrin aukko, jota vastaava jakso, joka käsitti 6 proomua,...
Avaa kohteen tiedot
Varjossa honkien on lottakanttiini, sumppia keittävi, siell' lotta Lunkreeni. Tuossa Eldankajärven jää -laulun säkeistössä sumppia keittelevä naishahmo on muonituslotta Elsa Vanhala (os. Lampi; 1918-2016). Hän työskenteli lottana Sortavalan sotasairaalassa Talvisodan aikana ja edelleen linnoitustyömaalla Virolahdella välirauhan aikana. Jatkosodan alettua hän siirtyi Uhtuan...
Avaa kohteen tiedot
1./Rj.P6 sai tehtävän rakentaa Ontajärven pohjoispuolelle Roksjärven lohkon VALISTUSTALON. Talo sijoitettiin komppanian komentopaikan läheisyyteen aivan etulinjan tuntumaan. Ensimmäinen tilaisuus uudessa talossa oli 22.12.1942 Lieksan ja Pielisjärven edustajien rintamavierailu, jossa oli mukana 100 pielisjärveläistä sotilasta. Valistustalon vihkiäisiä vietettiin 1.1.1943, jolloin se...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikaan Kiestingistä johtivat sekä maantie että rautatie Louheen Muurmannin radalle. Suomalais-saksalaiset joukot pyrkivät näiden urien suunnassa Louhen rautatieasemalle elokuussa 1941. Rautatien suunnassa edenneet suomalaisjoukot pääsivät lähimmillään 32 maantiekilometrin päähän Louhen asemasta. Tämä kohta on Kiestingin kiila, joka radan ja maantien leikkauskohta...
Avaa kohteen tiedot
Entinen venäläinen Louhen sotilaslentokenttä sijaitsee 12 kilometriä Louhen taajaman länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Täältä viholliskoneet pyrähtivät muutamassa minuutissa Kiestingin suunnan rintamalinjojen ylle Jatkosodassa. Kylmän sodan aikana kenttää laajennettiin, ja lopulta sen laskualueen laajuus oli 1900 m x 220 m; pääsuunta W-E. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Lukkosaaresta voidaan Petroskoin kaupunkiin pääsy estää Äänisen suunnasta. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat sinne kantalinnoitetut asemat rannikkopatterille. Sinne sijoitettiin Äänisen Rannikkoprokaatiin kuulunut nelitykkinen 152/45 C 42.Rask.Rt.Ptri. Patteri purettiin 22. - 25.6.1944 ja tykit kuljetettiin Äänislinnan kautta Haminaan, josta edelleen kaksi tykkiä...
Avaa kohteen tiedot
Lumivaaran kirkko rakennettiin korkealle kalliolle ja vihittiin käyttöön vuonna1935. Sinne mahtui 720 henkeä. Kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on kahdeksankulmainen torni. Tornissa on yhä paikoillaan kirkonkello. Kirkon vieressä on lumivaaralaisten sankarihautausmaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Sankarihautausmaa sijaitsee Lumivaaran kirkon vieressä. Lumivaaran sankarihautan on haudattu talvisodassa 16 ja jatkosodassa 88 sankarivainajaa, siis yhteensä 104. Valkoiset sankariristit ja pieni muistokivi tekstilaattoineen ovat paikan merkkinä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Lunkulan tukikohta-alue Lunkulansaaren ja mantereen välillä on Perämaansalmi. Se johtaa uoteesta Laatokan Lunkulanlahdelta kaakon suuntaan Laatokkaan. Salmen pituus on noin 2 km. Salmen jälkeen on parin kilometrin pituinen ja 1 km leveä Laatokan lahti. Salmen virtaama lienee pääosin Tulema joesta, joka laskee Lunkulanlahdelle. Salmen vähäisen virtaaman mukanaan tuoma aines on...
Avaa kohteen tiedot
Tolvajärvellä Hirvasjärven ja Myllyjärven kannas on erittäin luonnonkaunis, kapea kirkkaat vesistöt molemmin puolin. Matkailumajan rauniot myöskin aivan lähellä.
Avaa kohteen tiedot
Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Vuosina 1920–1944 luostari kuului Suomeen. Petsamon luostarin historiaan kuuluu kolme eri toimintakautta: Luostari perustettiin 1530-luvulla, mutta toiminta katkesi sen hävittämiseen vuonna 1589. Uudelleen luostaritoiminta Petsamossa alkoi 1886 päättyen käytännössä evakuointiin...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 8 oli ryhmittyneenä Läskelään Jänisjoen itärannalle ajalla 17.-22.7.1941. Rintamasuunta oli länteen. Rykmentin oikealla puolella eli Jänisjoen ylävirran suunnalla oli Jalkaväkirykmentti 50 samaten ryhmittyneenä joen itärannalle. Samaan aikaan 7.Divisioonan joukot puhdistivat tehokkaasti Jänisjoen länsirantaa vihollisista....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa lienee yksi surullisimpia suomalaisia innovaatioita BT-42 rynnäkkötykit, joita valmistettiin 19 kpl ja joista puolet osallistui Viipurin taisteluhin 1944. BT-42/114 H rynnäkkötykit olivat alkumuodossaan amerikkalaisen Christie panssarin Neuvostoliitossa valmistettu versio. Suomessa vaunuihin rakennettiin 20 mm paksuinen käsikammella kierrettävä torni. Torniin...
Avaa kohteen tiedot
Arkkitehti Jakob Ahrenbergin suunnittelema Sortavalan Lyseo valmistui vuonna 1901. Talvisodan pommituksissa rakennus sai osumia ja vaurioitui. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Heinjoen suuntaan on päätieltä syrjässä entisen Lyykylän kartanon alue. Kartanon länsipuoliselle niitylle on noussut runsaasti erikokoisia venäläisten datsoja. Lyykylän kartanon päärakennuksen luona on joitakin vanhempia datsoja, mutta kookkaan navetan kiviseinät ovat edelleen pystyssä. Navetta lienee ollut käytössä vielä neuvostoaikana. Maisemat läheiselle Lyykylän...
Avaa kohteen tiedot
Länsivalli rakennettiin Maginot-linjan vastineeksi. Vuoden 1944 loppukesästä liittoutuneet läpäisivät linjan lähes ilman taistelua. Kuvassa Panzerkampfwagen V Panther torni on kaivettu maahan kiinteäksi asemaksi.
Avaa kohteen tiedot
Bad Bergzaberkin kylän pohjoislaidassa on säästetty osa Länsivallin bunkkereista ja ne toimivat nykyään museona.
Avaa kohteen tiedot
Viipurin Suojeluskunnan pojat olivat majoitettuna tähän kouluun juuri ennen Talvisodan alkua. Paikka aivan kosken partaalla Läskelässä. MK
Avaa kohteen tiedot
Läskelän lentokenttä sijaitsi 3,5 km Läskelän kylän kaakkoispuolella, Sortavala-Petroskoi -maantien pohjoispuolella ja tiensuuntaisena. Laskualueen laajuus oli 940 m x 220 m, pääsuunta O-W. Kentän pinta oli savea, mikä aiheutti sen, ettei kenttää voitu käyttää kelirikkoaikana noin 20.4. - 10.5. Kuivana aikana kentän pinta hieman pölisi, mutta soveltui muuten hyvin...
Avaa kohteen tiedot
Vuolaasti virtaavan Jänisjoen ylitse on kaksi maantiesiltaa, joista toinen on Läskelässä ja toinen Hämekoskella. Jatkosodan alussa vihollinen räjäytti Läskelän sillan viivyttääkseen joukkojemme etenemistä. Pioneeripataljoona 35 rakensi kohtaan ensin polkusillan Jänisjoen yli. Elokuun alussa 1941 saatiin korjatuksi varsinainen maantiesilta. Viimeksi tätä siltaa on...
Avaa kohteen tiedot
Läskelän kylän läpi laskee Jänisjoki, joka lähtee Jänisjärvestä, joka on meteoriitin osumasta syntynyt maljamainen allas. Joen parinkymmenen kilometrin matkalla järven ja Laatokan välinen korkeusero on 60 metriä, josta Läskelässä hupenee 13 metriä. Tähän Läskelänkoskeen Venäjän Tykistöhallitus oli perustanut pienen sahan 1800-luvun alussa. Tykistöhallituksen...
Avaa kohteen tiedot
Jänisjokilaakson teollisuusyritysten tarpeita varten rakennettiin 1920-luvulla haararata Jänisjärven asemalta Läskelään. Rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1925. Talvi- ja Jatkosodassa Läskelän asema oli joukkojemme logistinen keskus. Viimeisen vuosikymmenen aikana aseman länsipuolelle on ilmestynyt kivilouhos, ja aseman ratapihalla usein näkee lastausta odottavia tai...
Avaa kohteen tiedot
6.12.1939 Kemppi sai käskyn tehtävänään vastaisku Koukunniemeen ja työntää vihollinen pois joen pohjoispuolelta. Tehtävän sai I/JR 30 joka siirtyi Kirvesmäkeen 7.12 aamuyöllä. Pataljoona kokoontui Kirvesmäen juurelle hv-kaivannon eteen ryhmittyen siten, että 1.K ( Östelä ) oli oikealla Suvannon rannala, 2.K ( Jylhä ) oli keskellä ja 3.K ( Veijo ) vasemmalla. Miehet olivat...
Avaa kohteen tiedot
Lökki on kylä Kutsjärven rannalla Lemetti - Prääsä -maantien varrella. JR 60:n II Pataljoona (1.D) valtasi Lökin 22.7.1941. Sodan puhjettua ja suomalaisjoukkojen edetessä ripeästi puna-armeijan johto huolestui Kolatselän, Palalahden ja Vieljärven tapahtumista. Marsalkka Kliment Vorošilov ja kenraalieversti Andrei Zdanov saapuivat rintamakäynnille 19. heinäkuuta tälle...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisten muistomerkki Maaselän aseman lähellä. Aseman tiellä toisella puolella asemaa on myöskin venäläisten muistomerkki. Ns. Maaselän "hotelli" näkyy asemalle menevältä tieltä muistomerkin luota.
Avaa kohteen tiedot