Etsi kohteita
Hakutulokset:
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 8.D:n Jalkaväkirykmentti 5 eteni länsilounaasta Maaselän rautatieaseman länsipuolelle kilometrin päähän 21.11.1941 iltaan mennessä. Hyökkäys keskeytettiin pimeyden tullessa. Hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa seuraavana aamuna ja vallata muun muassa aseman maasto yhteistoiminnassa Sissipataljoona 2:n kanssa. Kävi kuitenkin niin, että yön aikana...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan asemasodan vuosina Maaselän kannaksen rintamasta vastanneen Maaselän Ryhmän johtamispaikka sijaitsi Semsjärven kylässä. Ryhmä muodostettiin II Armeijakunnan rungosta maaliskuussa 1942. Semsjärven kylän oli vallannut syksyllä 1941 III/JR 26 (25.10). Kylän alueelta irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Maaseurakunnan hautausmaa jää helposti tavalliselta kulkijalta huomaamatta. Alue jää maaseurakunnan palaneen kirkon (v.1989) sataman puoleiseen puistoon. Tänne on haudattu 206 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Paikalla on nyt nimitaulut ja muistomerkkipylväs. Ensin alkuun pylväs oli Eteläisen Vallikadun puolella, koska varsinainen hauta-alue oli vuokraviljelyksen alla....
Avaa kohteen tiedot
Gros ouvrage du Galgenbergin linnake sijaitsee D1 tien varressa. Päätieltä erkanee viitoitettu tien kohteelle. Risteys on noin 10 km koilliseen Thionvillestä, lähellä Sentzichin kylää, Cattenomin metsässä. Tässä kohteella on mahdollisuus tutustua Maginot-linjaan sisältä päin sellaisena kuin se todellisuudessa oli. Tietojen mukaan paikka on avoin vuoden jokaisena...
Avaa kohteen tiedot
Suomen sotahistorian laajin kaukopartioisku tehtiin tammikuussa 1942, ja sen tarkoituksena oli katkaista Muurmannin rata ja tuhota Mai Guban asemakylä varastoineen. Iskun taustalla oli se, että ilmeisesti Moskovan joulukuun 1941 vastahyökkäyksen innoittamana puna-armeijan Karjalan Rintama käynnisti tammikuussa 1942 operaation Maaselän kannaksen suomalaisjoukkoja vastaan....
Avaa kohteen tiedot
Muutamissa paikoissa on vielä jäljellä keinosataman ponttooneita. Me 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Maihinnousutaisteluissa Viteleen ja Tuuloksen välillä kesäkuussa 1944 kaatuneiden venäläisten muistokivi. Kiven muoto symboloi laivan keulaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Neuvostoliiton mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan...
Avaa kohteen tiedot
Majakkaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin vahvennetun Rannikkotykistörykmentti 14 408. Kev.Psto, tykkikalustonaan 3 kpl 75/50 C tykkejä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Äänisen rantaa Voznesenjasta etelään vartioi Linnoituspatteristo 2, joka piti vihollisen tykkiveneet loitolla ja torjui niiden syöksyjä Äänisen lahdella. Kaksi 76 LK 13 -kanuunaa oli asemissa Äänisen kanavan itäpuolisessa Majaniemessä. Lin.Psto 2:n oikealla puolella rantaa varmisti Jalkaväkirykmentti 9:n Tykkikomppania Voseroksa-purolle asti, mistä alkoi...
Avaa kohteen tiedot
20.6.1944 majuri Bäckmanin komentaman II P/20.Prikaatin komentopaikka oli ensimmäiseksi tässä rakennuksessa. Majuri Bäckman siirrätytti komentopaikan kriittisellä hetkellä ( n. klo 11 ) 500 m taaemmas osoitteeseen Kannaksentie 44, väärinkäsitysten ja epätietoisuuden säestyksellä Viipurin puolustus mureni nopeasti tältä kohdalta. Kolmikerroksinen talo sijaitsee Kalevankadun...
Avaa kohteen tiedot
Saksalainen ritarikunta rakennutti Puolaan useita linnoja, joilla oli sekä poliittinen että uskonnollinen tarkoitus. Yksi merkittävimmistä oli Malborkin linna, jonka rakennustyöt alkoivat 1270-luvulla. Sen merkitys kasvoi entisestään, kun suurmestarin asemapaikka siirrettiin sinne Venetsiasta vuonna 1309. Alkuperäisestä esilinnasta tuli tällöin suurmestarin asunto ja alueen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana Aunuksessa rakennettiin linnoitusten ohella paljon uusia rakennuksia. Eräs sellainen oli mallitalo Lukinin perheelle Ylä-Sieksin kylään Aunukseen. Tämä kokonaisuus sisälsi asuinrakennuksen lisäksi saunan ja navetan. Ajatuksena kai oli, että Aunuksen kylien rakennuskanta uudistettaisiin tulevina aikoina tähän tapaan. Lukinin mallitalokokonaisuuden rahoitti Rajaseudun...
Avaa kohteen tiedot
Baugnezin risteyksen ja siinä sijaitsevan kahvilarakennuksen Café Bodarwén eteläpuolella olevalla pellolla tapahtui Kampfgruppe Peiperiin kuuluneiden SS-miesten suorittama noin 80 amerikkalaisen sotavangin joukkomurha 17. joulukuuta 1944. Sotarikos tunnetaan Malmedyn verilöylynä. Noin 60 metrin päähän tapahtumapaikasta on pystytetty verilöylystä kertova muistomerkki. Malmedyn...
Avaa kohteen tiedot
Malviaisen kylä sijaitsi Malviaisenjärveen pistävässä niemessä. Jatkosodassa 6./JR 12 miehitti kylän 2.8.1941. Asemasotavaiheessa Malviainen oli Uhtuan rintaman selustaa 20 kilometrin päässä etulinjasta. Uhtualta Malviaisiin johtavan tien varrella oli useita suomalaisten yksiköiden paikkoja. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Maly Trastsjanets oli suuri toisen maailmansodan aikainen natsi-Saksan tuhoamisleiri noin 10–16 kilometriä Minskin keskustan kaakoispuolella. Kuvausten perusteella tuhoamisleiri sijaitsi kilometritolpan ”13 km” kohdalla nykyisen Minskistä Homeliin (Gomel) ja Mahiljouhun (Mogiljov) johtavan valtatien M4 eteläpuolella. Leiri perustettiin aiemman neuvostokolhoosin alueelle kesällä 1941...
Avaa kohteen tiedot
Manfred Albrecht von Richthofen ( synt. 2. toukokuuta 1892, Breslau kuoli 21. huhtikuuta 1918 ). Hänet tunnetaan myös nimellä Punainen paroni, hän oli saksalainen sotilaslentäjä ensimmäisen maailmansodan aikana ja ampui todistetusti alas 80 vihollisen konetta ja oli sodan voitokkain hävittäjälentäjä. Richthofen liittyi ratsuväkeen, mutta ensimmäisen maailmansodan...
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan joukkoihin kuulunut 32.Eläinlääkintäkomppania toimi Mangan kylässä 25.9.-5.10.1941. Tämän jälkeen yksikkö siirtyi oman divisioonansa yhteyteen Petroskoihin. Divisioonaportaan eläinlääkintäkomppaniat olivat erikoisyksikköjä, joiden tehtävänä oli osaltaan ylläpitää joukkojemme liikkuvuutta. Käytännössä komppaniat huolehtivat sotahevosista ja...
Avaa kohteen tiedot
Mannerheim linjan bunkkeri Poppius, paikka Summan Lähteen kaista
Avaa kohteen tiedot
MILJOONALINNAKKEEN (Sj 5) historiikki Miljoonalinnake sijaitsi hiekka harjulla Summan kylästä noin kolme kilometriä itään. Lyhempi lähestyminen sujui aikanaan Lähteen tieltä länteen noin vajaa kilometri entistä yhdyshautalinjaa pitkin. Linnake sijaitsee harjulla, sen edessä suoalue, johon pistää niemeke nimeltään Sormi. Sormessa oli kk asema. Miljoonan ja Sj 4...
Avaa kohteen tiedot
Sk 10 (Summan kylä 10) on rakennettu v.1936 – 1937. Bunkkeri oli varustettu kolmelle konekiväärille. Konekiväärit oli suojattu panssarilevyillä. Asemassa oli hissi jolla voitiin nostaa konekivääri bunkkerin katolle avoasemaan. Korsussa oli kaksi miehistösuojaa ja kolme sisäänkäyntiä. Linnake on etulinjassa Summajärven ja Viipuri – Leningradin valtatietä. Se säilyi...
Avaa kohteen tiedot
Summan kylässä toiminut SK16 oli Talvisodassa komentokorsu, siihen oli liitetty konekivääriasema. Venäläiset räjäyttivät korsun heti Talvisodan jälkeen, katto oli heittänyt voltin ja pudonnut lähes omalle paikalleen. Piirrokset Kansallisarkisto/ Bair Irincheev
Avaa kohteen tiedot
Karjalan Armeijan hyökkäys saavutti Syvärin rannan 7.9.1941, ja ylipäällikkö Mannerheim seurueineen saapui Mikkelistä tarkastelemaan tilannetta kolme päivää myöhemmin. Seurue siirtyi Aunuksenkaupungista Syvärin rantaan, ja 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio kirjoitti muistiinpanonaan 10.9.1941: Liityimme Aunuksenkaupungissa autojonoon, joka suunnisti...
Avaa kohteen tiedot
30 kilometriä Viipurista vanhaa Viipuri – Leningrad tietä tullaan Talvisodasta kuuluisalle Summan kylälle. Mannerheim-linjan SK bunkkerit jäävät tien molemmille puolille. SK1, SK2, SK3, SK5, SK11, SK14 ja SK15 jäävät tien oikealle puolelle. Näistä SK2:n on oikeastaan ainoa joka on jotenkin säilynyt. Päätieltä oikealle lähtee polku metsään. Vastakkaiselta puolen...
Avaa kohteen tiedot
Raappanan joukkojen lahja Mannerheimille Rakennustöihin komennettiin alan ammattilaisia divisioonan eri yksiköistä, ja maja valmistui Mannerheimin syntymäpäivään 4.6.1942 mennessä. Divisioonan lähetystö kävi seuraavana päivänä 5.6.1942 luovuttamassa majaa koskevan lahjakirjan ylipäällikölle Mikkelissä. Mannerheim kävi 9 - 11.9.1942 tutustumassa metsästysmajaansa...
Avaa kohteen tiedot
Paikka on nimetty Parc de Mannerheimiksi, se on aivan Geneve järven rannassa Montreuxissa Sveitsissä. Patsas pystytettiin paikallisten toimesta vuonna 1955. Täällä pidetään aina Mannerheimin syntymäpäivänä ja Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä, 4.kesäkuuta vaikuttava seppeleenlaskutilaisuus.
Avaa kohteen tiedot
Mannerheimin muistolaatta on Pietarissa 16.6.2016 paljastettu Carl Gustaf Emil Mannerheimille omistettu muistolaatta. Pronssiin valetussa korkeassa pintareliefissä Mannerheim on kuvattu Venäjän keisarillisen armeijan juhlaunivormussa. Taustalla on Venäjän lippu ja oikeassa alareunassa venäjäksi teksti Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Gustav Karlovitš Mannerheim palveli vuodesta...
Avaa kohteen tiedot
Salmin pitäjän Manssilan nimi tulee sanasta mandžoi (karj.), mikä tarkoittaa mansikkaa. Seutu onkin ollut tunnettu runsaista mansikkakasvustoistaan. Kylä oli eteläisin asutus tällä suunnalla ennen Vanhaa valtionrajaa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D)...
Avaa kohteen tiedot
Manssilan ortodoksikirkko rakennettiin vuonna 1906. Sodan seurauksena rakennus tuhoutui, mutta sen paikalla on kirkon muistokivi mäen päällä. Jatkosodan viivytysvaiheessa kesällä 1944 kirkko oli vihollistulen kohdistuspisteenä. Kiivas tykistö- ja raketinheitintuli kohdistui Manssilaan 1.7.1944 aamulla. Tällöin muun muassa JR 2:n II Pataljoonan komentaja, majuri Tauno Simo kaatui...
Avaa kohteen tiedot
Mantsinsaaren ortodoksiseurakunnan käyttöön siirrettiin hyväkuntoinen Kirkkojoen puukirkko vuonna 1882. Kirkko oli rakennettu vuonna 1786, ja se sijoitettiin saarella Peltoisten kylään korkealle paikalle. Vihollinen tuhosi rakennuksen tykistöllään tammikuussa 1940. Vuonna 2004 kirkon paikalle pystytettiin muistoristi, jossa on kirkosta kertova kaksikielinen kyltti. ENa 2017....
Avaa kohteen tiedot
Mantsinsaaressa toimi Lentolaivue 12 koneina Fokkerit ja kenttiä oli kaksi pengertien molemmin puolin, eteläinen kenttä ja pohjoinen kenttä. Pohjoinen kiitorata oli luode-kaakko suunnassa ja pituus oli 850 m kun taas eteläinen oli edellistä 45 asteen kulmassa, pituus 1000 m. Laivue siirtyi kentälle elokuun alussa. Lentolaivue 12 oli Mantsinsaaressa ajalla 5.8 - 17.9. 1941....
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1921 Mantsinsaarelle rakennettiin 2-tykkinen Canet-patteri, ja sen kivivahvisteinen tähystys- ja tulenjohtotorni sijaitsee parisataa metriä tykkiasemien kaakkoispuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Syyskuun 1941 puoliväliin mennessä oli käynyt selväksi, että Säämäjärveltä Petroskoihin johtavien maantien ja rautatien suunnat olivat venäläisten vahvasti linnoittamat, sillä jo parisen kuukautta venäläiset työpataljoonat olivat kaivaneet taisteluhautoja ja panssariesteitä sekä rakentaneet tulikorsuja, murroksia ja piikkilankaesteitä. Edelleen, syyskuun alun taistelut...
Avaa kohteen tiedot
Suomen itsenäistyttyä Markovillassa järjestettiin 1918-1920 Reserviupseerikoulun perustamiseen saakka upseerikokelaskursseja, joiden opetusohjelman pohjalta jatkoi reserviupseerikoulu Haminassa 1920.Markovillassa toimi myös kapitulanttikoulu, joka liitettiin myöhemmin kanta-aliupseeriosaston nimellä 1927 perustettavaan taistelukouluun. Ennen sotia taistelukoulu tarjosi...
Avaa kohteen tiedot
Ruskealasta on louhittu kiveä rakennuksia ja kirkkoja varten 1700-luvulta alkaen. Esimerkiksi Ruskealan marmoria on käytetty Pietarin Marmoripalatsissa, Kazanin kirkon lattioissa, Iisakin kirkossa sekä Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingissä samaa marmoria on käytetty muun muassa Yleisradion entisessä toimitalossa (Kasarmintorin laidalla) ja Säästöpankin rakennuksessa....
Avaa kohteen tiedot
Marsalkka Mannerhein luovuttuaan Tasavallan presidentin tehtävästä vietti täällä vuotensa (1947 -51) Val – Mont:n parantolassa. Täällä hän myös kirjoitti muistelmansa. Eversti Aladir Paasonen auttoi Marskia kirjoitustyössä, työhön osallistui myös kenraali Erik Heinrichs. Marsalkka kuoli Lausannen sairaalassa 27.1.51.
Avaa kohteen tiedot
Ääniseen pistävä niemi, joka rannalla runsaasti JR 35 taisteluhautoja. Marsalkka Mannerheim kävi niemellä kesäkuussa 1942. Vierailun aikana venäläiset ampuvat alueelle kranaatteja ja isäntänä ollut kapteeni Ahti Petramaa haavoittui käteen ja Marski ylensi hänet majuriksi. Neuvostoaikana alueella toimi ennen ja jälkeen jatkosodan pioneerileiri, siksi niemeä on kutsuttu...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten 30- luvulla Masurian kanavaan rakentama sulku, Kansallissosialistien tunnus on vielä näkyvissä. Masurian kanava on 50,4 kilometriä pitkä hylätty kanava Puolassa. Sen oli tarkoitus yhdistää Königsberg (Kaliningrad) ja Mauersee (Mamryjärvi) Preussissa, mutta sen rakentaminen keskeytettiin maailmansotien ja Weimarin tasavallan hyperinflaation vuoksi, ennen...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin, Sortavalan ja Joensuun toisiinsa yhdistäneen Karjalan radan Matkaselän rautatieasema avattiin liikenteelle marraskuussa 1894. Asemalta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen pistoraide Ruskealan Marmori Oy:n tuotantolaitokselle. Vuonna 1924 avattiin liikenteelle Suojärven rata, joka erkanee Matkaselästä itään ja jatkui sieltä myöhemmin Petroskoihin. Sekä Talvi- että...
Avaa kohteen tiedot
Kylmän sodan ilmapiirissä Neuvostoliiton torjuntahävittäjä ampui kaksi ohjusta kohti eteläkorealaista matkustajakonetta Kuolan niemimaan ilmatilassa huhtikuussa 1978. Matkustajakoneeseen tuli osuma ja sen seurauksena paineistukseen vuotoja. Kuitenkin koneen lentäjä onnistui tekemään pakkolaskun Korpijärven jäälle Louhen lähistölle (koordinaatti). Matkustajakoneen lento oli...
Avaa kohteen tiedot
Matrossan kylä laajentui koneellistetun metsätyökeskuksen myötä 1920-luvulla, ja saman vuosikymmenen lopulla kylän väestö koostui enimmäkseen amerikansuomalaisista metsätyöperheistä, jotka sitten tuhoutuivat Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. Jatkosodassa JR 50 hyökkäsi kaakosta koukkaamalla Matrossan itäpuolelle ja valtasi kylän 22.9.1941. Myöhemmin...
Avaa kohteen tiedot
Matsinsaaren hautausmaa Peltoisen kylässä. JHe 2018
Avaa kohteen tiedot
Englantilaiset toteuttivat aika erikoisen linnoitusjärjestelmän Toisen Maailmansodan alussa Thamesin ja Mersey joen suistoon. Linnoitukset oikeammin keinosaaret suunnitteli Guy Mausell. Rakennelmien tarkoituksena oli suojata jokiliikennettä. Rakennelmia oli kahdenlaisia. Lähempänä rannikkoa olevat kuuden tornin ryppäät on rakennettu teräspylväiden päälle. neljässä torvissa oli...
Avaa kohteen tiedot
Mauthausen (vuoden 1940 kesästä lähtien Mauthausen-Gusen) oli natsi-Saksan keskitysleiri, joka kasvoi suureksi leiriryhmäksi. Se rakennettiin Ylä-Itävaltaan Mauthausenin ja Gusenin kylien ympärille, noin 20 kilometriä Linzin kaupungista itään. Alun perin alueella sijainneesta yksittäisestä leiristä Mauthausen laajeni ajan mittaan yhdeksi Saksan hallinnoiman Euroopan...
Avaa kohteen tiedot
Me 262 tehdas rakennettiin Kahlaan keinotekoisen vuoren sisään keskeiseen Saksaan lähelle Tsekkien rajaa. Vuoren laelle rakennettiin lentokenttä ja hissillä pitkin vuoren sivua nostetiin valmiit koneet kentälle, josta ne lennettiin suoraan tukikohtiin. Toinen valmistuspaikka löytyy haulla "Me 262 hävittäjätehdas" Tässä linkki YouTubeen, löytyy filmin pätkä missä...
Avaa kohteen tiedot
Me 262 suihkukoneen valmistus oli keskitetty kahteen paikkaan, ensiksi tänne Hart vuoristoon, minne rakennettiin valtava tehdas Hart vuoristoon Kraiburgin ja Mühldorfin väliseen vuoristoon ja toiseksi Kahlaan. Kuvassa pieni osa suuren hallin kattoa, suurin osa on sortunut syystä tai toisesta. Toinen valmistuspaikka löytyy haulla "Me 262 hävittäjätehdas Kahla" JHe 2017.
Avaa kohteen tiedot
Äänisniemellä Tolvojan edustalla oleva Meg-saari oli suomalaisten itäisin tukikohta. Siellä oli Kevyt Patteristo 12:n kaksi (2) kpl 76/LK-17 tykkiä kantalinnoitetuissa asemissa. Saareen oli myös rakennettu tulenjohtoa varten jyhkeä bunkkeri. Saari oli Äänisen alueen epämiellyttävin palveluspaikka. Lähellä Äänisen itärantaa sijaitseva Meg-saari oli kuin malka...
Avaa kohteen tiedot
Melkajanlahti oli kylä Ylä-Kuittijärven rannalla. Kylän alueelta Osasto Vuokko teki ylimenohyökkäyksen järven yli Jatkosodassa. Operaatioon johti se, että III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti 9.7.1941 vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella. Päätettiin, että Osasto Malm sitoisi vihollisen siellä tien suunnassa ja tekisi...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi Sortavalasta 28 kilometriä länteen. Kentän laskualueen laajuus oli 1800 m x 800 m; pääsuunta E-W. Maaperä kantavaa hiekkakangasta, ja kenttä sopikin kaikille konetyypeillemme. Lentokonehalleja oli yksi. Kenttähenkilökunnan ja lentäjien käytössä oli majoitustiloina neljä taloa kentän eteläpuolella. Lähimmälle rautatieasemalle Nivaan oli matkaa 13...
Avaa kohteen tiedot
Tyyppi XXI oli Saksan laivaston toisen maailmansodan loppupuolella käyttöön ottama kehittynyt sukellusvenetyyppi, ns. Elektroboot. Se oli ensimmäinen sukellusvene, joka pystyi toimimaan pitkiä aikoja veden alla, eikä vain pakenemaan sinne hyökkäyksen uhatessa. Ensimmäiset veneet tilattiin marraskuussa 1943 ja laskettiin vesille toukokuussa 1944. Kaikkiaan veneitä valmistui 118....
Avaa kohteen tiedot