Etsi kohteita
Hakutulokset:
Waterloon taistelu oli 18. kesäkuuta 1815 käyty Napoleon Bonaparten viimeinen taistelu. Taistelu käytiin 12 kilometriä Brysselistä etelälounaaseen belgialaisen Waterloon kylän lähistöllä. Taistelukentän näkymää on nykyisin Butte du Lionin kukkulan leijonapatsas. Vastakkain olivat Napoleonin johtamat ranskalaiset ja liittoutuma, johon kuuluivat Wellingtonin...
Avaa kohteen tiedot
Thüringenin osavaltiossa Merkersin lähellä sijaitsevassa Kaiserodan suolakaivoskompleksissa säilytettiin yli 400 miljoonan valtakunnan markan arvosta natsien kultaa (vastaa 2 miljardia 2024 euroa), tuhansia laatikoita taideteoksia, jotka oli siirretty säilytykseen Berliinin valtionmuseoista, sekä monia varastettuja taideteoksia. Kaivoksilla on pitkä historia suolan...
Avaa kohteen tiedot
Nautsi oli Suomeen vuosina 1920-1944 kuuluneen Petsamon kunnan läntisin kylä. Sen koillispuolella sijaitsi saksalaisten Jatkosodan aikana rakentama varakenttä, jonka laskualueen laajuus oli 1600 m x 80 m. Pääsuunta NE-SW, ei käytössä nykyisin. ENa ja THA 2016
Avaa kohteen tiedot
Neljän tien risteys Kiestingissä, suunnat Sohjanaan, Jelettijärvelle, Louheen ja Kiestingin kylään. JHe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Neuengammen keskitysleiri muodostui Neuengammen pääleiristä sekä 85:stä alaleiristä. Se oli luoteis-Saksan suurin keskitysleiri jonka vankien kokonaismäärä nousi yli 100 000. SS perusti Neuengammen alun perin Sachsenhausenin keskitysleirin alaleiriksi joulukuussa 1938 ja samalla leirillä aloitettiin tiilien tuotanto. Kesäkuussa 1940 leiristä tuli itsenäinen jolloin SS:n...
Avaa kohteen tiedot
Tässä rakennuksessa työskenteli aseellista vallankumousta Suomeen vuosikymmeniä hautonut ja valmistellut Otto Wille Kuusinen (Otto Wilhelmovitš Kuusinen), joka oli paennut Neuvostoliittoon vuonna 1918 Suomen sisällissodan käännyttyä punaisille tappiolliseksi. Talvisodan alkaessa 1939 Stalin nimitti Kuusisen Suomen kansanhallituksen eli Terijoen hallituksen pää- ja...
Avaa kohteen tiedot
Tämä Merkki ei kuitenkaan ole sillä kohdalla missä suomalaisten Merkki talvisodassa oli.
Avaa kohteen tiedot
Pientilavaltaisessa Karjalassa oli lahjoitusmaakauden jälkeenkin joukko hoveiksi kutsuttuja kartanoita, joiden omistajat olivat suomalaisia. Sortavalan vanhoihin kauppiassukuihin lukeutuneet Oskar ja Vera Nissinen rakensivat oman hovinsa alusta lähtien menestyväksi suurtilaksi. Asiaan kuului myös osallistuminen maataloudelliseen yhteistoimintaan, jopa valtiopäiville. Karjalaisesta...
Avaa kohteen tiedot
Suomalainen Niemenhovin kartano on kauniilla paikalla järven rannalla. Koko alue on tuhottu. Entinen Niemenhovin kartano oli ehjä ja käytössä vielä 1990-luvun alussa. Rakennuksesta piti tulla majoitusliike ja sitä suositeltiin suomalaisillekin. Sitten jotakin meni pahasti pieleen. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Suomen aikaan Valamon pääsaarella oli kaksi kiinteää rannikkotykistöpatteria: Niikkana ja Rautaveräjä. Ensin mainittu patteri sijaitsee pääsaaren länsiosassa noin kuuden kilometrin päässä pääluostarilta. Patterin sadan miehen kasarmi valmistui vuonna 1936. Se vaurioitui Talvisodan pommituksissa, ja neuvostojoukot räjäyttivät rakennuksen vetäytyessään Valamosta...
Avaa kohteen tiedot
Niikkanan patteri Valamon saaren etelärannalla
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa vihollinen perääntyi Kinnasvaarasta Niiniselkään, missä kylän kukkulamaasto oli sellaisenaan luonnon muovaama linnoitus. Niiniselän taistelun alkuvaiheessa Prääsä-Petroskoi -maantien ja Prääsän kylän suojaksi vihollinen oli keskittänyt tänne pataljoonan vahvuiset voimat, mutta taistelun loppuvaiheessa maastoa puolusti enää puolitoista...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 22:n III Pataljoona (5.D) valtasi Niiniselän kylän 28.7.1941. Kylästä erkanevat tiet toisaalta lounaaseen Säntämään ja toisaalta kaakkoon Puskuselkään. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n I Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. Viholliselle tuotettiin raskaita tappioita kiivaassa taistelussa, mm. seitsemän vihollispanssaria...
Avaa kohteen tiedot
Tyypillinen suomalainen konekiväärikupukorsu (A5554). Sijaitsee reilut kuusi kilometriä Podporozen lounaispuolella Niiniselän maastossa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Niittykasematti Taipaleen Terenttilässä tuli kuuluisaksi Talvisodan aikana, paikka oli huonosti valittu Kaarnejoen puron läheisyyteen. Vesi nousi helposti bunkkeriin. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Nikitinskajan kylä asuinrakennuksineen oli etulinjan joukkojemme tärkeä tukeutumispaikka. Tänne oli sijoitettuna mm. eläinlääkintä-, huolto- ja viestiosia. Kylän laidalla sijaitsivat III/KTR 2:n tuliasemat. Koordinaatti kartalla osoittaa kylän entisen kirkon paikan; kirkko oli palanut vuonna 1933. 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kävi...
Avaa kohteen tiedot
Nikkelin kaupungissa olevalla monumentilla on oma tarinansa, kivi oli alunperin pystytetty Petsamon Suomeen liitämisen muistoksi 1939 Tarton rauhansopimuksen seurauksena. Kivi on nyt Suuren isämaallisen sodan muistomerkki. Kivi oli alun perin Alaluostarin luona, alkuperäinen paikka oli 69.522118, 31.166366, sen paikalla on nyt joku toinen monumentti. Onneksi Venäjällä osataan...
Avaa kohteen tiedot
Nikola oli pieni kylä Iivinänjoen suulla Rovskojenniemeä vastapäätä. Kylässä toimi joukkojemme perustama yksiraaminen saha, jonka tuotteita käytettiin laajalti Syvärin rintaman erilaisissa rakennustöissä. Tukit uitettiin sahan ääreen Iivinänjokea pitkin, ja valmiit tuotteet lähtivät tarvitsijoille vesitiekuljetuksina. 1.Sillanrakennuskomppania toimi Nikolasta käsin...
Avaa kohteen tiedot
Yhdeksäs linnoitus (liettualainen: Devintas Fortas) on linnoitus Šilainian vanhemmassa pohjoisosassa, Kaunas, Liettua. Se on osa Kaunasin linnoitusta, joka rakennettiin 1800-luvun lopulla. Neuvostoliiton Kaunasin ja muun Liettuan miehityksen aikana linnoja käytettiin vankilana ja asemapaikana, josta kuljetettiin työleireihin. Kun natsi-Saksa miehitti Liettuan, linnoitusta...
Avaa kohteen tiedot
Nirkka oli sotatoimien kannalta tärkeä tienristeys Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien varressa. Kohdasta erkani tieura luoteeseen kohti Nuosjärveä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa maantien suunnassa lounaasta hyökkäämällä JR 9:n III Pataljoona (7.D) ja JR 56:n I Pataljoona (1.D) valtasivat Nirkan 12.9.1941. Nirkkaa 60 kilometriä etelämpänä puna-armeija valtasi...
Avaa kohteen tiedot
Koulu sijaitsee Nivan entisen rautatieaseman lähellä. Paikalle löytää kun ajaa Lahdenpohjasta noin 9 kilometriä Sortavalaan päin. Tie kääntyy vasemmalle kohti Nivan asemaa, matkaa tulee noin 7 kilometriä. Koulu valmistui juuri ennen sotaa ja ihme kyllä pysynyt pystyssä. Sitä tuskin on neuvostovallan kaaduttua käytetty mihinkään tarkoitukseen.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa joukkojemme ensimmäinen rakennettu siltayhteys yli Syvärin tehtiin Nišiin, joka on pari kilometriä Podporozen kaupungin luoteispuolella. Sillan rakensi Pioneeripataljoona 32 kahdestakymmenestäviidestä sotasaalisproomusta, ja sillä oli pituutta 110 metriä. Tämä silta purettiin, kun sen viereen saatiin rakennettua 108-metrinen ponttonisilta loppusyksyllä 1941. Aunuksen...
Avaa kohteen tiedot
Goran taisteluihin liittyen pikaoikeus tuomisti Baranissa kaksi 2./JR 9:n miestä kuolemaan 20.12.1941, sillänämä kieltäytyivät palaamasta yksikköönsä etulinjaan, Goraan. Tuomitut, Voitto Veikko Ahomäki ( s.16.3.1915 Ilmajoki ) ja Toivo Iisakki Mäkelä ( s. 25.6.1917 Ilmajoki ). Tuomitut teloitettiin ampumalla samana päivänä Baranin kylän eteläreunalla, maantien varressa...
Avaa kohteen tiedot
Noisniemen sulkulinnake oli itäisen Suvannon pohjoisrannalla, paikassa jossa vanha Vuoksi erkanee Suvannosta ja virtaa jo muinaiset voimansa menettäneenä miltei Pohjoiseen laskien Laatokkaan Käkisalmessa. Itse niemi on laaja ja hiekkarantainen. Noisniemen tykkikorsun aseistuksena oli kaksi 57/48 No-tykkiä. Toisen ampumasuunta oli itään, toisen länteen. Ampumasektorit olivat...
Avaa kohteen tiedot
Museon erikoisuus Lockheed U-2 oli 1950-luvulla kehitetty yhdysvaltalainen tiedustelulentokone. Koneen pääsuunnittelijana toimi Lockheed-yhtiön Skunk Works -osaston johtaja Clarence ”Kelly” Johnson 1. joulukuuta 1954 alkaen Burbankissa, Kaliforniassa. U-2 tunnetaan erityisesti kylmän sodan aikaisista CIA:n suorittamista vakoilulennoista Neuvostoliiton ilmatilassa 1950-luvun lopussa;...
Avaa kohteen tiedot
Tykkitorni on alun perin kuulunut taistelulaiva Gneisenaun varustukseen, laivan vaurioiduttua Kanaalin läpiajossa ja telakalla saamiinsa pommiosumiin alusta ei enää otettu varsinaiseen käyttöön vaan sen varusteita siirrettiin eripuolille Atlantin vallia. Paikalla oleva etäisyysmittari on myös laivan kalustoa. MK
Avaa kohteen tiedot
Akershusin linna on yksi Norjan historian merkittävimmistä linnoituksista. Se sijaitsee strategisella niemellä Oslossa. Linna on kokenut monia piirityksiä, mutta ulkomaiset valloittajat eivät ole koskaan onnistuneet valloittamaan sitä yhdeksästä yrityksestään huolimatta. Akershusin linnaa alettiin rakentaa vuoden 1290 tienoilla. Rakennustyöt käynnisti kuningas Håkon V Magnusson....
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan Olhavan Rintaman tärkein lentokenttä sijaitsi Novaja Ladogassa. Tiedustelumme käytti kentästä myös nimeä Uusi Laatokka. ENa 2018.
Avaa kohteen tiedot
Novingin kylän valtasi II/JR 13 (17.D) 6.9.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Novingissa viivytti II/JR 4, joka irtautui kylästä pohjoisluoteeseen 26.6.1944, kun vihollinen työnsi Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantielle vahvoja voimia sekä etelästä että idästä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Nuijaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14 44.Rask.Ptrin tuliasemat, kalustonaan 2 kpl 152/35 MK, 3/1944 saakka 3 kpl 152/45 C tykkejä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Nuosjärvi on kuntakeskuskylä samannimisen järven eteläpäässä. Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 1.Divisioonan joukkoihin kuuluneet JR 60 ja JR 56 mursivat vihollispuolustuksen Nuosjärven taistelussa 6.-8.9.1941, ja eteneminen itään saattoi jatkua. Nykyään kylän venäjänkielinen nimi on Krošnozero, ja järvellä erottuu kalanviljelylaitos. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisnen rannikkotykki asemassa, kaikkiaan patteri eli 4 kpl 150 mm tykkejä. MKe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa VI Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppania oli sijoittuneena Nurmoilan kylään, mistä komppanian rintamakirjeenvaihtajat liikkuivat eri puolille Aunusta ja Syvärin rintamaa raportoiden kotimaisiin lehtiin sota-ajan asioista. Majoitustalona oli koordinaatin osoittama rakennus. Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili kylänäkymää näin 22.9.1941: Todellinen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Nurmoilan lentokenttä ja sen luoteispuolinen kasarmialue olivat kymmenien lentopommitusten kohteena, mutta tappioita tuli yllättävän vähän. Tavallisesti vihollisen pommikoneet nousivat ilmaan Laatokan eteläpuolisilta lentokentiltä ja kaartoivat Laatokan ulapan kautta Nurmoilan ylle. Tällöin yllätysmahdollisuus oli suurimmillaan. Lisäksi epäiltiin, että jossain...
Avaa kohteen tiedot
Nurmoilan lentokenttä sijaitsee 7,5 km Aunuksenkaupungin pohjoispuolella Muurmannin valtatien vieressä, tien länsipuolella. Venäläiset rakensivat kentän ennen II maailmansotaa. Jatkosodassa kentän valtasi rynnäköllä 7.9.1941 I/JR 22:n 2K, joka eteni kentälle Aunuksenkaupungin suunnasta. Hiekkapohjaisen laskualueen laajuus oli 1600 m x 660 m; pääsuunta SE-NW. Kenttä oli...
Avaa kohteen tiedot
Tähän kiviaitaan saakka Nuuttilan pellolla päättyi 7.12.1939 klo 12.30 Yrjö Jylhän 2.K vastahyökkäys, joka vaati suunnattomat menetykset, varsinkin soinilaisia kaatui 21 miestä. Paikalle tuleen 1. pataljoonan majuri Jaakko Sohlon käskystä aloitettiin vetäytyminen takaisin pp-linjalle. Lisätietoja kohteesta Läämäki Taipale. Kiviaita on painunut syvälle ajan saatossa, noin...
Avaa kohteen tiedot
Kansallissosialistisen puolueen johto, Gestapo, SS ja SD julistettiin rikollisiksi, joten niiden jäseniä voitiin rangaista. Toisin sanoen tunnustetun Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan lain mukaan mahdollisesti lailliset teot määriteltiin jälkikäteen taannehtivaa oikeutta käyttäen rikolliseksi esittämällä, että Saksaa johtaneet organisaatiot todettiin...
Avaa kohteen tiedot
Yleispoliittisen tilanteen kiristyessä venäläiset alkoivat rakentaa vahvoja asemia ja erillisiä puolustuspesäkkeitä rajalta Suojärvelle ja Petroskoihin johtavien teiden varsille keväästä 1941 alkaen. Lisäksi maastotyyppi esim. Loimolan ja Suojärven välillä suosi puolustajaa, kun maantien suunnassa suot ja kumpareinen kangasmaasto vuorottelevat lyhyin välimatkoin. Niinpä...
Avaa kohteen tiedot
Kroatian ja Bosnia-Herzegovinan rajaseudulle rakennettiin vuosien 1948-1968 välillä maanalainen lentotukikohta, jonka oli määrä kestää jopa 20 kilotonnin ydinpommin suora osuma.Pljesivica-vuorten alla, Kroatian ja Bosnia-Herzegovinan rajalla sijaitsee jäänteet valtavasta rakennelmasta, joka oli aikoinaan Euroopan suurin maanalainen lentotukikohta. Koodinimellä Objekat 505...
Avaa kohteen tiedot
Obruvhevin linnake on yksi Kronstadin edustalle Pietarin suojaksi rakennetuista linnakkeista. Se tunnetaan myös nimellä Krasnoarmeysky. Sen rakentaminen aloitettiin 1896 ja se valmistui 1913. Obruchev oli eräs niistä linnakkeista, joiden pattereiden tuli ylsi suomalaisten asemiin Terijoella jatkosodan aikana. THa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Karjalankannakselle, aivan etulinjan taakse rakensi III/JR 7 miehet komean korsukanttiinin Ohajoen korkealle penkalle. Matkaa etulinjasta oli noin 2 km. Kanttiini oli etulinjan suurin ja sijaitsi Ohdan pohjoislohkolla, eli ns. kivetyn tien pohjoispuolella. Korsussa oli myöskin pataljoonan komentopaikka. Pataljoonan komentajana oli kesäkuussa 1944 majuri Olanterä. Tarkka paikka on...
Avaa kohteen tiedot
Vesimatka maailman kauneimpaan saaristoon alkaa Lahdenpohjan vuonomaista saaristoväylää pitkin. Kilometrien matkalla molemmin puolin väylää avautuu männikköistä, vesirajassaan lehtimetsää kasvavaa saaristoa lahdelmineen. Laatokan puolustajien tykkilautat tukeutuivat näiden saarten suojaan. Oiton saari näkyy kahdeksan kilometrin saaristomatkan jälkeen oikealla. Aikanaan...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Kädenlyönti Syvärillä -operaatiosuunnitelman mukaan Saksan 163.Divisioonan ja 39.Panssariarmeijakunnan joukkojen oli tarkoitus kohdata toisensa Ojatin kylässä ja näin sinetöidä Leningradin saarto vuoden 1941 lopulla. 163.D olisi hyökännyt Syväriltä Ylä-Kalatsista 15 kilometriä etelään, ja 39.Ps.AK Tihvinästä 100 kilometriä pohjoiseen. Kuitenkin...
Avaa kohteen tiedot
Zossen oli OKH:n viimeinen komentopaikka, Konevin joukot valtasivat alueen keväällä 1945. Alue on ollut neuvostojoukkojen käytössä, sen viereen on rakennettu DDR:n aikana uusi nyt jo hylätty varuskunta alue. Alue on Zossenin kaupungista etelään noin 3,5 kilometriä.
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Olhavan kaupunki (ven. Volhov) oli puna-armeijan Olhavan rintaman keskuspaikka vuosina 1941-43. Kaupungin kohdalla Muurmannin rata ja Vologdaan menevä rata ylittävät Olhavanjoen. Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän joukot lähestyivät kaupunkia lounaan suunnasta syksyllä 1941 ja pääsivät jo 5-6 kilometrin päähän keskustasta. Kuitenkin puna-armeijan...
Avaa kohteen tiedot
Sodan loppupuolella Normandian maakunnasta tuli eräänlainen aloituspiste liittoutuneiden käynnistämälle Euroopan manneralueen takaisinvaltaukselle ja natsien hallinnon lopettamiselle. Normandian maihinnousu, josta käytettiin myös koodinimeä Operaatio Overlord, alkoi 6. kesäkuuta 1944. Kyse on maailman sotahistorian kaikkein suurimmasta maihinnousuoperaatiosta. Siihen osallistui...
Avaa kohteen tiedot
Amerikkalaisten varsinainen maihinnousuranta. Saksalaisen MG42 konekiväärin asema. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Kun Jatkosodassa Repolan kylä oli vallattu ja sillanpääasema Virransalmen taakse saatu (12.7.1941), 14.Divisioona alkoi suunnitella Omelian alueelle puolustukseen ryhmittyneen vihollisjoukon lyömistä. Vihollinen päätettiin saartaa oikealta kiertoliikkeen avulla. Jalkaväkirykmentti 52:n pääosat marssivat 20.7. Virransalmen matalan sillanpään kautta 8-9 kilometriä itäkaakkoon...
Avaa kohteen tiedot
Tsaari Iivana IV Julman (1534-1584) tyttären kummi, munkki Adrian Ondrusovalainen joutui ryöstön kohteeksi Pisissä toukokuussa 1550. Hän oli paluumatkalla Moskovasta Ondrusovan luostariinsa, kun Pisin rosvot arvelivat, että hänellä olisi rahaa ja keisarillisia arvolahjoja mukanaan. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt, ja Ondrusovalainen kuoli ryöstökahakassa. Marttyyrikuolemansa...
Avaa kohteen tiedot
Ondrusovassa (Ontroilassa) sijaitsi linnakkeistomme johtamispaikka Jatkosodan aikana. Sen yhteydessä oli sääasema. Läheisessä Hatsinsaaressa sijaitsivat rannikkotykistöpatterin tuliasemat. Joukkomme hyödynsivät Ondrusovan luostarin rakennuskantaa toiminnassaan. Luostarin oli perustanut 1500-luvun alussa Adrian Ondrusovalainen, maallikkonimeltään Andrei Zavalisin. Hänet oli...
Avaa kohteen tiedot