Etsi kohteita
Hakutulokset:
Petroskoin kehitys alkoi, kun paikkakunnalle Lohijoen ääreen perustettiin järvimalmia jalostava rauta- ja tykkitehdas vuonna 1703. Tämän seuraaja oli vuonna 1774 perustettu Aleksanterin asetehdas, missä työskenteli noin tuhat henkeä. Tehdaskompleksista käytettiin myöhemmin nimeä Onegan tehdas. Vetäytyessään kaupungista syksyllä 1941 venäläiset räjäyttivät tehtaan...
Avaa kohteen tiedot
Ontajärven kylä oli merkittävä asutuskeskittymä asemasodan vuosina. Sitä pitkin kulki Rukajärven suunnan päätien eteläpuolen kenttävartioistoihin perustuva etulinja. Suurimman osan suunnan puolustusvastuusta asemasotavaiheen aikana kantoi RajaJP 6:n komppaniat. Kylä oli tuon suunnan kenttävartioiden solmukohta ja tärkeä etappi kenttävartioiden huollon kannalta. Sen kautta...
Avaa kohteen tiedot
Ontajärven kylä mainitaan ensi kerran Lapin pogostojen verokirjassa vuodelta 1597. Se oli yksi vanhimmista asutuskeskuksista nykyisen Karjalan tasavallan keskiosassa. Kylään rakennettiin vuonna 1759 Pyhän Yrjön tšasouna, joka on Ontajärven vanhin rakennus. Se toimi rukoushuoneena vuoteen 1932 saakka. Tällöin kylässä asui yli 260 asukasta. Nykyinen Ontajärvi on peräisin...
Avaa kohteen tiedot
Ontrosenvaara oli kylä Tsirkka-Kemijoen länsipuolella tienristeysalueella. Se oli keskeinen paikka 14.Divisioonan huollolle ja yhteyksille koko Jatkosodan ajan. Kylän itäpuolella on silta joen yli, ja kylän alueella Repolasta tulevaan päätiehen yhtyy luoteesta Kiimasjärveltä tuleva tie. Päätie jatkuu itäkaakkoon Rukajärvelle ja Muurmannin radalle. Kylästä lähtee tieura...
Avaa kohteen tiedot
Operaation DYNAMO oli Toisen maailmansodan ehkä suurin sotilaiden evakuointi operaatio koko sodan aikana. Britannian siirtoarmeija oli siirretty vuonna 1939 miehittämään ja tukemaan ranskalaisia Maginot-linjassa. Armeijan vahvuus oli noin 390000 miestä. Armeijaa komensi sotamarsalkka lordi Gortin. Saksalaisten aloitettua hyökkäyksen länteen 10.toukokuuta 1940 aamulla, se...
Avaa kohteen tiedot
Eversti Claus von Stauffenberg alkoi suunnitella Hitlerin salamurhaa syyskuussa 1943. Salamurhan suunnitteluun osallistuivat Stauffenbergin ohella Henning von Tresckow ja Friedrich Olbricht. Alkuperäinen tavoite oli murhata Hitlerin ohella samanaikaisesti myös Hermann Göring ja Heinrich Himmler. Stauffenberg sopi tapaamisen Hitlerin kanssa 11. heinäkuuta 1944 Kotkanpesässä Hitlerin...
Avaa kohteen tiedot
Oradour-sur-Glanen pieni kylä sijaitsee noin 20 km Limogesista lounaaseen. Toisen Maailmansodan loppuvaiheessa kylä joutui tuhon omaksi 10. kesäkuuta 1944. Waffen-SS tuli kylään ja kostotoimena komensivat asukkaat kylän kirkkoon, jonka he polttivat. Kylän historiikin mukaan Waffen SS porukka oli erehtynyt kylästä. Kylä on ollut vauras, sen halki kulki muu muassa...
Avaa kohteen tiedot
Alue on vastapäätä Inon entistä linnoitusta. Paikalle on kerätty raskasta kalustoa molemmista sodista.
Avaa kohteen tiedot
Oranienburgin lentokenttä sijaitsi Berliinin pohjoispuolella, idässä Oranienburgin ja lännessä Leegebruchin rajaamana. Se rakennettiin vuosien 1936 ja 1939 välillä, ja Oranienburgissa sijaitseva Heinkelin lentokonetehdas käytti sitä tehdaslentokenttänä ja Luftwaffen (Saksan ilmavoimat) lentokenttää vuoteen 1945 asti Oranienburgin lentokenttä oli aikoinaan pelottomien...
Avaa kohteen tiedot
Oravanniemessä Vuoksi oli kapeimmillaan ja sieltä toimi lossiyhteys Vuoksen yli. Oravanniemen kohdalta pääpuolustusasema jatkui Vuoksen ylittäen lounaaseen kohti Muolaalta ja Summaa. Oravanniemen alueelta johti tieura pohjoiseen, mikä mahdollisti hyökkäyksen jatkamisen puolustajan selustaan ylimenon jälkeen. Oravanniemen maastonmuodot tarjosivat hyvät edellytykset...
Avaa kohteen tiedot
Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan hyökkäys jyräsi eteenpäin pitkin Jänisjärven länsirantaa. Divisioona mursi vihollisen vahvasti varustamat asemat Alalammen ja Jänisjärven välisellä Kontio-Leppälahden kannaksella perinpohjin ja jatkoi muodostamallaan taisteluosastolla vihollisen takaa-ajoa Hämekosken ja Harlun suuntaan. Taisteluosaston yhtenä joukkona toimi...
Avaa kohteen tiedot
Berliinissä 1933 Adolf Hitler vaati, että NSDAPn johtajien lapsille rakennettaisiin uusia kouluja. Tehtävä annettiin Reichorgsnisationsleiter Robert Leylle, ja sitouduttiin neljän NS-Ordensburg rakentamiseen ja toimintaan. -Ordensburg Crössinsee, Pommern -Ordensburg Sonthofen, Allgäu -Ordensburg Vogelsang, Eifel -Neljäs suunniteltu Ordensburg Marienburg, Länsi-Preussiin...
Avaa kohteen tiedot
Oritselän kylän tsasouna sijaitsi korkealla mäellä keskellä kylää, josta oli näköala hiekkasärkille Longoinlahteen ja Laatokalle. Rukoushuone oli rakennettu pappismarttyyri Blasioksen muistolle. Kansa kutsui sitä Valasiksi ja Valassin pruasniekkaa siellä vietettiin talvella. Viimeisinä saaressa asuttuina vuosina starosana toimivat Tiit Nasaroff ja Vasili karhu. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Osmussaaren saari sijaitsee Viron luoteisrannikolla. Koko saari liitettiin Neuvostoliiton armeijan käyttöön, ja sinne sijoitettiin viestiyksikkö. Saari vaadittiin itselleen keskinäisen avunantosopimuksen nojalla vuonna 1940, mikä pakotti paikalliset lähtemään. Kaikista saarelle vuonna 1940 suunnitelluista monimutkaisista rannikkopuolustuksista vain kaksi patteria ja...
Avaa kohteen tiedot
Oroszkan sotamuseossa on Keski-Euroopan suurin yksityinen sotaesinekokoelma, joka keskittyy toisen maailmansodan paikallisrintaman kolmen kuukauden sodankäyntitapahtumiin ja antaa aukon täyttävän kuvauksen saksalais-unkarilaisten ja neuvostosotilaiden kohtaloista. jotka siellä taistelivat. Monien aseiden, jalkaväen lapioiden, vesipullojen, ammusten, tankkien, tykkien, univormujen,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa 3./JP 3 teki laajan koukkauksen lännestä Käsnäselän kautta Salmin kirkonkylän itäpuolelle ja varmisti edetessään Orusjärven kylän 18.7.1941. Tavoitteena oli Tulemajoen ylittävän maantiesillan haltuunotto. Lähestyessään Salmin kirkonkylää koillisesta komppaniaa vastaan tuli maantien Orusjärven tienhaarassa - 2,5 km kirkonkylän itäpuolella - vihollisen...
Avaa kohteen tiedot
Vihollisen suuren keväthyökkäyksen 1942 (Jelettijärven taistelut) kärjen lähestyessä vaarallisesti pohjoisluoteesta Kiestinkiä ryhmittyi Osasto Puroma Ahvenlahden tielle ja aloitti vastahyökkäyksensä suoraan länteen 5.5.1942. Tässä ensimmäisessä suuremmassa vastahyökkäyksessä Osasto Puromaan kuuluivat I/JR 12, 6./JR 12, 1./JR 53, JääkJ/JR 12, kaksi pioneerikomppaniaa ja...
Avaa kohteen tiedot
The complex is located inside Osówka Mountain (German: Säuferhöhen) 50°40?22?N 16°25?14?E. It is accessible by tunnel number 1 (120 m) with chambers for guardrooms and tunnel number 2 (456 m), bored 10 m below the level of the main underground, with guardrooms close to completion. Behind them there is a connection of two levels created by the collapse of the ceiling. The structure is a...
Avaa kohteen tiedot
Osta on pieni kylä Äänisen lounaispäässä. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9 eteni kylän edustalle ja kaivautui asemiin lokakuussa 1941. Rykmentin puolustama Ostan lohko oli Suomen leveysasteilla itäisin rintamanosa, jossa suomalaiset sotilaat olivat pysyvästi asemissa. Ostasta kulki vihollisen tärkeä rintamasuuntainen huoltotie Kurvoilan kautta Gongenitsijärvelle (kartassa...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisten tekemä kapulatie Osterjärven linjan takana. MKe 2013.
Avaa kohteen tiedot
45 mm tykin asema, tykki on saanut osuman ja jätetty paikkaansa. MKe 2013
Avaa kohteen tiedot
Sillan takana on suomalaisten rakentama linnoitusketju, asemat ovat suurelta osin siinä kunnossa kun ne vuoden 1944 heinäkuun jäivät. JR56 vastuualue. MKe 2013.
Avaa kohteen tiedot
Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni lounaasta Pidmajärveltä Ostretsinaan ja valtasi kylän 18.9.1941. Sotasaaliina käyttöömme jäi kaksi hinaajaa, kaksi proomua, viisi kuorma-autoa, yksi iso traktori, hevosia ja satoja säkkejä viljaa. Sotavangeiksi otettiin neljä teknillisten joukkojen upseeria ja em. hinaajien matruusit. Samalla huomattiin, että Ostretsinasta 1,5 km...
Avaa kohteen tiedot
Rakennus oli alunperin kuvernementtisihteeri Ivan Novikovin vuonna 1914 rakennuttama datsha, joka hankittiin Terijoen Upseerikerhoksi vuonna 1928. Siitä tuli Otto Ville Kuusisen kansanhallituksen istuntopaikka talvella 1939. Jatkosodan aikana sinä oli vähän aikaa Pajarin divisioonan esikunta ja myöhemmin JR 48:n esikunta. Aikojen kuluessa rakennus pääsi rappiolle ja huutokaupattiin...
Avaa kohteen tiedot
Ennen sotia Paakkolaan valmistui lentokenttä, jota ei kuitenkaan sota-aikana käytetty varsinaiseen taistelutoimintaan. Kentän laskualueen laajuus oli 660 m x 550 m, ja sen pinta kanervakangasta. Pääsuunta NW-SE. Kentän laidoilla oli kymmenkunta konesuojaa. ENa 2016
Avaa kohteen tiedot
Paasonvuori on yksi Laatokan pohjoisrannikon linnavuorista. Vuorella sijaitsi aikoinaan ortodoksinen kirkko, johon nimi "paaso" (spuassu) viittaa. Jatkosodan elokuussa 1941 vihollinen oli asemissaan Paasonvuorella ja hallitsi tulellaan Sortavalan pohjoista sisääntulotietä. Tässä tilanteessa 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut majuri Kaarle Castrenin III/JR 30 marssi Karmalansalmen kautta...
Avaa kohteen tiedot
Paateneen valtasi JR 4 20.10.1941. Asemasotavaiheessa Paateneessa oli majuri Viljo Kivikon johtama Rajajääkäripataljoona 5:n komentopaikka. Pataljoonan vastuualue oli miehitetty useilla kenttävartioilla vast (kts kuva). Kenttävartioiden vastaa tekivät venäläiset talvisin jääkelkoilla useita hyökkäyksiä. Tämän vuoksi alueella päivysti silloin tällöim suomalainen...
Avaa kohteen tiedot
Paateneen pogosta sijaitsee kirkkoniemessä Seesjärven länsirannalla. Niemen ortodoksikirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1900. Jatkosodassa etelälounaasta edenneet Jalkaväkirykmentti 4:n joukot ottivat pogostan haltuun 19.10.1941. Sodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 5 irtautui täältä etelälounaaseen 24.6.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Latvian Ligatnen läheltä löytyy Neuvostoliiton kylmänsodan aikana rakentama ydinsodan kestävä bunkkeri. Tunnettiin nimellä Lepokoti, on rakennettu vanhainkodin alle ydinsodan varalta. Se on tarkoitettu lähinnä Latvian kommunistijohtajien suojapaikaksi ydinsodan saastuttaessa maan. Täältä oli tarkoitus johtaa maan päälle jääneitä ihmisiä, kaiken kaikkiaan erikoinen...
Avaa kohteen tiedot
Jelettijärven taistelut kevät 1942 Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat ovat kuin portinpylväät Ahvenlahden tien (Jelettijärven tien) molemmin puolin. Ne muodostivat luonnollisen linnoituksen, johon vihollisjoukot pureutuivat lujasti Kiestingin suunnan suurhyökkäyksessään keväällä 1942. Kuitenkin, kun vihollisen hyökkäyksen kärki oli pysäytetty ja tuhottu 4-5...
Avaa kohteen tiedot
Gierlozista eli Sudenpesästä noin vajaa kaksi kilometriä länteen sijaitsee ”Ilmailumuseo”. Se on entisen lentokentän paikalla, joka kuului aikanaan Sudenpesään. Täällä on 2. maailmansodan kalustoa Mersuista Migeihin. Tälle kentälle tuli 20.heinäkuuta 1944 eversti von Stauffenberg. Hänellä oli salkussaan pommi, millä hänen piti surmata Hitler. Pommi surmasi neljä...
Avaa kohteen tiedot
Paikka löytyy Prahasta ihan Berliinistä tulevan 8-tien varrelta pysäkki Vychovatelnan (linjat 3, 10 ja 55) luota, Libe?in kaupunginosasta (Praha 8). Reinhard Tristan Eugen Heydrich (7. maaliskuuta 1904 – 4. kesäkuuta 1942) oli SS-kenraali (SS-Obergruppenführer und General der Polizei), Natsi-Saksan keskusturvallisuusviraston Reichssicherheitshauptamtin (RSHA)...
Avaa kohteen tiedot
Pellervonkadun (Ulitsa Mira) ja Kulervonkadun (Bulvar Kutuzova) kulmassa on puisto. Vuoden 1940 maaliskuussa siinä oli ehjäksi jäänyt puutalo. Tällä paikalla kokoontui Suomalais- Neuvostoliittolainen rajakomissio sopimaan Moskovan rauhan rajoista ja kaupungin luovutuksesta. Ensimmäinen kokous pidettiin 21.3.1940, siihen osallistui Suomen puolelta ministeri Antti Hackzell...
Avaa kohteen tiedot
Paikalle jossa Rommel otti myrkyn on pystytetty tämä muistokivi. Myrkyn tarjosivat Wermahtin henkilöstöpäällikkö kenraali Wilhelm Burgdorf ja kenraaliluutnantti Ernst Maisel. Päivä oli 14.10.1944. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Paul Ludwig Ewald von Kleist syntyi 8.elokuuta läntisen Saksan Braunfelsin kylässä, kuoli Vladimirovin vankilassa kurjissa oloissa arviolta 13. tai 16. lokakuuta. Hänet on haudattu jonnekin vankilan läheisyyteen. Hän oli lähes Mansteinin tasoinen komentaja. Hänet ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1943. Kleist sai komentoonsa vuonna 1942 1.panssariarmeijan jonka tehtävä oli...
Avaa kohteen tiedot
Shemenskin-Pertjärven taistelun alkuvaiheessa huhtikuussa 1942 vihollisen eräs vahva hyökkäyskiila eteni etelästä Podporoze-Osta -maantien pohjoispuolelle Pajarinmäkeen. Tänne vihollinen kaivautui ja muodosti portinpylvästukikohdan ryhtyen valmistelemaan hyökkäyksen jatkoa pohjoiseen, Syvärin rantaan. Tässä tilanteessa hälytettiin taistelualueelle JP 4 Paateneesta ja...
Avaa kohteen tiedot
Pajun taistelu. Muistomerkki on pystytetty Virolais –Suomalaisten joukkojen muistoksi kun nämä avasi tien Valgaan 31.1.1919. Pohjan Pojat (viroksi Põhja Pojad) oli Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistuneen toisen suomalaisen vapaaehtoisjoukon nimi. Ensimmäinen vapaaehtoisjoukko oli I Suomalainen Vapaajoukko, mutta silti Pohjan Pojat on saavuttanut suuremman ja legendaarisemman...
Avaa kohteen tiedot
Pojan Poikien ja virolaisten hyökkäys 31.1.1919, muistomerkki on uudelleenvihitty 4.2.1992 Pohjan Pojat (viroksi Põhja Pojad) oli Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistuneen toisen suomalaisen vapaaehtoisjoukon nimi. Ensimmäinen vapaaehtoisjoukko oli I Suomalainen Vapaajoukko, mutta silti Pohjan Pojat on saavuttanut suuremman ja legendaarisemman maineen. Vapaajoukko taisteli...
Avaa kohteen tiedot
Ylä-Syvärin kenttärata rakennettiin Jatkosodan aikana länsi-itäsuuntaisena Syvärin pohjoispuolelle. Radan pituus oli 72 kilometriä, ja rata alkoi Muurmannin radan Pajusuon asemalta. Viimeinen junamme kenttäradalla kulki 20.6.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 2 ja Kevyt Osasto 4 etenivät lännestä Palalahden kylään ja valtasivat sen 19.7.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 7.Divisioonan JR 9 puolusti Palalahtea heinäkuun 1944 alussa. Laatokan rantatien ja Keski-Aunuksen yleistilanteen johdosta kylän aluetta ei suunniteltu puolustettavan jyrkästi, joten 3.7.1944 alkaen viivytystä jatkettiin...
Avaa kohteen tiedot
Tulvojan 6 km pohjoiseen Äänisellä sijaitsee Palesaari, siellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 tukikohta, kalustona oli 2 kpl 76 LK/13 tykkiä. Saarella on toiminut 1500 luvulta lähtien luostari. THa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli "Pallo" (muut Peukaloniemi, Suvi, Piippu ja Sukellusvene). Tukikohdan Pallon nimi oli asemasodan alussa "Vuori" ja syksystä -43 "Mäki", mutta juhannuksen 1943 kovan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa 7.Divisioonalle alistettu JR 45:n III Pataljoona (8.D) viivytti 3.-4.7.1944 vihollista Palojärveltä Kolatselän suuntaan, pohjoiseen. Erillinen Pataljoona 21 ja Osasto Virkkunen (mol. 8.D) siirtyivät Palojärven kautta länteen Tulemajoen yli 3.7.1944. Tälle suunnalle alkoi muodostua kriisi, kun vihollinen hyökkäsi heti joen yli...
Avaa kohteen tiedot
Palokuntatalo sijaitsi kaupungin keskustassa Sortavalan suuntaan lähtevän maantien varressa. Rakennus on sittemmin purettu, ja sen tontilla on nykyisin rautakauppa. Jatkosodan alkuvaiheessa Ilmansuojelukomppania 977:n kenttäsammutusjoukkoihin liittynyt sotamies Mauno Koivisto kertoo kirjassaan Koulussa ja sodassa saapumisestaan Aunukseen 9.9.1941: Aunuksen lakeudet tekivät minuun...
Avaa kohteen tiedot
Paneriain – aiemmin Ponar – keskitysleirillä tapettiin vuosina 1941–1944 noin 100 000 ihmistä, joista 70 000 oli juutalaisia. Usein lähietäisyydeltä ammutut uhrit heitettiin joukkohautakuoppiin, joita on alueella yhteensä 12. Ampujina toimivat natsien liettualaiset liittolaiset. Liettuan Paneriaissa sijaitsevalta keskitysleiriltä on löytynyt vankien käsin kaivama tunneli,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 17.Divisioonan JR 13 ja JR 34 irrotettiin Hangon rintamalta heinäkuun 1941 puolivälissä, ja kokoonpanoon liitettiin mukaan JR 61. Divisioona siirtyi Riihimäen, Tohmajärven, Värtsilän, Käsnäselän, Kolatselän ja Vieljärven kautta Keski-Aunuksen sotatoimialueelle heinä-elokuun vaihteessa. Tehtävänä oli suojata Laatokan rantatietä pitkin Tuuloksenjoelle...
Avaa kohteen tiedot
Tämä panssarieste on jo syvemmällä sisämaassa. Maasto täällä vaatii betonisen estelinjan. Kuvan keskellä mäellä lautaverhoiltu rakennus, bunkkeri jossa melkoisella varmuudella on PST-tykki. Tukikohta on rakennettu vuonna 1943. Kuvat: Google Tiedot kirjasta Falsche Chalets MKe 2022
Avaa kohteen tiedot
Panssariharju oli sulkulinja Ohtalin lohkolla Syvärin pohjoispuolella. Matkaa etulinjan asemiimme eteläkaakkoon rantaan oli kuutisen kilometriä. Panssariharju oli myös rintamavastuuta vaihtavien joukkojen vaihto- ja huoltopiste (koordinaattikohta), josta etulinjaan saapuva joukko opastettiin eteenpäin. Kauan sitten harju on ollut muinaisen, nykyistä laajemman Syvärin rantatörmä....
Avaa kohteen tiedot
Museon kalusto lähtee Ensimmäisestä Maailmansodasta aina YK:n toimintaan asti. Pienoismalleja Ruotsin suuruuden ajoilta ja kaikki katonalla. Museon esineistössä harvinaisuuksia mitä muualla ei juuri ole. Ensimmäisen Maailmansodan aikuinen kuorma-auto, Ranskasta tällaisen voi löytää. Saksalaisten Puolan, Norjan ja Tanskan sotaretkellä käyttämä vaunumalli ja pitkäputkinen...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten panssarimuseo, tiettävästi Saksan ainut panssarimuseo. Täältä löytyy mm Rommelin kuolinnaamio ja asetakki. Osoite on Hans-Krüger-Straße 33 , 29633 Munster / Lower Saxony Telephone: 05192-2552 info@daspanzermuseum.de MKe 2014
Avaa kohteen tiedot