Etsi kohteita
Hakutulokset:
Plotino (Plotitsno) on kylä Syvärin etelärannalla. Jatkosodan vuosina kylään oli sijoitettuna 11.Divisioonan joukoista muun muassa Viestipataljoona 32 ja 32.Eläinlääkintäkomppania. Nykyisin kylän rannassa on suosittu veneenlaskupaikka, -luiska. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Vankilan rakentaminen aloitettiin 1868 ja se valmistui 1879. Rakennuksen vaatima alue on yli 25 hehtaaria. Vuosien 1890 - 1931 välillä siellä teloitettiin 36 murhasta tuomittua. Teloitukset suoritettiin mestauskirveellä vankilan pihalla. Vankila jossa teloitettiin 2891 vankia, myös monta operaatio Valkyyriaan eli Hitleriä vastaan suunnattuun heinäkuun 20. päivän salaliittoon...
Avaa kohteen tiedot
Kun Jatkosodassa Muurmannin radan silta oli kokonaan vallattu 12.9.1941, saatiin lisää joukkoja ja kalustoa Syvärin eteläpuolelle ja ryhdyttiin Podporozen kaupungin valtaamiseen. Vihollinen oli keskittänyt kaupungin puolustukseen 3-rykmenttisen 314.Divisioonan, yhden NKVD-rykmentin ja neljä erillispataljoonaa. Nämä joukot olivat kaivautuneet hyviin asemiin ja...
Avaa kohteen tiedot
Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustan itäisen tieliittymän vastata päätä pisteestä 60.9001834, 34.2217255 lähtevän huonokuntoisen tien varrella, n.1,5 km päätieltä. Tämä tie toimi huoltotienä sodanaikana kaakossa oleville etulinjan joukoille. Torjuntakeskuksessa on kahdeksan kantalinnoitetta, joista rautakuvut poistettu. Ajo kohteella mahdollista vain hyvällä...
Avaa kohteen tiedot
Torjuntakeskus sijaitsee Podporozesta eteläkaakkoon lähtevän sodan aikaisen kenttäradan uran molemmin puolin. Siinä on seitsemän numeroitua linnoitetta. Rautakuvut poistettu, muutoin ehjät. Ajoreitti: : Podporozen ohitustieltä lähdetään tietä pisteestä 60.882271, 34.167738 luoteesta tultaessa oikealle datsakylän keskivaiheelle. Pisteestä 60.8774, 34.15615...
Avaa kohteen tiedot
Linnoitteet sijaitsevat Lopinanpelto - Vytegra tien molemmin puolin ennen Podporozea kahdessa tasossa. Kaikista kk-linnoitteista on rautakuvut viety. Moni matkalainen on ihmetellyt tien parannuksen yhteydessä maan pinnalle, tien laitaan siirrettyä pallokorsua, AL 5585. Tämä pallokorsu on etummaisen tasan majoituskorsu. samalla puolen tietä ollut kk-pesäke A5539 on todennäköisesti...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatit: 60.89185, 34.04501 (linnoite A 5553). Linnoitteet sijaitsevat Syvärin eteläpuolella Murmannin radan molemmin puolin. Kantalinnoitteita on 5 majoitus- ja 6 kupubunkkeria.Näistä vain A5551:ssä on rautakupu paikoillaan. Reitti kohteeseen: Helpointa on ajaa pisteestä 60.8864264, 34.0895462 lähtevää sivutietä kaasuputkilinjalle ja siitä jalkaisin kohteille,...
Avaa kohteen tiedot
Podporozen pato ja voimalaitos ovat rakennetut suurelta osin vankityövoimalla. Ennen II maailmansotaa Podporozen voimalaitostyömaalla ahkeroivat gulag-ojennustyöleirin vangit, ja sodan jälkeen saksalaiset sotavangit. Voimalaitos valmistui vuonna 1951. Nykyään autolla voi ylittää Syvärin patoa pitkin. Laivat ohittavat padon voimalan eteläpuolelta kanavan kautta....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaisjoukkojen kärki eteni Muurmannin radan sillan pohjoispuolelle 8.9.1941. Tällöin silta oli vihollisen vahvasti varmistama mm. pst-tykeillä. Tässä tilanteessa 17.Divisioonan II/JR 13 sekä I/JR 34 ja II/JR 34 menivät kuusi kilometriä alempaa Syvärin yli ja valtasivat rautatiesillan etelärantaa pitkin vyöryttäen 12.9. Tämän tapahduttua III/JR...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatit: 60.91373, 34.25801 (A5562) Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustasta itään lähtevän vanhan tien suunnalla. Tie toimi huoltotienä Shemenskin suunnan joukkoihin. Torjuntakeskuksessa 11 kantalinnoitetta. Rautakuvut kaikista kk-pesäkkeitä poistettu. Ajo-ohje Podporozen itäisestä liikenneympyrästä (60.9121638, 34.2232275) 2 km itään huonokuntoista,...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatti (Podporozen keskustaan): 60.9122447, 34.1781235. Torjuntakeskusten koordinaatit kunkin kohteen keskelle ko Torjuntakeskusta käsittelevässä kohdassa. Podporoze (tai Syvärin kaupunki, tai Koskenala) on Syvärin linnoittamista suunniteltaessa katsottu tärkeimmäksi Syvärin etäpuoliseksi sillanpääksi. Kaupungin ympärille on rakennettu kuusi Torjuntakeskusta, lännestä...
Avaa kohteen tiedot
Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen lounaispuolella vanhan kaupungista vievän ulosmenotien varella. Siina on 12 numeroitua kantalinnoitetta ja muutama numeroimaton linnoite Rommakkolammen länsipuolella. Linnoitteista AL5581 antaa hyvän kuvan pallokorsun mittasuhteista ja ainesvahvuuksista, se sijaitsee hiekkakuopan reunalla 20 - 30 m tieuralta. Reitti: Podporozen ohitustieltä...
Avaa kohteen tiedot
Muistotaulu kaikkien 113 kaatuneen Pohjan Pojan. Taulu on Valgan Jaani kirkon ulkoseinässä, 1.2.1934 juhlallinen julkistaminen ja uudestaan 30.1.1999. Pohjan Pojat (viroksi Põhja Pojad) oli Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistuneen toisen suomalaisen vapaaehtoisjoukon nimi. Ensimmäinen vapaaehtoisjoukko oli I Suomalainen Vapaajoukko, mutta silti Pohjan Pojat on saavuttanut...
Avaa kohteen tiedot
Tartossa avataan lokakuun alussa uusi Viron kansallismuseo, josta tulee samalla Baltian suurin museo. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Lina Ghotmeh,Dan Dorell ja Tsuyoshi Tane jotka työskentelevät ranskalaisessa Dorell.Ghotmeh.Tane / Architects -toimistossa. Rakentaminen aloitettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, kun Viron valtio oli tehnyt päätöksen uuden...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan asemasodan aikaan joukkomme linnoittivat Syvärin pohjoisrannan tehokkaasti koko sen pituudelta. Ajateltiin, että siinä olisi puolustuskykyisen Suomen luonnollinen raja. Syvärin linnoitusjärjestelmään kuuluivat muun muassa betoniset tulibunkkerit, avoasemat, piikkilankaesteet, raivatut ampuma-alat, taistelukaivantojen verkostot sekä pallo- ja hirsikorsut majoitustiloina....
Avaa kohteen tiedot
Pokonvaara sijaitsee Jolmajärven eteläpäässä. Vaaran pohjoispäässä oli Pokonvaaran kylä, joka kuului 1930-luvulla Seesjärven piiriin Särkijärven kyläneuvostoon. Asukkaita oli 76. Pokonvaara kuuluu nykyään Karhumäen piirin Paateneen kuntaan. Kylä ei ole nykyään asuttu. Jatkosodassa Pokonvaaran kohdalla, Jolmajärven rannassa, oli RjP 5:n kenttävartio, jota Päämajan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta I Pataljoona valtasi Ponkalahden kylän kiivaan laukaustenvaihdon jälkeen 4.7.1941. Asemasodan aikaan kylä oli rintaman selustassa. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Ponkalahden perspektiivittömäksi kyläksi, ja kylä alkoi autioitua 1960-luvulla. Sen jälkeen kyläpeltoja on hyödynnetty lähinnä heinänteossa....
Avaa kohteen tiedot
Porajärvi (karj. Porarvi, ven.Porosozero) on maaseututaajama ja Porajärven kunnan keskus Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä. Porajärvi sijaitsee Suunujoen yläjuoksun varrella noin 80 kilometriä Suojärveltä pohjoiseen. Porajärven taajamassa oli noin 4 100 asukasta vuonna 1996.Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä paikkakunnalla. Porajärven kautta kulkee...
Avaa kohteen tiedot
21. elokuuta IV AK aloitti oman hyökkäyksensä puhdistaen rajan ja Viipurinlahden välisen alueen kahdessa päivässä. 24. elokuuta 8. Divisioonan joukot ylittivät Viipurinlahden katkaisten Leningrad–Viipuri-maantien. Venäläiset käsittivät saarrostusuhan ja aloittivat perääntymisen, liian myöhään. IV ja II AK:n joukot motittivat Viipurista vetäytyneet kolme...
Avaa kohteen tiedot
Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Peltoisen ja Volostnoi Navolokin suunnasta Posadiin 18.9.1941 ja jatkoi itään kohti Ostretsinaa. Osastoon kuulunut Kevyt Osasto 15/7.D erkani tienhaarassa pääjoukosta ja lähti hyökkäämään länteen kohti Tokarin asemaa, jonka se valtasi yhden panssarijoukkueen tukemana 19.9.1941. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi neljä kilometriä etulinjasta länteen, ja sen laskualueen laajuus oli 530 m x 150 m. Kentän maaperä oli hiekkaa. Majoitus- ja työpajakorsut oli rakennettu kiitoradan koillispuolelle. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Letecké Muzeum Kbely sijaitsee noin 8 kilometrin päässä Prahan keskustasta koilliseen. Kyseessä on Prahan vanha lentokenttä, joka nykyisin on Tsekin armeijan kenttänä. Kentällä on myös ilmailumuseo, jonne ehdottomasti kannattaa tehdä vierailu. Museo on ilmainen ja suljettu maanantaisin. Taksi keskustasta maksaa reilut 500 korunaa ja takaisin kylätaksi veloittaa 350...
Avaa kohteen tiedot
Elokuun 1941 lopussa 11.Divisioonan tavoitteena oli murtautua Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksen läpi. Vankitietojen mukaan noin 5000 työvelvollista oli rakentanut lujaa puolustuslinjaa järvikannaksen keskiosaan elokuun alusta alkaen. JR 8:n ja JR 29:n joukot saartoivat 25.8. järvikannaksen keskelle Prokkoilaan ryhmittyneet vihollisen taistelujoukot mottiin, joka laukaistiin...
Avaa kohteen tiedot
Kun 7.Divisioona oli ylittänyt Syvärin 6.10.1941, divisioonan Jalkaväkirykmentti 51 suunnattiin Voznesenjasta linnuntietä 40 km länsi-lounaaseen ottamaan haltuun ns. suurten järvien alue. Siellä järvet, niiden väliset kannakset ja Vitmusjoki ketjun tavoin muodostavat luonnollisen rintaman. Katsottiin, että tällainen linja olisi helppo puolustaa, ja että järvet...
Avaa kohteen tiedot
III/JR 50 valtasi Prolavaaran kylän 15.7.1941 hyökkäämällä koillisesta, kun vihollisen rintama ja varustukset olivat luoteeseen. Ennen sotia Prolavaarassa toimi dolomiittikaivos ja Soanjoen Prolankoski pyöritti vehnämyllyä ja sirkkelisahaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Pronssisoturi tai Pronssisotilas (viroksi Pronkssõdur, Bronzovyi soldat) on osa Tallinnan neuvostosotilaiden hautamuistomerkkiä, joka pystytettiin Tallinnan keskustaan Tõnismäelle vuonna 1947. Teos purettiin keväällä 2007 ja pystytettiin uudelleen Tallinnan sotilashautausmaalle. Muistomerkin tarkoituksena oli kunnioittaa puna-armeijan virolaisen armeijakunnan sotilaita, jotka...
Avaa kohteen tiedot
Kansallissosialistit rakennuttivat itselleen lomanviettopaikan Itämeren rannalle vuosina 1936 -39, sisusta ei valmistunut sotaan mennessä. Kuusikerroksinen yhtenäinen talorivi on noin viisi kilometriä pitkä ja se on rakennettu rannan suuntaisesti. Talorivin taakse tuli rautatie. Tämä on ollut ilmeisesti käytössä vielä DDR:n aikana venäläisillä, mutta sitten se oli suurelta...
Avaa kohteen tiedot
Prääsän kylä sijaitsee Prääsäjärven länsirannalla Aunuksessa. Kyseessä on tärkeä tienristeysmaasto, missä luoteesta Säämäjärveltä tuleva tie ja lännestä Sortavalasta tuleva tie liittyvät Lotinapelto-Petroskoi -valtatiehen. Jatkosodassa Prääsä vallattiin 11.Divisioonan joukkojen yhteistoiminnalla 8.9.1941: JR 50 sulki Prääsä-Petroskoi -maantien kylän...
Avaa kohteen tiedot
JR 50 eteni Kinnasvaarasta Suojokea (Suojujokea) pitkin kymmenen kilometriä alavirtaan ja iski sitten Prääsä-Petroskoi -maantielle katkaisten vihollisen yhteydet 7.9.1941. Erikoista oli, että osa miehistä kulki paikalle ruuhilla ja syöksyveneillä. Osa marssi jokivartta pitkin. Tien katkaisukohtaan puna-armeijalaiset olivat kaivaneet hyvät asemat, ja rintamasuunta oli sopivasti...
Avaa kohteen tiedot
PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella Karjalankylässä (Karelskajassa) oli puolustuksellisesti edullinen kukkulamaasto, jonne kenttävarusteltiin etuvartioasema. Kesällä 1944 JR 4:n I Pataljoona viivytti vihollista tässä asemassa. Siihen tuli murtuma, kun vihollinen tykistön ja panssarivaunujen tukemana rynnäköi kyläkukkulalle. Sattui myös niin, että yksi raskas Klim Vorošilov...
Avaa kohteen tiedot
PSS-linja kulkee Muurmannin valtatien poikki kohdassa, joka on 750 metriä Sammatukseen menevän tien haarasta etelään. Kohdassa erottuvat leveä, veden täyttämä panssarikaivanto ja sen lahonneet tukkinippuesteet sekä taisteluvarustukset kuivalla maalla. Tässä tien suuntaa puolusti menestyksellisesti JR 4:n II Pataljoona 24.6.1944. IV Armeijakunnan komentajan käskyn mukaisesti...
Avaa kohteen tiedot
Tällä lohkolla PSS-pääpuolustuslinjan leveys oli kymmenen kilometriä, ja sen taakse Mäkriän etelä- ja itäpuolelle varusteltiin sulkulinja. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Joutsenlammen alalohko on Mäkrijärven etelälounaispuolella parin, kolmen kilometrin päässä maantiestä. Lohkolla lammen ympäristössä III/JR 45 viivytti ja taisteli lyhyesti 24.6.1944, ja irtautui sitten käskystä luoteen suuntaan Tsilmijärvelle ja edelleen Kotkatjärvelle 25.6.1944 alkaen. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kuittinen on kylä Mäkriänjoen varrella parikymmentä kilometriä Aunuksenkaupungin itäpuolella. Kylässä on nykyisin 800 asukasta, ja heistä yli puolet on kansalaisuudeltaan karjalaisia. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kuittisen valtasi kahdella panssarivaunulla ja kahdella pst-tykillä vahvennettu 2./JP 4 6.9.1941. Asemasodan aikana kylässä toimi linnoitusjoukkojemme saha. Liittyen...
Avaa kohteen tiedot
60 kilometriä leveän PSS-linjan läntisin este on Laatokan rannassa. Sinne rakennettiin veteen jatkuva panssarikivieste. Se erottuu hiekkarannalla hyvin. Samalta alueelta rantamaalta löytyy myös räjäytetyn betonisen tulenjohtobunkkerin jäänteitä. Kohteelle pääsee kätevimmin maasturilla pohjoisesta eli Pisinjoen suun suunnalta tulevaa tieuraa pitkin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Mandogijärven (Mannerjärven) PSS-linjan puolustuslohko sijaitsee Mäkrijärven lounaispuolella. Lohkon alueelta lähtee Mandrogijoen vartta kaakkoon toinen varusteltu puolustuslinja, joka liittyy Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjuun 21 kilometrin päässä. Tuosta liittymäkohdasta itään 125 kilometrin matkalta Syvärin pohjoisranta on linnoitettu Äänisjärven rantaan asti. PSS-linjan...
Avaa kohteen tiedot
Osana PSS-linjan Mäkrijärven linnoitteita vihollisen oletettuun tulosuuntaan oli tehty maaleikkauseste eli kontraeskarppi (myötäjyrkänne). Sellaisen päällä panssarivaunun tai ajoneuvon oli pysähdyttävä, ja siitä oli mahdotonta tulla alas varsinkaan silloin, kun este on puolustajan tulen alla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Mäkrijärven PSS-linjalle rakennettiin 120-130 metriä etulinjan etupuolelle (itäpuolelle) panssarikivieste, joka jatkuu lyhyen matkaa myös järvessä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Mäkrijärven puolustuslohkolla maantien ympäristö linnoitettiin vahvasti asemasotavaiheen aikana. Lohkolta on yhä löydettävissä monia kanta- ja kenttälinnoitteiden rakenteita. Jatkosodan viivytysvaiheessa Syväriltä vetäytynyt III/JR 45 ryhmittyi 22.6.1944 Mäkrijärven PSS-asemiin, joissa kahakoitiin vihollisen kärkipartioita vastaan 24.6. Pataljoona irtautui käskystä...
Avaa kohteen tiedot
Pari, kolme kilometriä PSS-pääpuolustuslinjan taakse varusteltiin sulkulinja Mäkriän kylän etelä- ja itäpuolelle. Linjan tarkoituksena oli toimia kylän, sen varastoalueiden ja Aunuksen radan Mäkriän pääteaseman suojana ja viimeisenä salpana. Sulkulinjalla oli leveyttä yhdeksän kilometriä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kesäkuun 23. vuonna 1944 15.Prikaatin III pataljoona oli ryhmittynyt Pisin suunnan PSS-linjalle yhdeksän kilometriä leveälle puolustuslohkolleen. Tiedettiin, että saman päivän aamuna vihollinen oli tehnyt maihinnousun 15.Prikaatin selustassa Tuuloksen ja Viteleen välillä. Maihinnousupaikka oli noin 40-45 km PSS-linjan takana. Edelleen, 24.6. aamuun mennessä vihollinen oli edennyt...
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Saarimäen lohkon etulinjan takana parin, kolmen kilometrin päässä oli sulkulinja, joka U-kirjaimen muotoisena kiersi Saarimäen mäenjuurta. Sulkulinjalla ei varsinaisesti taisteltu, sillä PSS-linja murtui 6-10 kilometriä Saarimäen lounaispuolella täysin 24.6.1944, ja vihollinen jatkoi sieltä etenemistään Saarimäen ohi. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Saarimäen lohkon pääpuolustuslinja kulki pitkin Saarimäensuon rantoja. Lohkon etureunan leveys etelään oli yhdeksän kilometriä, ja lisäksi vasen suosivusta idässä oli seitsemän kilometriä. Etulinjan takana parin, kolmen kilometrin päässä oli sulkulinja, joka U-kirjaimen muotoisena kiersi Saarimäen mäenjuurta. Kesäkuussa 1944 PSS-linjan Saarimäen lohkoa puolusti...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana Sammatuksen kylän ympäristöön rakennettiin vahvat linnoitteet ja muut varustukset. Alueella taisteltiin kiivaasti 24.-25.6.1944. Sammatuksen puolustajat torjuivat toistuvat hyökkäykset, vaikka kymmenet panssarivaunut yrittivät murtautua 15.Prikaatin I Pataljoonan asemien läpi. Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat 24.6. yhteensä 26...
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Suurisuon puolustuslohko sijaitsee Sammatuksen ja Mandrogijärven välillä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella, maantien suunnassa, oli puolustuksellisesti edullinen tasa, jonka luonnonesteitä olivat Ienimäjoki, Ienimäjärvi ja Pyhälampi. Tälle linjalle tehtiin kenttävarustelu. Kesällä 1944 JR 4:n III Pataljoona viivytti vihollista tällä linjalla vuorokauden (23.6.1944) ja irtautui sitten kolme kilometriä taaksepäin Jängerjoki-linjalle. ENa 2017....
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan laite A1526 - entinen pallokorsu - on tien länsipuolella 160 metrin päässä etulinjan tasalla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan betonibunkkeri helppokulkuisessa maastossa tien laidassa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan laite A1592 (entinen pallokorsu) on 80 metrin päässä tien luoteispuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Suojakilvellä varustetun asepesäkkeen (laitteen AL3646) paikka on Sammatusjoen länsirannalla, 130 metriä Sammatuksen kylään vievän tien eteläpuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot