Etsi kohteita
Hakutulokset:
PSS-linjan laite AL3809 (ent. pallokorsu) on maantien varressa pohjoispuolella, näkyy tielle hyvin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan laite AL3810 (ent. pallokorsu) on 70 metriä maantien eteläpuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Ryhdikäs suomalainen panssarikivieste PSS-linjalla pari kilometriä Pisin kylän lounaispuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Puhelin - ja lennätinyhtiön talo Viipurissa. Räjähdys tapahtui yöllä 1.9.1941 radiomiinalla. Viipuri 1941.09.02 osoitteessa: Karjalankatu 4 (Myöhemmin Mannerheimin katu). Rakennuksesta jäi jäljelle ainoastaan sisäänkäynnin uloke. Nyt paikalla on neuvostoaikan rakennettu tiilitalo. Heti Viipurin valtauksen (29. elokuuta 1941) jälkeen suomalaiset ihmettelivät...
Avaa kohteen tiedot
Gliwicen radiomasto on yhä Euroopan korkein puurakennelma. Saksa sai tekosyyn hyökätä Puolaan sen jälkeen kun SS:n iskuryhmä oli vallannut Gleiwitzin radioaseman maiden välisellä rajalla. Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939, tasan 75 vuotta sitten. Ylä-Sleesiassa sijaitseva Gleiwitzin radioasema oli tuolloin Saksan puolella rajaa - nykyisin se on Puolassa, ja paikkakunnalla...
Avaa kohteen tiedot
Pultavan taistelu käytiin vuonna 1709 Ruotsin Kaarle XII:n, Ukrainalaisten kasakkojen ja Pietari Suuren joukkojen kesken. Ruotsin joukot lyötiin taistelussa täysin. Taistelusta kertova museo on osoitteessa Shveds'ka Mohyla St., 32, Poltava, 36013, Ukraine. Puhelin: +38 (0532) 67-34-27 sähköposti: poltavskabytva@gmail.com Museo on auki päivisin paitsi maanantaisin, kello 9.00 kello...
Avaa kohteen tiedot
Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi 21.7.1941 Pultsoilan. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 4 (8.D) irtautui kylästä raivokkaasti taistellen pohjoiseen ja luoteeseen 3.7.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kolhoosi Punainen Kyntäjä (Krasnyj Pahar) sijaitsi Riihiselässä. Kolhoosia ja kylää ei enää ole olemassa, mutta paikka on merkitty karttoihin sanalla Riihiselän alue (ur. Rigselga). Paikka ja pellot sijaitsevat reilun 7 kilometrin päässä Prääsästä lounaaseen Sortavalantien läheisyydessä. Punainen Kyntäjä, kuten monet Aunuksen kylät ja metsäpunktit, oli 1920- ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Punaisen lipun sillan tasalla oli Lotinapellon lohkon Linnan alalohkon puolustuksen tukilinja. Silta oli saanut nimensä sen merkiksi laitetusta punaisesta lipusta. Siltamaaston hallinnasta käytiin kiivas taistelu sekä syyskuussa 1941 että kesäkuussa 1944. Sodanaikaisen sillan paikka on parikymmentä metriä nykyisen sillan pohjoispuolella. ENa 2018.
Avaa kohteen tiedot
Ratavartijan asunto, tunnetaan paremmin nimellä Punaisen talon mäki. MK
Avaa kohteen tiedot
Helmikuun 14–15 päivänä vuonna 1940 käytiin ankara taistelu Punnuksen kansakoulun maastossa. Suomalaiset joutuivat perääntymään alueelta suuren ylivoiman alta. Suomalaisia kaatuneita jäi runsaasti maastoon. Pelkästään 15.2 jäi kansakoulun alueelle 32 kaatunutta ja karkea arvio koko alueelle jääneistä kaatuneista on noin 80. Jatkosodan alussa, kun suomalaiset...
Avaa kohteen tiedot
Tarina kertoo, sodan jälkeen kun taistelualueita siivottiin sotaromusta. Tavaraa lastattiin Punnuksen seisakkeella rautatievaunuun, tuli pieni vahinko, suurehko määrä kranaatteja räjähti. Vielä 90-alussa maastosta löytyi rautaromua, nyt romumiehet ovat poimineet ne talteen. MK
Avaa kohteen tiedot
Amfiteatterin muotoinen Puolalaisten sotilashautausmaa Monte Cassinon kukkulalla on perustettu heti taistelujen jälkeen toukokuussa 1944 ja vihittiin käyttöön 1.9.1945 jolloin oli kulunut tasan kuusi vuotta Saksan hyökkäyksestä Puolaan. Hautausmaalle on haudattu 1072 Puolan II armeijakunnan sotilasta, joukossa myös valkovenäläisiä ja ukrainalaisia sotilaita. Puolalaisilla...
Avaa kohteen tiedot
Nykyään siellä on jo n. 300 konetta, pääosin tietty itäkalustoa (Migejä jne.), mutta myös mm. 1 halli I MS -koneita (ns. Herman Göringin 22 koneen kokoelma), puoli hallia lentokonemoottoreita, puoli hallia on omistettu laskuvarjojääkäreille, ulkona jonkun verran ilmatorjuntakalustoa, ajoneuvoja jne... Puolan omat vuotta 1939 edeltävät koneet tuhoutuivat kaikki sodassa paitsi yksi...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 50:n joukot valtasivat Puolivälin kylän (Polovinan) 24.9.1941. Pari vuotta sitten valmistunut uusi tie ohittaa Puolivälin, joten jos kylään haluaa mennä, sinne täytyy erikseen kääntyä valtatieltä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tästä valtavasta rakennuksesta piti tulla Kansallissosialistien puoluekokousten pitopaikka. Sen rakentaminen aloitettiin 30 – luvun puolessavälissä, se jäi keskeneräiseksi sodan alettua. Rakennukselle on yritetty löytää käyttötarkoitus, sen tiloissa toimii Natsismista kertova museo.MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Todt -organisaatio sai 4.7.1944 käskyn linnoittaa Väike Emajõen länsiranta sen varalta, että saksalaiset joukot joutuisivat perääntymään Virosta. Puolustuslinjalle annettiin nimi "Walk". Syyskuun 1944 alussa saksalaiset joukot joutuivat perääntymään Tarton suunnalta näihin asemiin. Näihin entisöityihin asemiin asettui 30. jalkaväkidivisioonan virolainen Walkan pataljoona....
Avaa kohteen tiedot
Purniemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen 409 Kev.Ptrin asemat, kalustona 4 kpl 75 K/17 tykkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Puskuselän kylän valtasi JR 22:n III Pataljoona (5.D) yhteistoiminnassa JR 13:sta II Pataljoonan (17.D) kanssa 18.8.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n II Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Puujoen kylä on Äänisjärven rannalla, ja tästä on matkaa Petroskoihin 25 kilometriä. Ensimmäisenä joukko-osastona Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) saavutti Äänisen rannan juuri Puujoella 24.9.1941. Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim oli määrännyt Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi 29.6. annetulla käskyllä lyödä vastassa oleva...
Avaa kohteen tiedot
Patterin kalustona oli 152/45 kalusro kevääseen 1944 saakka, jonka jälkeen asemat miehitti 1. MtRtPtri Jatkosodassa Puumalan raskaan rannikkopatterin tuli ylsi Kronstadtin suomalasia Terijoen alueella tulittaneisiin Tootlebenin ja Obrytsevin linnakkeisiin. Tämän vuoksi se oli jatkuvasti venäläisten tykkitulen ja ilmahyökkäysten kohteena. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeija perusti Puutoisessa 1.Partisaaniprikaatin eli Puutoisen Sissiprikaatin syksyllä 1941. Mukaan värvättiin Itä-Karjalasta poisevakuoituja miehiä ja naisia. Mukaan tuli myös muutama alkuperäinen suomalainen punapakolainen. Komentajana toimi Paateneen kylästä kotoisin ollut majuri I. Grigorjev. Prikaati koulutettiin Puutoisessa, ja se sai tehtävän kesäkuussa 1942: hyökkäys...
Avaa kohteen tiedot
Kukkula 264.9 Tjazha-joella on paikka, missä puna-armeijan 1.Partisaaniprikaati pysäytettiin ja käännytettiin takaisin kesällä 1942. Kukkulalla on venäläinen sotamuistomerkki. Kohde sijaitsee saamelaisten muinaisen kulttipaikan, Vottovaaran, itäpuolella. 1.Partisaaniprikaati eli Puutoisen Sissiprikaati oli perustettu Puutoisessa syksyllä 1941. Sen komentajana toimi paatenelainen...
Avaa kohteen tiedot
Muistolaatan teksti: ” Täällä hukkuivat 1.10.1930 ohjaajakersantti Erkki Virtanen ja mekaanikko Eino Pekkanen IL-61:n mukana Isänmaamme ilmapuolustuksen kehitystyössä. Siunattu Laatokan laineisiin.”
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan Hyökkäysvaiheessa rakennetut tykkiasemat, joissa oli 2 kpl 152/45-C tykkiä. THA2016
Avaa kohteen tiedot
Hautausmaa on paikallisten käytössä. Entisen kellotapulin paikka on ympäröity valkoisella lauta-aidalla. Vanhan kirkon kivijalka on osittain jäljellä. Hautausmaalla on kaksi muistomerkkiä, joista viimeisin on pystytetty vuonna 2001. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Kirkkoa vastapäätä on lahjoitusmaanomistajien muistomerkki ja järven rantaan mentäessä tulee...
Avaa kohteen tiedot
Pyhäjärven pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskuskylä) sijaitsee samannimisen järven luoteispäässä. Tähän suuntaan ahtautui Keski-Aunuksen vihollisvoimia, kun niitä vastaan taisteli toisaalta pohjoisesta 11.D, toisaalta lännestä 1.D ja toisaalta lounaasta 7.D syyskuun alkupuoliskolla 1941. 11.D:n JR 8 eteni pohjoisesta kohti kylää 11.9., mutta joutui...
Avaa kohteen tiedot
Pyhäm Iljan kalmisto Työmpäisten kylässä, lähellä rantaa. Hautausmaalla sijainneesta tsasounasta on jäljellä vain rappukivi. Ympärillä on tiheä kuusikko. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Neitsyt Marian kirkko (rakennusvuosi 1788) on toiminut yhtäjaksoisesti kirkkona valmistumisestaan lähtien. Kartoissa se esiintyy myös nimellä Kankaan kirkko. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen tutustui kirkkoon 21.9.1941 ja raportoi: Kiertelemme Aunuksenkaupungista hieman syrjässä sijaitsevassa Pyhän Marian kirkossa ja kalmistossa. Kirkko, jossa koko ajan on pidetty...
Avaa kohteen tiedot
Neuvostovallan aikana syrjään jääneen hengellisen työn elvyttämisellä ja uskonnonvapauden palauttamisella vallattuun Aunukseen katsottiin olevan tärkeä osa bolševismin vastaisessa ideologisessa taistelussa. Ajateltiin, että sekä luterilaiselle että ortodoksiselle kirkolle oli turvattava toimintamahdollisuudet Aunuksessa. Petroskoin ensimmäinen luterilainen pappi...
Avaa kohteen tiedot
Lahjoitusmaa eli donaatio tarkoittaa sitä aluetta asukkaineen (talot, kylät, pitäjät), jonka hallitsija oli lahjoittanut palkkioksi suosikilleen. Lahjoitusmaaisäntä eli donataari sai periä veroja alueellaan asuvilta talonpojilta ja teettää heillä työpalveluksia. Näin itsenäiset talolliset joutuivat vuokraviljelijöiksi omille mailleen. Järjestelmä oli voimassa lähinnä...
Avaa kohteen tiedot
Rakennus esiintyy monessa dokumenttikuvassa. Kuuluisa ravintola Palatsi oli toisessa kerroksessa, sinne vei Suomen toiset liukuportaat (Ensimmäiset oli Helsingin Stockmannilla). Oikeassa päädyssä on Palatsin elokuvateatterin sisäänkäynti, siihen kuuluva katos on vielä paikoillaan. Venäläisten tekemässä dokumentissa Joukkue Eräsen miehiä marssitetaan Punaisen...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän saartoliike Leningradin itäpuolella saavutti Laatokan rannan Pähkinälinnan kaupungin kohdalla 8.9.1941. Tämän jälkeen saarrettua Leningradia kyettiin huoltamaan vain ilmateitse ja Laatokan etelälahden yli vesi- ja jäätiereitistöä pitkin, jota sanottiin Elämän tieksi. Venäläiset mursivat Leningradin saarron tammikuussa...
Avaa kohteen tiedot
Pähkinäsaaren linna liittyy Suomen varhaishistoriaan ja myöhempiinkin vaiheisiin. Aikoinaan Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä ja Novgorod idästä. Pääpiirteissään kyse oli kai siitä, että Ruotsi tunkeutui itään Novgorodin turkismaille, ja jälkimmäinen puolustautui. Toisaalta, Novgorod oli kääntynyt ortodoksisuuteen, ja novgorodilaiset saarnamiehet kastoivat karjalaisia...
Avaa kohteen tiedot
Hautausmaa sijaitsee Värtsilä-Sortavala -tien varressa noin 16 km Niiralan raja-asemalta, suoraan t-risteyksen edessä. Risteyksessä on tienviitta. Maantien puoli on suurimmaksi osaksi aidattu valkoisella aidalla. Heti entisen hautausmaan portin oikealla puolella oli vanha 1700 -luvulla rakennettu kellotapuli, joka hyökkäysvaiheen aikana kesällä 1941 tuhoutui...
Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven kirkon suunnitteli arkkitehti Ferdinand Öhman, ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kun Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Värtsilä-Sortavala -maantiellä Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941, kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen vetäytyi maantieltä kilometrin verran kirkon maastoon. Seuraavana päivänä vihollinen karkotettiin kirkon maastosta ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan alussa 7.Divisioona hyökkäsi kaakkoon Tohmajärvi-Pälkjärvi -tien molemmin puolin. Ensitavoitteina olivat rajan suuntaiset: 1) Värtsilä-Sortavala -rautatielinja ja 2) sähkölinja sekä 3) Värtsilä-Sortavala -maantie välillä Kakunvaara - Pälkjärven (järven) kaakkoispää. Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle 10.7.1941 klo 17, ja rautatielinja ylitettiin...
Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven sankarihaudat ovat 1869 vihityn kirkon pihalla. Hautoihin on laskettu 5 vapaussodan, 19 talvisodan ja 36 jatkosodan kaatunutta sankarivainajaa. Tie kirkolle kääntyy vasemmalle noin pari kilometriä ennen Sortavala Puikkolan T-risteystä. Päätieltä matkaa kirkon raunioille on vajaa 400 m. Paikalla on Erkki Erosen suunnittelema ja 14.10.1995 paljastettu muistomerkki. Vuonna...
Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven taistelu käytiin Suomen sodan aikana 9.8.1808. Taistelussa majuri Malmin johtamat suomalais-ruotsalaiset joukot löivät kenraali Aleksejevin 1300-miehisen venäläisosaston Pälkjärven kaakkoispäässä. Suomalais-ruotsalaisessa taisteluosastossa oli 400 vapaaehtoista talonpoikaa ja 250 sotilasta. Näistä kaatui 11 sotilasta sekä 8 talonpoikaa. Venäläisjoukot...
Avaa kohteen tiedot
Pälksaaren piirimielisairaala vihittiin käyttöön vuonna 1925. Jatkosodan alussa, kun 7.Divisioonan pääosat hyökkäsivät Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa kaakkoon, divisioonan III/JR 9 eteni Pälkjärven länsipuolelle ja valtasi 11.7.1941 piirimielisairaalan rakennusryhmän alueen. Myöhemmin Jatkosodan aikana 25.Sotasairaala toimi näissä rakennuksissa. Nykyisin...
Avaa kohteen tiedot
Pälmän taajama on Äänisen rantakylä, joka on perustettu vuonna 1939. Nykyisin siellä on noin 1600 asukasta. Taajaman luoteislaidalla on pienkoneiden lentokenttä (koordinaatti), jonka asvaltoitu kiitotie on 600 metrin pituinen. Keskellä taajamaa ovat tšasouna ja venäläinen sotamuistomerkki. Kylän etelälaidan niemessä on vuonna 2005 toimintansa aloittanut saha. THa 2016 ja...
Avaa kohteen tiedot
Pölkkykylä sijaitsi Ontajärvelle menevän tien varrella Pälgjärven pohjoisrannalla, jossa oli ollut ennen sotia metsätyöpunkti. Alueelle sijoittui RajaJP 6:n ja Osasto Muroleen esikunta sekä Rajapataljoonan 1. komppania kuin myös maineikas 14. Divisioonan sissiosasto, jota johti Mannerheim-ristin ritari luutnantti Eino Penttilä. JKu 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1930 on valmistunut Mantsinsaaren itärannalle pengertie, jonka pituus on 1120 metriä. Tämän tien pään ja Pöllän väliin jää salmi, jonka leveys on 300 metriä. Siinä oli aikoinaan lossiyhteys, mutta nykyään, päästäkseen Mantsinsaareen, matkailija voi käyttää venekyytipalvelua Pöllän rannasta. Siellä, saaren läpi kulkevan tien päässä vasemmalla, on punainen Nadja...
Avaa kohteen tiedot
Vuokkiniemen kylän kohdalta lähtee tie lounaaseen kohti valtiorajaa. Tämä Latvajärven tie, joka Suomen puolella muuttuu Raatteen tieksi, oli sata vuotta sitten Vienan valtaväylä Suomeen ja Suomen valtaväylä Vienaan. Talvisodassa vihollisen 163.Jalkaväkidivisioona ja 44.Jalkaväkidivisioona kulkivat tästä risteyksestä ja etenivät tietä pitkin rajalle ja sen yli, mutta nuo...
Avaa kohteen tiedot
2./JR 51 eteni Radiomäelle eli Tiltunmäelle kaakosta, löi vihollisen pois ja nosti siellä Suomen lipun salkoon 1.10.1941 puolenpäivän aikaan. Asemasodan aikana Radiomäki oli suosittu näköalapaikka, jonne vietiin kaupungissa vierailevia delegaatioita. Tällä vuosikymmenellä mäen maastoon on rakennettu ampumahiihtostadion. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Rakennus toimi aikoinaan tylsämielisten hoitolaitoksena Sortavalan Vaalialassa. Merkittävimpiä suomalaisen radiotiedustelun saavutuksia ovat muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen selville saaminen etukäteen sekä Talin–Ihantalan taistelun radiotiedustelun mestarinäyte. Sotien aikana suomalainen radiotiedustelu kasvoi komppaniasta pataljoonan suuruiseksi. Päämajan...
Avaa kohteen tiedot
Tämän museon anti keskittyy enemmän suihkukonekauteen, on siellä joitain helmiäkin joukossa esim. P – 51D Mustang alkuperäisessä maalauksessa. Wolverhamptonista joka on lähin suurempi kaupunki, matkaa luoteeseen Cosfordin kylään kertyy reilun 13 km ja kylältä sen länsilaitaan missä museo on noin pari kilometriä.
Avaa kohteen tiedot
Tähän museoon on kerätty lähes kaikki sotakoneet mitä oli mukana viimeisissä sodissa, kokoelmaa täydentää 50- 60 luvun kalusto. Sijaintinsa puolesta kannattaa käydä kun kerran Lontoossa jo muutenkin on. Museo jää M1 ulosmenotien varteen, matkaa Lontoon keskustasta tulee noin 16km. M1 tieltä ei ole ulosmenoa kovin lähellä kohdetta joten Lontoosta lähdettäessä...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912-1944 sekä 1946-1957. Sen liikennöinnistä vastasi aluksi saksalaisen AEG:n omistama yhtiö, vuodesta 1937 lähtien Viipurin kaupungin sähkölaitos ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton valtio. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 saksalaisomaisuus oli takavarikoitava kenraalikuvernöörin määräyksestä. Yhtiön...
Avaa kohteen tiedot
Rajajoen uusi ja vanhan sillan jäänteet ATa 2021
Avaa kohteen tiedot