Etsi kohteita
Hakutulokset:
Manssilan Rajakivi sijaitsee kylän eteläpuolella tien pienen mutkan kohdalla. Kiven toiselle poskelle on kirjoitettu sinisellä SUOMI, toiselle punaisella CCCP. Ilmeisesti liikenneturvallisuussyistä Rajakivi on siirretty tien itäpuolelle, 15 metrin päähän alkuperäiseltä paikaltaan. Vielä 1990-luvun alkupuoliskolla kivi sijaitsi omalla paikallaan maantien länsipuolella aivan tiessä...
Avaa kohteen tiedot
Rajakonnun lentokentän kiitoradan pituus oli 900 metriä ja leveys 120 metriä. Pääsuunta NW-SE. Kentän sijaitsi 75 metriä läheisen Laatokan pinnan tasan yläpuolella. Kentän maastossa on venäläisten 1930-luvulla rakentama betonibunkkeri (koordinaatti), johon pääsee sisälle. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
nro 1 61.2579358, 32.1990395, Näkötornin alapuolella, talo rakennettu päälle nro 2 61.2599994, 32.2084808 nro 3 61.2491847, 32.2110558 Talo rakennettu päälle nro 4 61.2590914, 32.2242737 Rajakonnun lentokentällä nro 5 61.2695727, 32.2340584 Peltoaukealla nro 6 61.2904422, 32.2680473 Nykykuvat Timo Hakala
Avaa kohteen tiedot
Hallitsevassa maastonkohdassa Rajakonnunmäellä sijaitseva venäläinen betonibunkkeri on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Rajakontu (Pogrankondushi) on ensimmäinen venäläinen kylä Laatokan rantatietä Salmista kohti Vitelettä liikuttaessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D) irtautui Rajakonnusta 1.7.1944. Kylämäeltä avautuu komea näkymä Laatokan ulapalle. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vemmelsuussa sijainneen Rakkauden hauta. Luonnonkaunispaikka oli kolmekymmenluvulla Kannaksen kuuluisimpia matkailukohteita sekä talvi- ja jatkosodan kiivaimpien taistelujen paikka. Kirkko ja muistomerkki ovat raunioina, mutta kuitenkin merkitty. MKe 2014. Taustaa Rakkauden Haudalle Julkaistu Terjokkoisessa 2/2008 - Rakkauden hauta / Tuovi Paju En ollut kymmenien...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Syvärin eteläpuolisen rintamamme itäisin tukikohta Ranta sijaitsi Äänisjärven rantamaalla ja järven etelärantaa kiertävän kanavan maastossa. Tukikohta oli varsin erillään muista tukikohdista, sillä Järvelä-niminen tukikohta oli lähimpänä reilun 2 kilometrin päässä. Yhteyttä sinne pidettiin partioin. Partioitava välimaasto oli nimetty Joeksi....
Avaa kohteen tiedot
Sam Eyde ja Kristian Birkeland perustivat yrityksen joulukuussa 1905 nimellä Norsk Hydro-Elektrisk Kvælstofaktieselskab. Yhtiötä rahoitti myös ruotsalainen Wallenberg-suku sekä eräät ranskalaiset pankit. Yhtiön toiminnan alku perustui Birkelandin patenttiin, jolla sähköisen valokaaren avulla tuotettiin typpipohjaista nitraattia, jota voitiin käyttää lannoitteena....
Avaa kohteen tiedot
Kirkon paikan on vallannut kulttuuritalo. Vanhan ja uuden hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Sisällissodan aikana käytiin pakenevien punaisten ja valkoisten väillä ankara taistelu tässä laaksossa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kasarmi ollut tyhjillään jo 1990 alusta lähtien
Avaa kohteen tiedot
Tämä oli neuvostoaikainen Heinjoen hylätty lentokenttä, sittemin täällä toimi kylmän sodan aikana vahva lentotukikohta, nyt paikka hylättynä.
Avaa kohteen tiedot
Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja erityisesti Viipurin viimeiseen päivään 20.6.1944, paikka ei enään ole rajavyöhykkeellä joten sinne pääsee vapaasti. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle. Luolia on kaikkiaan viisi kappaletta, neljä 35 metrin luolaa ja pisin luolista on 75 metrinen. Luolassa on mahtava akustiikkaa, siellä on vieraillut kuoroja ja...
Avaa kohteen tiedot
Suomalaiset motittivat Sortavalan valtauksen jälkeen Puna-armeijan 168. D ja osia toisesta divisioonasta tänne Rautalahden alueelle. Nykyisin paikalla on jokunen datsa, venäläisten muistomerkki jää Sortavala – Lahdenpohja tien varteen.
Avaa kohteen tiedot
Kivinen karhu on jotenkin kestänyt ajan kolhut ja oleilee nyt Saksalaisruotsalaisen kirkon (Pietari –Paavalin kirkko) edustalla lähellä Pyöreää Tornia.
Avaa kohteen tiedot
Toinen Suomen aikaisen rautatieaseman karhuista on löytänyt paikkansa nykyisen aseman edessä olevasta pienestä puistosta. On olemassa vielä kolmas kivinen karhu, se on Havin kaupunginosassa erään kerrostalon pihalla. Karhuja oli kaikkiaan neljä, neljännestä ei ole tällä hetkellä mitään havaintoa.
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 8 katkaisi Muurmannin radan Tomitsan rautatieaseman pohjoispuolen tasoylikäytävän kohdalla 30.9.1941 iltapäivällä ja pureutui Petroskoi-Kontupohja -maantielle, jonka hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja illan ja yön aikana, sillä vetäytyvät vihollisjoukot pyrkivät murtautumaan pohjoiseen tietä pitkin. JR 8 torjui kaikki läpimurtoyritykset ja jatkoi...
Avaa kohteen tiedot
2.RautatPtrin tuliasemat Viteleessä Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 1.RautatPtri Kannaksella ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943) Patteri toimi Laatokan Rannikkoprikaatin alaisuudessa. Se käväisi myös Kannaksella kesäkuussa 1944, mm Tienhaarassa, mutta siirrettiin kiireesti takaisin Laatokalle venäläisten...
Avaa kohteen tiedot
Rautaveräjän patteri, mukana olevassa kartassa kohde numero 12
Avaa kohteen tiedot
Alunperin Viipurin puolustuslinnoitteisiin 1800 - 1900 lukujen vaihteessa rakennettu rannikkopatteri ja sen linnoitteet 6kpl 152/45 C asemia. Suomalaiset ottivat näistä käyttöön 2 kpl, samalla 152/45 C kalustolle. Saari on eräs Viipurinlahden alueen sotiemme taistelupaikkoja. Saaressa löytyy edelleen paljon viime sotiemme jälkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Rechlin ilmailutekninen museo sijaitsee historiallisessa asukokonaisuudessa. Rechlinin testipaikan historia Müritzissä alkoi vuonna 1916, mutta sitä laajennettiin yhä suuremmaksi natsien aikana. 1930-luvun loppupuolella uusi aikakausi alkoi ilmailun kehityksessä. Rechliner insinöörien testien ja kehityksen tulokset vuosina 1926–1945 ovat vaikuttaneet edelleen...
Avaa kohteen tiedot
Kun liittoutuneet lähestyivät Reiniä, tuhosivat saksalaiset kaikki sillat heidän edestään. Hitler määräsi, että sotilaat eivät saa räjäyttää siltoja, vaan käskyn on aina tultava upseerilta. Remagenissa oli rautatiesilta, joka oli viimeinen ehjä silta ja sitä saksalaiset pioneerit panostivat amerikkalaiset lähestyessä. Hitlerin käskyssä oli myös maininta,...
Avaa kohteen tiedot
Rajantakainen Repola liittyy läheisesti Suomen 1900-luvun historiaan muutamalla tavalla. Heimosotien aikaan vuosina 1918-1919 Repolan ja Porajärven kunnat tekivät päätöksen irtautua Neuvosto-Venäjästä ja liittyä Suomeen. Suomen joukot ottivat molemmat alueet suojelukseensa. Kuitenkin Tarton 1920 rauhansopimuksen perusteella kuntien tuli palautua osaksi Neuvosto-Venäjää. Täten...
Avaa kohteen tiedot
Reskan Mustaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 6. Mt.Rask.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 4 kpl 122 K/31 tykkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Revonselkä on Muurmannin radan asemakylä, jonka 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja II/JR 51 valtasivat etelän suunnasta edeten 21.9.1941. Kylässä vihollisen puolustuksen tukena toimi panssarijuna, joka yhdessä tavallisen junan kanssa pääsi karkuun pohjoiseen taistelun käännyttyä suomalaisaseiden voittoon. Jatkosodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 4 irtautui Revonselästä...
Avaa kohteen tiedot
Riian ilmailumuseo on latvialainen ilmailumuseo, jonka on perustanut vuonna 1956 Victor Talpa, joka toimi Latvian neuvostotasavallan ilmailuhallinnossa. Riian kaupungin lähellä sijaitseva museo yksityistettiin vuonna 1997. Kohde sijaitsee lentokentän lähellä, sinne pääsee myös paikallisbussilla nro 43. Osoite: Skultes iela 35, Skulte, Marupes pagasts, Marupes...
Avaa kohteen tiedot
Riian sankarihautausmaa on Latvian suurin muistomerkki, joka on omistettu noin 3 000 latvialaiselle sotilaalle (joista myös noin 200 tuntematonta), jotka kuolivat 1915–1920 ensimmäisessä maailmansodassa ja Latvian vapaussodassa. Riian sankarihautausmaa kattaa 9 hehtaarin alueen Riian koillisosassa, 5 kilometriä kaupungin keskustasta. Se rakennettiin veistoksen ja maisemoinnin...
Avaa kohteen tiedot
Blücher oli Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä, joka valmistui 20. syyskuuta 1939 ja upposi Oslonvuonossa Norjan rannikkotykistön tulituksesta 9. huhtikuuta 1940. Blücher oli nimetty preussilaisen kenraalin Gebhard Leberecht von Blücherin mukaan. Blücherin valmistuminen viivästyi pahoin runsaiden suunnitelmiin tehtyjen muutosten vuoksi. Palvelukseen saamista...
Avaa kohteen tiedot
Risteilijä Kirov valmistui Leningradin telakalta 23.syyskuuta 1938. Alus palveli koko toiminta aikansa Itämerellä, se on yksi niistä harvoista aluksista jotka selvisivät toisesta maailmansodasta. Saksalaiset upottivat sen laituriinsa 4. huhtikuuta 1942 matalaan veteen, alus korjattiin seuraavan vuoden aikana. Se osallistui Kannaksen suurhyökkäyksen tukemiseen...
Avaa kohteen tiedot
Ristikivi sijaitsee Raja- ja Saija jokien latvojen välisellä kannaksella, rajan maastomerkkinä. Sattumoisin tai ei, se osuu kartasta katsoen täsmälleen Karjalan Kannaksen puoliväliin Laatokan ja Suomenlahden suhteen kuten Päiväkivikin. Siiranmäestä sinne on matkaa kymmenisen kilometriä, joten poiketkaa ihmeessä Ristikivelläkin. Ristikivi sijaitsee korpitaipaleella pitkän suoran...
Avaa kohteen tiedot
Ristikukkula on Liettuassa Šiauliain tienoilla sijaitseva uskonnollinen kohde ja suosittu nähtävyys. Kukkula mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1850. Uskotaan, että ensimmäiset ristit tuotiin vanhan linnavuoren alueelle sen jälkeen, kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan Marraskuun...
Avaa kohteen tiedot
Tykkiasemat: 60.536177,28.204301, 60.541918, 28.190719 Ristiniemessa sijaitsi Talvisodassa järeä rannikkopatteri, jonka aseistuksena oli 2 kpl 305/52O kantalinnoitetuissa asemissa. Asemat olivat valmistuneen juuri ennen Talvisotaa 1939. Tykkiasemat ja siellä olleet tykit räjäytettiin suomalaisten vetäytyessä alueelta. Jatkosodassa Ristiniemen tulenjohtotorni oli...
Avaa kohteen tiedot
Evl Eino Vänttisen komentama JR 43 kuului Jatkosodan alussa 10.Divisioonaan, joka saavutti Karjalan Kannaksella pääasematasan syyskuun 1941 alkupuoliskolla. Rykmentin II P ja III P lakkautettiin joulukuussa 1941, ja jäljelle jäänyt I P pysyi edelleen pääasemassa Lempaalassa. Syksyllä 1942 pataljoona liitettiin JR 22:n III Pataljoonaksi, ja se siirtyi Syvärin rintamalle...
Avaa kohteen tiedot
Suomalainen pallokorsu AL5581, joka on hiekkakuopan reunalla, ja joka on paljastunut suurelta osin näkyviin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Talo Herlingen kylän laidalla, toimii nykyään Rommel museona. Osoite :Lindenhof 2 ,89134 Blaustein-Herrlingen, Germany MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Syvärin etelärannalla Rovskojen kylässä (Rouskissa, Rouskulassa) oli proomunrakennustelakka ja viisi keskentekoista proomua, kun joukkomme etenivät alueelle syyskuun loppupuoliskolla 1941. Tuolloin muun muassa 7.Divisoonan Jalkaväkirykmentti 30 ajoi takaa ja tuhosi Aunuksen taisteluissa hajalle lyötyjä vihollisdivisioonien rippeitä, jotka pyrkivät etelään ja Syvärin yli....
Avaa kohteen tiedot
Syvärin eteläpuolisen rintaman eräs erikoisuus olivat sillat, sillä millään muulla Jatkosodan rintamalla sillat eivät olleet niin merkittävässä roolissa kuin Syvärillä. Kenttäsillat rakennettiin Nišiin, Pidmaan, Rovskojeen ja Voznesenjaan. Lisäksi Syvärin voimalaitoksen pato ja Muurmannin radan rautatiesilta kunnostettiin ajoneuvoliikenteelle. Näiden lisäksi oli eräitä...
Avaa kohteen tiedot
33 ehjää kantalinnoitetta siistissä rivissä viiden kilometrin matkalla helppokulkuisessa maastossa. Linnoitteet rakensi pääosin Linnoitusrakennuspataljoona 333. Rovskojenniemen bunkkerilinja - Rovskojen Valli - on eräs Syvärin rintaman merkittävimmistä sotahistoriakohteista ja suomalaisen linnoitusrakentamisen komea mestarinäyte; linnoitetun perinteemme tärkeä...
Avaa kohteen tiedot
Rovskojenniemen suomalainen bunkkerilinja - Rovskojen Valli - saatiin pääpiirtein valmiiksi asemasodan loppuun mennessä. Linjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu, ja sen bunkkerit jäivät korven kätköön ja unohduksiin yli 70 vuodeksi. Kohteesta vihiä saanut pieni löytöretkeilijöiden joukko lähti pyrkimään bunkkerilinjalle keväällä 2016, ja niinpä linja saavutettiin ja...
Avaa kohteen tiedot
Rovskojenniemen suomalaisella bunkkerilinjalla - Rovskojen Vallilla - sijaitsee erikoinen, järeä betonibunkkeri, jossa on yhteen runkoon valettu kaksi erillistä taistelutilaa, joihin on takaa omat sisäänkäyntinsä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Rannikkojoukkojemme saapuessa Valamoon keväästä 1918 alkaen esikunta, toimitusjoukkue ja osa henkilökunnasta perheineen sijoitettiin luostarin hotelliin. Tilanne säilyi tällaisena vuoteen 1924 asti, kunnes patteriston eri toimintoja hajasijoitettiin satamalahden läheisyyteen. Hotellirakennus oli tehty alunperinkin hotelliksi 1850-luvulla. Sen jälkeen sitä oli pariin...
Avaa kohteen tiedot
Rannikkojoukkojemme ensimmäiset osat saapuivat Valamon saarelle toukokuussa 1918, ja kohta aloitettiin Rautaveräjän ja Niikkanan patterien rakentaminen. Valamossa Rannikkotykistörykmentti 3:n patteristoja oli alkuvaiheessa kolme, mutta määrä supistettiin kahteen 1920-luvun lopulla. Yhden patteriston esikunta oli luostarin hotellissa, mutta siirtyi sieltä vuonna 1924 Valamon...
Avaa kohteen tiedot
Ennen sotia käyttöön otettu Rannikkotykistörykmentti 3:n patteriston komentajan virka-asunto on edelleen asuinkäytössä. Rakennukselta reilut sata metriä itään sijaitsee Valamon pelastuslaitoksen uusi toimitila. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Valamon satamassa sijaitsi Rannikkotykistörykmentti 3:n patteriston talli- ja varastorakennus. Rakennus on yhä olemassa, ja siihen on nykyään sijoitettuna kulttuurihistoriallinen näyttely tyyliin Valamon kotiseutumuseo. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RT 3:n Toimitusjoukkueen kasarmi vaurioitui Talvisodan pommituksissa ja jatkoi raunioitumistaan Neuvostoliiton aikakaudella. Viimeisen 15 vuoden aikana rakennusta on peruskorjattu. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 13:sta Aunuksenjoen suulla puolustuksesta vastasivat kaksi 76/VK-04-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentti 13:sta Haapanan patterin kalustona olivat kolme 152/45-C-tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentti 13:sta puolustusryhmityksessä Hatsinsaareen oli ryhmitetty kaksi 125/50-V-tykkiä. Helmikuun 9. päivänä 1943 teki venäläinen Jak-7B hävittäjä pakkolaskun Ohtoinniemen eteläpuolelle. Lentäjä Ltn. Konstantin Martshenkon oli lähtenyt 10.30 suojauslennolle Valdomen kentältä, mutta eksynyt Aunuksen kannaksen kautta Laatokalle ja teki pakkolaskun bensiinin...
Avaa kohteen tiedot
Heinäluoto on pieni majakkasaari kilometrin verran Mantsinsaaren eteläpään kaakkoispuolella. Sinne sijoitettiin kesällä 1918 kaksi 75 mm:n laivatykkiä, ja niille varattiin 120 kappaletta ammuksia. Kun Härkämäen patteri valmistui Mantsinsaarelle vuonna 1921, Heinäluodon patteri purettiin ja tykit evakuoitiin toisaalle. Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti...
Avaa kohteen tiedot