Etsi kohteita
Hakutulokset:
Rannikkotykistörykmentti 13:sta eteläisin patteri toimi Lambapurolla (Lamminojalla). Kalustona oli kolme 76/VK-04-tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Peiponen oli kylä korkealla mäellä Mantsinsaaren länsirannalla. Siellä toimi kahdella 75 millimetrin tykillä varustettu patteri vuosina 1918-20. Kun kylästä neljä kilometriä kaakkoon suunniteltu Härkämäen patteri alkoi valmistua, Peiposen patteri purettiin ja tykit evakuoitiin. Patterialue otettiin uudelleen käyttöön Jatkosodan aikana, ja kalustoksi tulivat kaksi 57...
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentti oli ryhmittänyt Pisinjoen suun asemiinsa neljä 76/K-02-tykkiä. ENa 2016
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentin Pisinniemen (Pisin) asemissa rannikkovarmistuksesta vastasivat neljä 76/K-02-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Repoluodolle sijoitettiin tykkijaos, jonka kalustona olivat kaksi 75/50 C -merikanuunaa. Tämä tykkityyppi oli Suomen kevyen rannikkotykistön pääase Talvi- ja Jatkosodan aikana. Venäjä oli ostanut tykin valmistuslisenssin Canetilta 1800-luvun lopulla ja valoi 800 tykkiä vuosina 1892-1922. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Suomeen jäi reilut sata 75/50 C...
Avaa kohteen tiedot
Pienten saarten ryhmä sijaitsee suurin piirtein Mantsinsaaren ja Valamon puolessa välissä.Kuuden tuuman patterin Canet-tykit kuljetettiin Ristisaareen viimeisillä laivakeleillä vuoden 1919 syksyllä. Talvisodan aikana Ristisaaren linnake oli tärkeällä paikalla Mantsinsaaren huoltoreitin varmistajana. Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti linnaketta useita kertoja. Ristisaaren...
Avaa kohteen tiedot
Tuulosjoen suun asemiinsa Rannikkotykistörykmentti 13 oli ryhmittänyt kaksi 76/K-36-tykkiä miehistöineen. Patterin alueella on korkeita hiekkadyynejä. Miten mennä kohteeseen: Pitkäranta-Aunuksenkaupunki -tieltä pisteestä 61.132233, 32.520474 erkanee eteläkaakkoon hiekkapohjainen ura, jota kolme kilometriä kulkemalla pääsee kohdealueelle. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentti 13:sta Ukonniemen patteri sijaitsi Rajakonnun ja Viteleen välillä Laatokan itärannalla. Siellä oli Jatkosodan alkupuolella sotasaaliina saadut 125 mm kaksois-Vickers-tykit. Ne olivat tehokkaita aseita entisiä isäntiä vastaan. Sodan loppupuolella tilalle tuli 6-tykkinen kevyt patteri 76K/02. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti 13.sta esikunta ja yksi patteri sijaitsivat Viteleessä. Patterin tuliasemat sijaitsivat Viteleenjoen suulla. Pääkalustona oli kaksi 152 K/04 -tykkiä. Lisää tulivoimaa antoivat kolme 75 VK/04 tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Yksi 404.Kevyen Rannikkopatterin tykeistä oli sijoitettu Golomansaarelle. Pyrkimyksenä oli sulkea Petroskoihin johtava vesitie ja suojata omia kuljetuksia rannan tuntumassa. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n I Linnakkeiston 402.Kevyt Kenttäpatteri oli tuliasemissa Kalliossa. Patterin kalustona olivat neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n II Linnakkeiston Erillinen jaos toimi suorasuuntausasemissa Kaskesojalla. Kalustona olivat kaksi 76 LK/13 -tykkiä.
Avaa kohteen tiedot
Kulikova oli RTR 4:n eteläisin linnake, ja sen joukkoina olivat 31.Torjuntakomppania ja 401.Kevyt Kenttäpatteri, jolla oli kalustonaan neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n II Linnakkeiston 403.Kevyt Kenttäpatteri varmisti rannikkoa ja Soutjärven satamaa Nurkanniemessä. Kalustona oli neljä 75 K/17-kenttätykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
36.Torjuntakomppania toimi Petäjäselästä käsin. Komppania kuului RTR 4:n III Linnakkeistoon. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n 404.Kevyen Rannikkopatterin kaksi 75/50 C -rannikkotykkiä sijaitsi Puujoen itäpuolisessa niemessä. Patterin tykeistä yksi oli sijoitettuna Golomansaareen, joka on niemen luoteispuolella (koordinaatti 61.667221, 34.627457). 404.Kev.Rt.Ptri kuului IV Linnakkeiston organisaatioon. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n 4.Moottoroidun Raskaan patterin tykkiasemat olivat Ruoppaojan kylän luoteispuolen kalliomassiivin päällä. Kalustona olivat neljä 122 K/31-tykkiä. Lisäksi Ruoppaojalle oli sijoitettuna RTR 4:n johtamispaikka ja Esikuntakomppania sekä 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppanian joukkoja. Kylään oli ryhmittynyt myös 7.Divisioonan huollon kannalta tärkeitä laitoksia....
Avaa kohteen tiedot
III Linnakkeistoon kuulunut 8.Moottoroitu Raskas patteri oli tuliasemissa Soksunrannan niemessä. Yksikön pääkalustona oli kaksi 152 mm:n tykkiä (152 H/37). ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Rannikkotykistörykmentti 4:n III Linnakkeiston johtamispaikka oli Soksunrannassa, ja sen organisaatioon kuuluivat 8.Moottoroitu Raskas patteri Soksunrannan niemessä (pääkalustona 2 kpl 152 H/37) ja 36.Torjuntakomppania Petäjäselässä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n II Linnakkeiston johtamispaikka oli Soutjärvellä. Linnakkeistoon kuuluivat 403.Kevyt Kenttäpatteri Nurkanniemessä, 4.Moottoroitu Raskas patteri ja RTR 4:n Esikuntakomppania Ruoppaojalla, I Jaos / 5.Moottoroitu Kevyt patteri Toinenjoella, Erillinen jaos Kaskesojalla ja 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppania. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
RTR 4:n II Linnakkeiston 5.Moottoroidun Kenttäpatterin yksi jaos vartioi rannikkoa Toinenjoella. Kalustona olivat kaksi 76 K/36 -tykkiä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan alussa osana Äänisen rannikkopuolustusta sijoitettiin kaksitykkinen 41.Raskaan Patterin jaos Voznesenjaan. Jaos toimi näissä asemissa kesään 1943 asti. Kalustona olivat kaksi 152/45 C -tykkiä, joista siis myöhemmin toinen siirtyi Väliniemeen ja toinen Soksunrannan niemeen. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Äänisen Rannikkoprikaatiin kuulunun Rannikkotykistörykmentti 14, 41. RaskPtri, aseistuksena 3 kpl 152/35-C, oli Väliniemessa asemissa ajalla tammikuu 1942 - maaliskuuhun 1944 asti. Päämajan käskyllä ko kalusto siirtyi Suomenlahdelle ja tilalle tuli 22.6.1944 saakka 5. MtKPtrin I jaos kalustona 2 kpl 76 K/36). Koordinaattipisteessä kahden tykin louhitut/betonoidut asemat,...
Avaa kohteen tiedot
Linnoitusrakennuspataljoona 333 kantalinnoitti Väliniemen pohjoisniemekkeeseen erillisen yhden tykin tuliaseman, johon asennettiin 152/45 C-tykki. Miten mennä kohteeseen: Äänisen rantatieltä Lehmijoen kohdalta pisteestä 61.088158, 35.632144 lähtee selkeä metsäpolku Äänisen rannan suuntaisesti etelään. Marssimalla polkua 2,5 km ollaan Väliniemen pohjoisen tykkiaseman kohdalla....
Avaa kohteen tiedot
JR 8:n II Pataljoona hyökkäsi lännestä ja valtasi Rubtsoilan kylän 27.8.1941. Täältä sitten koko JR 8 aloitti pitkän suokoukkauksensa 30. elokuuta. Tavoitteena oli Säämäjärven kylä samannimisen järven rannalla Petroskoihin johtavan maantien varressa. Sinne oli matkaa noin 25 kilometriä. Mukaan varattiin kolmen päivän muona ja kaksi tuliannosta, ja sitten monituhatpäinen...
Avaa kohteen tiedot
Tästä risteyksestä Rukajärven kylään on 3 km. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 10 eteni Rukajärven kylään 14.Divisioonan kärkenä 11.9.1941. Kylä oli autio ja polttamaton. Valtausparaati pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Tällöin 14.D:n komentaja, eversti Erkki Raappana suoritti paraatijoukkojen katselmuksen ja piti puheen joukoille. Tätä seurasi kenttäpiispa Johannes Björklundin pitämä jumalanpalvelus....
Avaa kohteen tiedot
14. Divisioonan miehet rakensivat komentajalleen majan divisioonan alueelle Tiiksan kylään Novinkajärven rannalle heti syyskuussa 1941. Se oli 50-vuotispäivälahja pidetylle komentajalle. Suunnittelutyöstä vastasi divisioonassa palvellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen, joka on myöskin suunnitellut Marsalkka Mannerheimin metsästysmajan. Kun taistelut Suomen ja Neuvostoliiton...
Avaa kohteen tiedot
Runonlaulajan patsaan jalusta Tolvajärven rannassa, itse muistomerkki on kadonnut jäljettömiin. Kiveä on etsitty tuloksetta myös järvestä. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Tolvajärvellä heinäkuun 1941 lopussa ja kuvaili patsaan paikkaa näin: Saavutamme vihdoin sen paikan, missä metsä loppuu, harjun selkä taittuu ja vedet taipuvat molemmilta puolin...
Avaa kohteen tiedot
Runonlaulajapatsas, joka kuvaa karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, paljastettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1935. Tuon pronssisen patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Alpo Sailo, ja sen jalusta on läheisestä Riekkalansaaresta louhittua graniittia. Vaikka patsaan ympärillä on rytissyt sekä Talvi- että Jatkosodassa, patsas on säilynyt ehjänä ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi Ruokokosken 21.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 8:n I Pataljoona suojasi ja piti auki Suurimäki - Palalahti -tietä Ruokokoskella heinäkuun 1944 alkupäivinä. Pataljoona taisteli pari päivää vihollisen sekä idästä että etelästä hyökännyttä 100.Kaartindivisioonaa ja 29.Panssariprikaatia...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan PPK/7.D eteni Ruoppaojan kylään pohjoisesta ja valtasi sen 30.9.1941. Asemasotavaiheen aikana kylässä toimivat muun muassa RTR 4:n esikunta sekä 7.Divisioonaan kuuluneet 28.Kenttäsairaala, asekorjaamo, autokorjaamo ja rintamamiesten virkistyskoti. Ruoppaojan maisemaa hallitsee maantien länsipuolella oleva kalliomassiivi, jonka kupeella on louhoksia. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Harvemmin muistettujen ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivi. Yksiköt jossa he palvelivat olivat Raskaat patteristot 17 ja 18. 10.6.1944 tykkipatterien taistelupaikka oli Suur- Kaljalan ja Pien- Kaljalan välimaasto. Tykistön tulenjohto oli melkoisella varmuudella kukkulalla 116.5. Entinen suomen raja kulki vajaan kolmen kilometrin päässä länteen jokilinjaa pitkin. Nykyään...
Avaa kohteen tiedot
Armeijamuseo on Tukholman paras museo, väittävät kaupunkilaiset. Väitteelle löytyy perusteet, sillä vuonna 2000 uudelleen avattu museo on ehostettu käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa ja ennen kaikkea mielikuvitusta. Armeijamuseo ei ole pelkästään sotamuseo, vaan taisteluiden ja kenraalien sijaan lähtökohtana on tavallinen sotilas ja hänen perheensä. Toki museo...
Avaa kohteen tiedot
Ruotsin Ilmavoimien museo ( Flygvapenmuseum ) sijaitsee Linköpingin kaupungista noin seitsemän kilometrin päässä länteen Malmslättin Malmenissa. Museossa on nähtävänä mittava kokoelma Ruotsin Ilmavoimien käyttämiä lentokoneita aina vuodesta 1912 nykypäivän suihkukoneisiin saakka. Museorakennuksen edessä on muistokivi, johon on kiinnitetty laatta Suomen talvisotaan...
Avaa kohteen tiedot
Alkuperäisen kirkon paikalla on aivan uuden Herran kukkaro nimellä kulkevaa kirkkoa. MK
Avaa kohteen tiedot
Ruskealan sankarihautausmaan muistomerkki on tehty Ruskealan marmorista. Se sijaitsee hautausmaan keskellä, ja sen yhteyteen on koottu vanhoja suomalaisia hautakiviä ja -ristejä omaksi kokonaisuudekseen, joka on rajattu valkoisella lauta-aidalla. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jääkäripatsas on Ruskealan Vapaussodan muistomerkkinä, ja se sijaitsee kylän hautausmaalla, joka sijaitsee Ruskealan kirkolta kilometrin verran Kaalamon suuntaan. Patsas on pystytetty vuonna 1922, ja siitä huolehtii Ruskeala-Seura. Jalustassa ovat sodassa kaatuneiden ruskealalaisten nimet. Muistomerkin alue on aidattu valkoisella lauta-aidalla. Lisäksi tämän hautausmaan...
Avaa kohteen tiedot
Tuulosjoelta 4.9.1941 käynnistynyt hyökkäys saavutti Syvärin 7.9. aamulla. Ensimmäisenä yksikkönä Syvärin rannalle eteni Jääkäripataljoona 3:n 1.Komppania. Tämä tapahtui Rutsissa (Ojakylässä). Pienessä rantakylässä oli taloja ja kirkonraunio. Ylipäällikkö Mannerheim kunnioitti jääkärikärjen saavutuksia ja vieraili seurueineen Rutsissa 10.9. Aamupäivän...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Rytyn kylän valtasivat 23.7.1941 III/JR 9 (7.D) hyökkäämällä idästä ja JR 37 (19.D) etenemällä pohjoisesta maantien suunnassa. Näin suomalaisten eteneminen neuvostoliittolaisen 168.Jalkaväkidivisioonan sivustaan ja selustaan pakotti sen irtautumaan vahvasti linnoitetusta Ruskealan puolustusasemasta. Lännen puolella joukoistamme JR 58 (19.D) oli...
Avaa kohteen tiedot
The complex is located on a borderline between the villages of Rzeczka (German: Dorfbach) and Walim (German: Wüstewaltersdorf), inside Ostra Mountain (German: Spitzenberg) 50°41?19?N 16°26?40?E. Three tunnels were bored into the base of the mountain. The structure contains a nearly completed guardroom and large underground halls, up to 10 m in height. The total length of the tunnels is 500...
Avaa kohteen tiedot
Salmin pitäjän Räimälä on kylä Miinalanjoen rannalla Laatokan rantatien varressa. Miinalanjoki muodostaa alueella luonnollisen puolustustasan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, Salmin valtausoperaation yhteydessä, Jääkäripataljoona 3 katkaisi maantien Räimälän länsipuolella 19.7.1941 ja ryhmittyi joen rannalle asemiin, rintamasuunta itään, länteen ja etelään. Muut joukot...
Avaa kohteen tiedot
Toimii nykyään kerhohuoneena. Me 2014.
Avaa kohteen tiedot
Röhön kylä oli Uhtuan ja Kiestingin välillä tiettömien taipaleiden takana kauniin heikkarantaisen järven rannalla. Järvessä oli tuo lauluissakin mainittu Sinisilta, joka oli suomalaisen kenttävartio joukon tekemä. Tänne kohdistui useita venäläisten hyökkäyksiä, ja eräässä niistä kenttävartion miehet pelasti saksalaiset kevyet panssarivaunut. Marraskuun 2....
Avaa kohteen tiedot
Römpötti eli Kljutševoje on maaseututaajama Karjalankannaksella Glebytševon eli Makslahden maalaiskunnassa, Leningradin alueen Viipurin piirissä. Taajama sijaitsee Koivistosta Viipurinjohtavan rautatien varrella heti Glebytševon nykyisen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Sen itäpuolella on Venäjän ilmavoimien Pribylovon helikopteritukikohta.
Avaa kohteen tiedot
Saarelan kartanon kiviset leijonat viettävät eläkepäiviä säilyneen Konkkalan Sanatorion ovenpielessä.
Avaa kohteen tiedot
Saaremaan sotamuseo on kehittyvä vierailukeskus, jossa näyttelyn (12 000 näyttelyesinettä) avulla esitellään 1900-luvun sotien historiaa Saarenmaalla. Museon tavoitteena on perustaa ainoalaatuinen kiinteä näyttely. Museo järjestää myös temaattisia retkiä, leirejä ja restaurointikoulutusta. Kesäkuusta 2013 alkaen on esillä Viron tasavallan 95 vuosipäivälle omistettu...
Avaa kohteen tiedot
Saarenpää (Šuarenpiä) on kylä Roukkulanjärven niemessä. Kylä syntyi 1600- luvulla ja sen perustaja Homa oli kotoisin Ilomantsista. Kylä kuului Repolan kyläkuntaan ja linnuntietä Repolaan on matkaa noin 24 km. Vuonna 1905 taloja oli Saarenpäässä 20 ja asukkaita 148. Kylässä oli koulu, joka ensin toimi Triihposen talossa, myöhemmin Jaakko Lukkasen talossa. Vuonna 1913 valmistui...
Avaa kohteen tiedot
Saarenpään patterilla oli merkittävä osuus varsinkin Talvisodassa torjuttaessa venäläisen laivaston hyökkäyksiä. Saarenpää linnakeeseen kuuluu kaksi osaa. Vanhemmat, lähellä saaren eteläkärkeä, 4 x 152/45 C asemat ovat(lännestä itään): tykki 1: 60.26427, 28.67742 tykki 2: 60.26425, 28.678 Tykki 3: 60.26427, 28.67856 tykki 4: 60.26427, 28.67909...
Avaa kohteen tiedot
Heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä Jatkosodan 11.Divisioonan rykmentit JR 8, JR 29 ja JR 50 marssivat maantietä pitkin lännestä tähän ja kääntyivät pohjoiskoilliseen ryhmittyäkseen Hyrsylän, Ignoilan ja Hautavaaran takaisinvaltaamista varten. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot