Etsi kohteita
Hakutulokset:
Sankarihauta on muutama sata metriä kirkolta itään. Paikalle on haudattu myös saksalaisia ja italialaisia sotilaita. Nämä osallistuivat Laatokalla tehtyyn torpedovene hyökkäykseen tarkoituksena häiritä tai vallata Laatokan yksi majakkasaari. Yritys epäonnistui, ne kaatuneet jotka saatiin mukaan, haudattiin tänne Pyhäjärvelle. MKe 2016.
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan kenttäsairaala (32.KS) saapui Pitkärannasta Syvärille tammikuun 1942 lopulla ja asettui Pidmajärven Sankosaaren kylään. A-osasto sijoittui koululle, B-osasto kirkkoon ja sairaalaparakkeihin, apteekki erilliseen hirsitaloon, samoin poliklinikka, toimisto ja kenttäpostikonttori. Ruokalalle, pesulalle, muonavarastolle sekä tauti- ja eristysosastolle tarvittiin...
Avaa kohteen tiedot
Sarajavon laukaukset oli kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumien ketju johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen kuukautta myöhemmin. Serbialaisten Tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset...
Avaa kohteen tiedot
Ranska kuului I maailmansodan voittajavaltioihin, ja Suomi konsultoi Ranskaa omien puolustusjärjestelyjensä toteuttamisessa. Syksyllä 1919 Suomeen saapui ranskalainen sotilaskomissio, jonka kokoonpanossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän laati Laatokan koillispuolelle puolustussuunnitelman, jonka runkona oli Jänisjoki. Eräs yksityiskohta...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatit: 60.508576, 28.065985 (tulenjohtotorni) Tykkiasemien koordinaatit 1. 60.503505, 28.063710 2. 60.504149, 28.063091 3. 60.510667, 28.071857 4. 60.511195, 28.071135 Satamaniemessä toimi sekä Talvi- että Jatkosodassa raskas rannikkopatteri linnoitetuissa asemissa. Satamaniemen patterin kalustona oli 4 kpl !52/45 C. Alue on Venäjän...
Avaa kohteen tiedot
Kapean, noin puoli kilometriä pitkän niemen eteläpuolella on poukama ja hyvä luonnonsatama. Suomen kaudella niemen päässä oli loisto. Loistolta kaakkoon kaartui runsaat parisataa metriä pitkä aallonmurtaja. Saunaniemessä oli ennen sotia merivartioasema. Venepartiointia 110 kilometriä pitkällä vesirajalla Saunaniemen ja Salmin välillä jatkettiin ennen talvisotaa viimeiseen...
Avaa kohteen tiedot
Osana Käsnäselkä-Prääsä -maantien sivustavarmistusta III/JR 60 miehitti Savinovon kylän 22.7.1941, mikä olikin tarpeen, sillä seuraavana päivänä vihollinen aloitti laajamittaisen pihtiliikeoperaation, jonka toinen leuka iskisi koillisesta 1.Divisioonan selustaan juuri Savinovon kautta. Venäläisten vastahyökkäyksen pontimena oli marsalkka Kliment Vorošilovin ja...
Avaa kohteen tiedot
Oskar Schindler (28. huhtikuuta 1908 Zwittau, Määri, Itävalta-Unkari – 9. lokakuuta 1974 Hildesheim, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen liike- ja teollisuusmies, joka tunnetaan ponnisteluistaan juutalaisten työntekijöidensä suojelemiseksi holokaustilta. Hän pelasti yli 1 100 juutalaista pitämällä heitä työssä ase- ja ampumatarviketehtaassaan, joka sijaitsi ensin Krakovassa...
Avaa kohteen tiedot
Seegrotte lähellä Hinterbrühliä Itävallassa on maanalainen luolajärjestelmä, jossa on suuri luola entisen kipsikaivoksen alla. Se suljettiin vuonna 1912 sen jälkeen, kun kaivokseen tulvi 20 miljoonaa litraa vettä. Siitä tuli turistikohde vuoden 1930 jälkeen ja on ollut sitä siitä lähtien, toista maailmansotaa lukuun ottamatta. Järvi on 60 metriä maanpinnan alapuolella,...
Avaa kohteen tiedot
Paikka josta Puna-armeija aloitti hyökkäyksen kohti Berliiniä. Paikalla on aiheesta kertova museo. MK
Avaa kohteen tiedot
Suurlahden valtasivat JR 4 ja JR 24 23.11.1941. Täällä jäi mottiin paljon puna-armeijan yksiköitä ja tänne venäläiset saivat kuljetettua uusia joukkoja pohjoisesta rautateitse. Paikka oli rauhaton asemasotavaiheen alkuaikoina, venäläisten linnoitettua lahden koillispuolen sahan tukkipinojen alle asemansa. Ongelma ratkesi suomalaisten sytytettyä sahan puutavara-alueet tuleen ja...
Avaa kohteen tiedot
Segezhan lentokenttä oli jatkosodassa venäläisillä ahkerassa käytössä, suomalaiset koittivat sitä pommittaakin, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Tällä hetkellä tuo ruohottunut ja pensastoa kasvava sorakenttä on edelleen "aktiiviluettelossa". Kentältä löytyi vanha vartija ja konttoristi elokuussa 2018. Kertoivat, että viimeinen kone nousi kentältä 1992, eikä sen...
Avaa kohteen tiedot
Segeža (myös Sekehe, Sekee) on kaupunki Muurmannin radan varressa Itä-Vienassa. Kaupungin suurin työnantaja säkkipaperia valmistava sellu- ja paperitehdas. Tehtaan rakentaminen aloitettiin ennen Talvisotaa, ja siellä tuotettiin kranaatinheittimiä ja miinoja puna-armeijalle sota-aikana. Lentorykmentti 4 pommitti tehdasaluetta helmikuussa 1943. Jatkosodassa kaupungin kupeessa toimi myös...
Avaa kohteen tiedot
Seivästön rannikkopatterin kalustona oli 2 kpl 152/45 C rannikkotykkiä. Asemat rakennettiin 1920 luvulla. Seivästön tykkien asemat ovat jääneet uusien rakennusten alle. Läheisyydessä sijaitsee Seivästön (Stirsuddenin) majakka.THa2016
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 4 valtasi Selkin kylän 18.10.1941. Kylällä oli tärkeä osuus tukeutumisalueena ajettaessa takaa Partisaaniprikaatia kesällä 1942. Partisaaneilla on muistomerkki kylässä. Selki on eräs kauneimmista säilyneistä karjalaiskylistä Karjalan Tasavallassa. THa 2016 Kuvatekstit: selki2.jpg: Kesäinen näköala Selkistä. Selki 1942.07.01 SAKuva...
Avaa kohteen tiedot
Majuri Adolf Ehrnrooth haavoittui vaikeasti rajataisteluissa Uukuniemen Parikan kylän Selänteenmäessä 1.7.1941 illansuussa. Ulla Appelsin kertoo tapauksesta kirjassaan Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata: Ja mitä he näkevätkään: aukealla on neuvostoliittolaisten moottoroitu, raskas tykkipatteri, jonka edessä ovat jo vetäjät valmiina siirtääkseen sen parempaan paikkaan. Majuri...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 2 valtasi Semsvaaran kylän 19.10.1941. Vihollisen JR 126 oli täältä jo pääosin vetäytynyt, sillä 4.Divisioonamme oli edennyt etelästä Juustjärven suuntaan ja uhkasi täten vihollisrykmentin selustayhteyksiä; Juustjärveltä kulki vihollisen vetäytymistie itään. Kesällä 1944 III/JR 33 viivytti...
Avaa kohteen tiedot
TYRJÄN RYKMENTIN RINTAMALEHTI NO 291 MITÄ TAPAHTUI SEVASTOPOLISSA 21-22.7.1942 20.7 klo 2.15 Ryssän hyökkäysyritys Sevastopoliin torjuttiin alkuunsa 20.7 klo 6.15 Ryssä valtasi Sevastopolin 20.7 klo 11.00 Oma hyökkäys Sevastopoliin pantiin alulle 20.7 klo 14.00 Vänr. Lötjösen ja luutn. Räisäsen iskujoukot olivat vallanneet koko Sevastopolin takaisin...
Avaa kohteen tiedot
Siiranmäen taistelu oli puolustustaistelu entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella jatkosodassa. Se liittyy Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944. Siiranmäen puolustuksesta vastasi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin johtama jalkaväkirykmentti 7, joka kuului kenraalimajuri A. E. Martolan komentamaan 2. divisioonaan. Puolustus oli ryhmitetty mäellä olleeseen neljän tien...
Avaa kohteen tiedot
Sillan Patteristo oli Jyväskylässä perustettu KTR 7 (KTR10) I patteristo. Se sai nimensä patteriston komentajan, silloin kapteeni, myöhemmin everstiluutnantti, Tauno Siltasen mukaan. Se tuki tulellaan Taipaleen lohkolla taistelleita JR 30/21 (Kemppi) ja JR 23 (Laurila) taitelua ampumatarvikkeiden sallimissa rajoissa. Patteriston kaikkien pattereiden tykkien paikat on...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa puna-armeijan sillanpääasema Viiden kopeekan kolikko (Nevskij Pjatatšok; Five-kopeck-coin bridgehead) sijaitsi Neva-joen itärannalla. Nimitys kuvastaa taistelukentän pientä pinta-alaa. Taisteluiden myötä alueen laajuus hieman vaihteli, mutta oli noin 1 500 m x 800 m. Huhtikuussa 1942 kaikki sillanpään puolustajat tuhottiin, mutta Leningradin Rintaman...
Avaa kohteen tiedot
Räjäytetyn sillan paikalla on nykyään kävelysilta. MKe 2013
Avaa kohteen tiedot
Vaivaran Sinimäkien museossa (Vaivara Sinimägede Muuseum) voit tutustua Vaivaran kihlakunnan ja kartanon historiaan sekä vuonna 1944 alueella käytyyn Sinimäen kukkuloiden taisteluun. Taisteluista saat hyvän käsityksen tekstejä, kuvia ja ääniä sisältävän multimediaesityksen ansiosta. Sisätilojen ohella näyttelyesineitä on esillä museon pihamaalla. Voit myös tehdä...
Avaa kohteen tiedot
Röhön kylän lähellä. Kyseinen silta rakennettiin vuonna 1941 helpottaman kulkua läheiseen kenttävartioon vaaralle. Kuuluisa sota-ajan laulu on myös tästä tehty. JHe 2014. Röhön rantaa kooste , tekijä JHe 2012 https://sshs.kuvat.fi/kuvat/R%C3%B6h%C3%B6/R%C3%B6h%C3%B6rantaa+2206012.mp4
Avaa kohteen tiedot
Paikan vetonauloina ovat Neuvostoliiton ylpeys TU-144 ja ranskalaisten Concorde, hallissa sisällä on melko kattava valikoima autoja sekä sodanaikaista panssarikalustoa. Aluella on elokuvatetteri ja ravintoloita eli hyvin huvipuistomainen ympäristö. Suositeltava levähdyspaikka. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Atlantin valli oli saksalaisten toisen maailmansodan aikana rakentama linnoitettu puolustuslinja. Sen tarkoitus oli puolustaa natsi-Saksaa odotetulta Englannista tulevalta liittoutuneiden hyökkäykseltä. Atlantin vallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1942. Vallin pituus oli 3 800 kilometriä. Se ulottui Pohjois-Norjasta Tanskan kautta Ranskan eteläkärkeen ja siihen rakennettiin 17 500...
Avaa kohteen tiedot
Soanlahden luterilaisen kirkon raunio sijaitsee kyläharjanteen päällä. Vihollinen poltti kirkon vetäytyessään alueelta heinäkuussa 1941. Raunion vieressä on kirkon muistoristi, jota vastapäätä on Soanlahden sankarihautausmaa muutaman kymmenen metrin päässä. Talvisodan YH:n aikana Pohjois-Pohjanmaalla perustettu Polkupyöräkomppania 7 oli varmistamassa Soanlahden...
Avaa kohteen tiedot
Ortodoksikirkon raunio sijaitsee maantien varressa Lehtomäen risteyksen ja Soanlahden kyläharjanteen välillä. Kirkkoa sanottiin myös Veljakan kirkoksi. Vihollisjoukot polttivat rakennuksen vetäytyessä alueelta heinäkuussa 1941. Kirkon paikan merkkinä on muistoristi. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Soanlahden sankarihautausmaa sijaitsee kirkonkylän harjanteen päällä. Alue on asianmukaisesti aidattu, ja sen kunnosta pitää huolta Soanlahtelaisten Seura ry. Yhdistyksen väki on pystyttänyt sankarihautausmaalle muistopaaden vuonna 1992. Aikaisemmin tällä paikalla sijaitsi Vapaussodan obeliski, jonka tekstit huomattiin muutetuiksi, kun Soanlahdelle palattiin Jatkosodan...
Avaa kohteen tiedot
The complex is located inside Sobon Mountain (German: Ramenberg) 50°41?7?N 16°23?58?E and is accessible by tunnels number 1 (216 m) and 2 (170 m). Tunnel number 3 is not connected to the main underground. It is collapsed in its initial part on the length of 83 m. In 2013 it was explored when a shaft was dug from above, revealing 86 m of tunnel with mining equipment from...
Avaa kohteen tiedot
Hampurissa sijaitsee kaksi massiivista IT-bunkkeria. Toinen on keskustan tuntumassa, Heiligengeistfeld -aukiolla ja toinen ns. Energiebunker Elben eteläpuolella Wilhelmsburgin kaupunginosassa. Tämä bunkkeri -itse asiassa yhdistetty IT-asema ja väestösuoja - rakennettiin vankityövoimalla 300 päivässä v.1942. Työmaalla työskenteli n. 1000 vankia. Bunkkerin mitat ovat 75 x 75...
Avaa kohteen tiedot
Sohjanan ylimenohyökkäys Everstiluutnantti O. Selinheimo komentaman JR 53:n pääosan hyökkäys Sohjananjoen yli tapahtui 31.7 klo 01.00 alkaen. Iskuportaalle oli alistettu valonheitinjoukkueella vahvistettu 3./Pion.P 15 ja tämän tehtävänä oli huolehtia ylimenohyökkäyksen järjestelyistä sekä tukea pataljoonan taistelua vastarannalla. Ylimeno tapahtui ruuhilla kahdessa...
Avaa kohteen tiedot
The complex is located inside Sobo? Mountain (German: Ramenberg) 50°41?7?N 16°23?58?E and is accessible by tunnels number 1 (216 m) and 2 (170 m). Tunnel number 3 is not connected to the main underground. It is collapsed in its initial part on the length of 83 m. In 2013 it was explored when a shaft was dug from above, revealing 86 m of tunnel with mining equipment from 1945. The total...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana Solomannin kenttä oli lentojoukkojemme aktiivisena työkenttänä. Mannerheim kävi tutustumassa kentän henkilökuntaan ja toimintaan kesäkuussa 1942. Myös Kenttälentovarikko 2:n toimipiste oli Solomannissa. Nykyään kenttää pitävät tukikohtanaan pienet Antonov-kuljetuskoneet ja Äänisen meripelastuksen helikopterit. Ja näkyypä siellä välillä...
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1873 perustettu Solomannin saha oli Onegan tehtaan jälkeen Petroskoin toiseksi suurin teollisuuslaitos ennen sotia. Esimerkiksi 1920-luvun alussa se tuotti neljäsosan Neuvosto-Karjalan sahatavarasta. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa sahan laitteisto evakuoitiin Kirovin alueelle Luzaan. Lisäksi vetäytyessään Solomannista vihollinen poltti saha-alueen syys-lokakuun...
Avaa kohteen tiedot
Syys-lokakuun vaihteessa 1941 vihollinen vetäytyi Petroskoista pohjoiseen Solomannin salmen kautta. Vihollisen takaa-ajoa jatkoivat 1.Divisioonan JR 60 ja JR 56, joista viimemainitun rykmentin III P valtasi sillanpääaseman salmen itärannalta 2.10.1941. Tämän jälkeen rykmenttien muut joukot siirtyivät sillanpäähän ja jatkoivat hyökkäystä pohjoiseen. Salmeen rakennettiin...
Avaa kohteen tiedot
JR 29:n I Pataljoona saartoi Somban kylässä olleen vihollisen mottiin 25.8.1941 ja valtasi motin kovasta vastarinnasta huolimatta seuraavana päivänä. Tämän jälkeen pataljoona eteni itään Kungurusjoelle. Somban tutua vallatuksi JR 8 pystyi hyökkäämään Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon sulkeakseen Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskalla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Sommen museo pyrkii kertomaan tämän taistelun kulusta joka kesti yhteensä viisi kuukautta, sen tulokset jäivät olemattomaksi, kilometrin eteneminen aiheutti yli 40000 miehen tappiot ja lopulta vallattu maa-ala menetettiin. Sommen taistelu oli ensimmäisiä englantilaisten suunnittelemia suuria offensiiveja. Muutamat brittien ja ranskalaisten uudenpolven komentajat tohtivat...
Avaa kohteen tiedot
Sortanlahdessa toimi talvisodan aikana Kannaksen Lohkon esikunta. Tukikohtaa suojasi lähipuolustusosasto, jonka pääaseistuksena olivat Tulliniemeen ja Polvananniemeen sijoitetut kevyet kenttätykkijaokset. Kantaman ja ampumasektoreiden puolesta Sortanlahden satama-alueelle olisivat tarpeen vaatiessa pystyneet ampumaan Konevitsan molemmat kuuden tuuman rannikkopatterit. Myös...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodassa Sortavalaa pommitettiin ensimmäisen kerran 20.12.1939 ja toisen kerran viisi päivää myöhemmin. Tammikuussa 1940 pommeja satoi taivaalta kaupunkiin 22. päivä. Kuitenkin nelihenkinen puna-armeijan ylipäällikön päämaja (Stalin, Voroshilov, Kuznetsov, Shaposhnikov) oli yleisesti hyvin tyytymätön retkeen Suomen työtätekevien vapautamiseksi ja erityisesti...
Avaa kohteen tiedot
Rakennus on säilynyt sodista ja on nyt Venäjän valtion suojeluksessa. MK
Avaa kohteen tiedot
On ilmeisesti vieläkin samassa käytössä. MK
Avaa kohteen tiedot
Kauppatorilla järjestettiin Sortavalan kaupungin takaisinvaltaamisen vuosipäiväparaateja Jatkosodan aikana. Kolmiomuotoinen torialue on muutettu puistoksi 1970-luvulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Sortavalan Raatihuone on valmistunut vuonna 1885. Tämä puurakennus säästyi tuholta Talvi- ja Jatkosodan aikana. Raatihuoneen lipputankoon nousi Suomen lippu kaupungin takaisinvaltaamisen merkiksi 15.8.1941 iltapäivällä. Viime vuosina rakennuksessa on toiminut kirjasto. Vuonna 2015 Gogolevin säätiö teki Sortavalan kaupungin kanssa sopimuksen rakennuksen siirtymisestä...
Avaa kohteen tiedot
Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan toisaalta Viipuriin ja toisaalta Joensuuhun, mikä avasi kokonaan uuden sivun Sortavalan ja Laatokan Karjalan historiassa. Jatkosodassa Syvärin ja Maaselän rintamilta siirrettiin Sortavalan rautatieaseman kautta Karjalan Kannakselle kesäkuussa 1944 muun muassa 20.Pr, 4.D, 6.D, 11.D ja 17.D laittamaan sulku vihollisen...
Avaa kohteen tiedot
Sortavalan sankarihauta-alue sijaitsee Kirkkopuistossa, joka on entisen luterilaisen kirkon mäen juurella. Paikalla on vuonna 1993 pystytetty muistoristi, jonka jalustaan muuratussa kuparisäiliössä ovat 452:n sankarivainajan nimet. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Sortavalan sillan kupeessa oleva Seurahuone on tyylikäs suomalainen rakennusperintökohde. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli tämän vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen, jota pidetään suomalaisen funktionalismin mestariteoksena, ja eräitä sen alkuperäisiä interiöörejä on säilynyt. näihin päiviin asti.Arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli sen vuonna 1909. Vuonna 1938 Erkki...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkkipaaden teksti: Ei pelkuruutta, petturuutta povi tuntenut sen joukon, joka kummun yöhön taas on astunut, ja vapauttas Isänmaa, jos konsa uhataan, me nousemme, ja kanssamme taas nousee Suomenmaa! 1918. Muistomerkki sijaitsee suomalaisella hautausmaalla, joka on kilometrin verran kaupungin keskustasta pohjoiseen. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Sortavalan Yleinen sairaala sijaitsi Kuhavuoren juurella eteläpuolella. Rakennus valmistui vuonna 1901. Sen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Hän oli taiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Rakennus oli viimeksi Venäjän puolustusministeriön käytössä. Se siirtyi Sortavalan kaupungin hallinnoitavaksi 2010-luvun alussa ja jäi samalla tyhjilleen, ilman käyttöä. Tällöin...
Avaa kohteen tiedot
Tykistökeskityksessä sortunut juoksuhaudan pätkä, hautaan jääneiden miesten kohdalla on risti ja kiväärien piiput näkyvät. MK
Avaa kohteen tiedot