Etsi kohteita
Hakutulokset:
Erwin Rommelin ja hänen vaimonsa Lucie-Maria hautapaikka. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Friedrich Wilhelm Ernst Paulus (s. 23. syyskuuta 1890 Guxhagen – 1. helmikuuta 1957 Dresden) oli saksalainen sotamarsalkka, joka tunnetaan parhaiten Stalingradin taistelun saksalaisjoukkojen komentajana. Pauluksen olkaimiin ei koskaan kiinnitetty marsalkan sauvoja. Paulus taisteli ensimmäisessä maailmansodassa ja yleni kapteeniksi. Hän jäi sodan jälkeen kooltaan rajoitettuun...
Avaa kohteen tiedot
Rakennus, jossa sotamarsalkka Walter Model piti viimeisen istunnon esikunnalleen 20. huhtikuuta 1944. Hänen komentamansa armeijaryhmä jäi mottiin (Ruhrin tasku). Historiikin mukaan hän lausui vapauttaessaan esikuntansa seuraavat sanat ”Onko kaikki tehty tekojemme oikeuttamiseksi historian valossa? Mitä voi jäädä tappiossa olevalle komentajalle? Antiikin aikana he ottivat myrkkyä"....
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1942 asevelvolliseksi kutsuttiin maanviljelijän poika Heinrich Severloh (23. kesäkuuta 1923 Metzingen – 14. tammikuuta 2006 Lachendorf) Sotilasura alkoi komennuksella Venäjän rintamalle, paleltumat siellä aiheuttivat sen, ettei hän ehtinyt osallistua varsinaisiin taisteluihin. Varsovassa häntä hoidettiin nielurisatulehduksen takia. Toivuttuaan näistä hänet komennettiin...
Avaa kohteen tiedot
Arsenaalin rakennus on entinen Itävalta-Unkarin asevarasto, se palvelee nykyään Itävallan sotamuseona, sen anti on hyvin kattava käsitellessään Ensimmäisen ja Toisen Maailmansodan historiaa Itävallan näkökulmasta. Museosta löytyy myös kruununperijä Frans Ferdinandin auto ja asetakki, jota hän käytti Sarajeevossa kesäkuussa 1914. Sukellusveneen torni, joka kuului...
Avaa kohteen tiedot
Tallinnasta noin 140 kilometriä kaakkoon on Jögevan pieni kylä. Vaatimaton kyltti ohjaa päätien länsipuolella 300 m sivuun sotamuseolle. Esineistö on aina kivikaudesta toiseen maailmansotaan. Museon erityinen aarre on laaja sotilasaseiden kirjo, Baltian maiden suurin kranaattikokoelma. Monipuolinen yksityinen kokoelma, jossa on kaikkea: panssaroituja ajoneuvoja,...
Avaa kohteen tiedot
Overloon taistelun museo Linkki museon sivuille https://www.oorlogsmuseum.nl/en/home/
Avaa kohteen tiedot
Pieni sotamuse,liekö enään olemassa ? MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Sotasairaala II oli yksi suurimmista sairaaloista, olihan Viipuri iso varuskunta paikka. Rakennus on säilynyt hyvin vaikka kaksi sotaa on pyyhkäissyt Viipurin yli. On ilmeistä että kummallakin osapuolella on ollut intressejä säilyttää rakennus ehjänä. Pääsisäänkäynnin leijona kuviot on poistettu jo neuvostoaikana. Pää ovi jää tavalliselta Viipurin matkaajalta...
Avaa kohteen tiedot
Sotasairaala rakennettiin jo keisarin vallan aikana ja on Käkisalmen linnan jälkeen tunnetuin rakennus. Sairaala sijaitsee vastapäätä linnaa, välissä virtaa Vanha Vuoksi, virran kulku muuttui kun Vuoksi murtui tai oikeammin kun pienimuotoinen kaivaminen Kiviniemessä 1818 aiheutti hiekkavallin puhkeamisen. Vuoksi raivasi tiensä Taipaleen kautta Laatokkaan. Käkisalmen...
Avaa kohteen tiedot
Koska kokoelman painopiste viittaa armeijan tekniikkaan, vain muutama esine ilmavoimien ja laivaston alueelta on esillä. Suuressa hallissa esillä olevissa armeijan teknologian näyttelyissä ranskalaisten panssarivaunujen valikoima Renault FT 17 ulottuu 1: n loppuun. Maailmansota kehitettiin tela-ajoneuvoilla, kuten leikkausmallilla Leopard 1 taistelusäiliö, joka on Bundeswehrin...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukkoihin kuulunut SissiP 1 eteni lännen suunnasta ja saavutti Soutajoen 18.10.1941. Vihollinen oli asemissa räjäytetyn sillan takana joen itäpuolella. Seuraavana päivänä SissiP 1 ja II/JR 10 hyökkäsivät yli joen ja jatkoivat etenemistä itään. Samaan aikaan 3./PionP 22 rakensi uuden maantiesillan. Tämän tapahduttua polkupyörin...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 4:n 1K eteni pohjoisluoteesta 18.10.1941 Soutajärven kylään, jonka vihollinen oli muuttanut tulimereksi. Pian tämän jälkeen Prikaati Kuusisaaren kärkenä lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 1 ohitti palavan kylän (18.10.) ja jatkoi edelleen itään. Joukkojemme näin suljettua vihollisen vetäytymistiet ajoi se osan kalustostaan järveen. Sieltä...
Avaa kohteen tiedot
Soutjärven satamatien varrella käytiin raju taistelu kesäkuussa 1944 Kevyt Osasto Vuorensolan ja venäläisten maihinnousujoukkojen välillä. Osasto Vuorensolalle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen. Pyrkimyksenä oli suojata Äänislinnan evakuointia. Osasto muodostettiin Kalliossa, ja se otti 24.6.1944 rintamavastuun III/JR 9:ltä...
Avaa kohteen tiedot
Vankila sijaitsi Berliiniin kuuluvalla Spandaun hallintoalueella, Wilhelmstadtin kaupunginosassa. Se rakennettiin vuonna 1876 sotilasvankilaksi. Vuodesta 1919 alkaen siellä pidettiin myös siviilivankeja. Siihen aikaan sinne mahtui 600 vankia. Vuonna 1946 liittoutuneet ottivat koko vankilan hallintaansa, koska olettivat, että toisen maailmansodan sotarikoksista tuomittaisiin...
Avaa kohteen tiedot
Neuvostoliiton sankari Spekovin hauta, hän kaatui talvisodan ns. Aatsingin taistelussa.
Avaa kohteen tiedot
Museon maamerkki on Lufthansan jumbojet Boeing 747. Museon aineistoon kuulu vanhoja autoja ja lentokoneita. Hallista löyty viime sotien aikaista kalustoa. MKe 2015
Avaa kohteen tiedot
SS-Junkerschule Bad Tölz perustettiin vuonna 1934 alppien juurelle, noin 47 km etelään Münchenistä. Se oli ensimmäinen SS-upseereita kouluttava koulu. Uusi, moderni kasarmi valmistui 1937. Myös suomalaisia SS-vapaaehtoisia koulutettiin Bad Tölzissä 1942-1943. SS-Junkerschule toimi vuoteen 1945 saakka jolloin kasarmi siirtyi amerikkalaisten hallintaan. Kasarmi toimi...
Avaa kohteen tiedot
Operaatio Greif (saks. Unternehmen Greif) oli SS-Obersturmbannführer Otto Skorzenyn johtama Ardennien taisteluun (16.12.1944 - 16.1.1944) liittyvä erikoisoperatio. Sen tarkoituksena oli ottaa haltuun Meuse-joen yli johtavia siltoja saksalaisten hyökkäyksen edellä ennen kuin amerikkalaiset ehtivät tuhota niitä. Englantia puhuvat saksalaiset pukeutuivat amerikkalaisiin asepukuihin ja...
Avaa kohteen tiedot
Museo sijaitsee lähellä Bad Ragaizin kylää Liechtensteinin vastaisella rajalla. Museo on perustettu entiseen arsenaalin rakennukseen. Museon asiat lähtevät liikkeelle jo 1400-luvulta aina viime sotiin asti. Museolta noin kilometri pohjoiseen päästään ilmeisesti entiselle varuskunnan alueelle. Täällä on panoraamaa näköalapaikka ja ravintola. Museon aukioloajat...
Avaa kohteen tiedot
St. Nikolain kirkko on sikäli erikoinen tapaus, Hampurin kaupungin keskusta tuhoutui liittoutuneiden pommituksissa lähes kokonaan, kirkon torni ihme kyllä säilyi pystyssä, varsinainen kirkkosali on tuhoutunut. Kirkko on jätetty muistuttamaan Hampurin pommitusten tuhoista.
Avaa kohteen tiedot
Sandbostelissa sijaitsi leirirakennuksia jo 1933 lähtien jolloin majoitustiloja rakennettiin työpalvelua suorittavien vapaaehtoisten käyttöön. V. 1939 puolalaiset sotavangit aloittivat leirin laajennuksen. Sandbostelin sotavankileiri oli toiminnassa vuosina 1939-1945 jona aikana leirin kautta kulki useita satojatuhansia vankeja 55 eri maasta. Leiri oli suurimpia Wehrmachtin...
Avaa kohteen tiedot
Stalin linja rakennettiin Neuvostoliiton länsirajalle, sen lähti pohjoisesta Suomenlahdelta Mustallemerelle lähelle Odessaa. Linjajalle tuli mittaa reilusti yli 1500 km. Museon kalusto koostuu pääosin 50-60 luvun vaunuhin, paikalle on kerätty huomattava määrä tuhottuja sodanaikaisia vaunuja. Alue on suunnilleen neliökilometrin suuruinen. Täällä järjestään...
Avaa kohteen tiedot
Tähän pysähtyi suomalaisten hyökkäys 1941 Mannerheimin käskystä. Jatkosodassa Suomen puolustusvoimien hyökättyä ja miehitettyä Poventsan joulukuun 8. päivänä 1941 olivat venäläiset räjäyttäneet Stalinin kanavan viimeiset sulut Voljärvellä (Vuolijärvellä), tarkoituksenaan hukuttaa alajuoksulla Poventsassa leiriytyneinä olleet suomalaisjoukot. Liikkeelle lähti 100...
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatit: sulku nro 1 62.8371952, 34.8388481 sulku nro 2 62.8469894, 34.8406935 sulku nro 3 62.8585424, 34.8436546 sulku nro 4 62.8666953, 34.8477745 sulku nro 5 62.8746796, 34.8541474 sulku nro 6 62.9056961, 34.8980713 sulku nro 7 62.9150767, 34.9063110 Stalinin Kanavan 1. Sulun päällikkö Leontjev sai käskyn 6.12.1941 panostaa...
Avaa kohteen tiedot
Staraja Ladogan asutus on viikinkien perustama, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Sen sijainti oli strategisesti tärkeä, koska paikasta pystyi valvomaan jokireittiä, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukot siirtyivät Itämereltä Volgan vesistöreiteille, Mustallemerelle ja Konstantinopoliin. Laatokalta Staraja Ladogaan asti pääsi...
Avaa kohteen tiedot
Stasi-museo (viralliselta nimeltään Forschungs- und Gedenkstätte Normannenstrasse, on Itä-Saksan turvallisuuspoliisin Stasin entisessä päämajassa toimiva museo Berliinin Lichtenbergin kaupunginosassa. Stasin korttelin kokoinen rakennuskompleksi sijaitsee Frankfurter Alleen varrella, mutta päärakennuksen katuosoitteena on Normannenstrasse. Stasin käytössä oli Lichtenbergissä...
Avaa kohteen tiedot
Ruotsi ja Venäjä allekirjoittivat keskenään rauhansopimuksen Stolbovan kylässä vuonna 1617, joten vuonna 2017 tuli kuluneeksi 400 vuotta tuosta tapahtumasta. Kylä sijaitsee Säsjoen rannalla Novaja Ladogasta reilut 40 kilometriä Tihvinän suuntaan, kaakkoon. Sopimuksen allekirjoituspaikan merkkinä on suuri puinen risti (koordinaatti), jonka runkoon on kiinnitetty tapauksesta kertovat...
Avaa kohteen tiedot
Keväällä 1945, kun puna-armeija oli vallannut Baltian (Kuurinmaan kärkeä lukuun ottamatta), Itä-Latvian Latgalessa toimi Baltian suurin sissitukikohta. Stompakun suoalueen metsäveljien eli neuvostovaltaa vastustaneiden "kansallispartisaanien" leiriin voi tutustua vielä nykyäänkin. Suosaarekkeen korsuissa asui 350-360 aseistettua miestä ja heidän perheenjäsentään....
Avaa kohteen tiedot
Stutthof oli keskitysleiri Puolassa. Leiri oli ensimmäinen, joka perustettiin Saksan ulkopuolelle toisen maailmansodan alettua. Stutthofin keskitysleiri toimi myös tuhoamisleirinä kesästä syksyyn 1944. Stutthofissa oli myös noin 90 suomalaista internoitua merimiestä sodan loppuvaiheissa ja sinne vietiin jo jatkosodan aikana Suomesta Saksaan luovutettuja poliittisia vankeja....
Avaa kohteen tiedot
Ennen Toista Maailmansotaa ja sen aikana Sveitsi varustautui mahdolliseen hyökkäykseen. Maan sijainti Alppien sylissä vaikutti poikkeavaan tapaan toteuttaa maanpuolustusta. Muutamiin harvoihin paikkoihin missä maasto edellytti linjapuolustuksen rakentamista. Kyliin rakennetut bunkkerit naamioitiin tavallisiksi asunnoiksi tai autotalleiksi. Naamiointi on tehty tosi hienosti,...
Avaa kohteen tiedot
Suho-saari sijaitsee Laatokalla 37 kilometriä Novaja Ladogasta pohjoisluoteeseen. Tämän majakkasaaren ympäristössä käytiin lyhyt taistelu lokakuussa 1942, mistä seuraavassa. Kesäkuussa 1942 Lahdenpohjaan tuli Italiasta moottoritorpedovenelaivue, johon kuului neljä MAS-torpedovenettä. Edelleen Laatokan merivoimia vahvistettiin siirtämällä Lahdenpohjaan saksalaisia...
Avaa kohteen tiedot
Kylmän sodan aikana Vienan Kemin sotilaslentokentältä operoineen venäläisen lentorykmentin väen asuinalueelle on asetettu muistomerkiksi Suhoi Su-15 -hävittäjäkone. Kone oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjä, jonka Neuvostoliitto kehitti 1960-luvulla. Konetyyppi jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin Su-27- ja MiG-31-hävittäjillä. Su-15-koneilla ammuttiin alas muun...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi Suistamonjärven itärannalla 4 kilometriä Suistamon kirkolta kaakkoon. Kentän laskualueen pituus oli 720 metriä suunnassa NW-SE ja 630 metriä suunnassa E-W. Kentän maaperä oli hienoa hiekkaa, jota paikoin sitoi kanerva. Lentäjien ja kenttähenkilökunnan majoitustilat olivat kauppias T. Julkusen talossa 900 metriä kentältä etelään sekä Suistamon...
Avaa kohteen tiedot
Suistamon empiretyylisen kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1844. Talvisodan aikana kirkossa pidettiin sota-ajan hartaus- ja valistustilaisuuksia. Välirauhan aikana kirkosta oli tehty teatteri. Jatkosodan alkuvaiheissa vihollinen sytytti rakennuksen tuleen vetäytyessään Suistamolta heinäkuussa 1941, mutta paikalle rientäneet kärkijoukkomme sammuttivat...
Avaa kohteen tiedot
Suistamon sankarihautausmaa ja muistomerkki sijaitsevat Leppäsyrjään menevän tien itäpuolella Suistamon kirkosta 130 metriä kaakkoon. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Päämajan käsky 17.9.1941 pysäytti 14.Divisioonan hyökkäyksen ja siirryttiin asemasotavaiheeseen. Päätien molemmin puolin rakennettiin yhteensä 12 km pitkä kiinteä puolustuslinja. ”Sukellusvene” oli yksi tämän kiinteän linjan eteentyönnetyistä tukikohdista. Se sai nimensä sijaintipaikkansa metsäsaarekkeesta, joka oli sukellusveneen muotoinen. Tukikohta sijaitsi keskellä...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten rakentama sukellusvene suoja Trondheimissa on otettu uusio käyttöön. Tämä ei ole ainutkertainen rakennelma, näitä vastaavia ja huomattavasti suurempia tukikohtia rakennettiin pitkin Atlantin länsirannikkoa. Trondheimin satama oli ihanteellisen suojaisa vuonon poukama mistä oli lyhyt matka Pohjois- Atlantin vesille.
Avaa kohteen tiedot
U- Bootbunker Hornisse sukellusvene suoja on säilynyt, se sijaitsee satama alueella, tutustumiselle voi olla jossain oloissa rajoitteita. Vastaavia säilyneitä rakennuksia on mm. Le Havren satamassa ja Tronheimissa, täällä kalastajat ovat hyödyntäneet paikoin neljä metriä vahvan betoni katoksen. Ei ihan pienet tuulet riepottele. Tyyppien VII ja IX...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten sodanaikan rakentama sukellusveneiden tukikohta. Rakennelma on ehkä suurin betonirakennelma saksan ukopuolella, alueen laajuus on yhteensä 20 hehtaaria. Kuvassa sukellusneneiden sisäänajoluukut joista 1000 tonnin painoiset veneet siirettiin kiskoja pitkin huolto alueelle. Rakennelman katto tehtiin kahdesta 3 m vahvasta teräsbetonista, väliin jätettiin ilmaväli...
Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa on jäänyt avohakkuu alueen laitaan ja on helposti löydettävissä. Paikka on 400 metriä vanha Viipuri – Pietari tien itäpuolella. MK
Avaa kohteen tiedot
Sungun niemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen Maalinnoituspatterin tuliasemat, kalustona oli 2 kpl 76 LK/13 tykkiä. Sungun taajama on nykyisin Äänisniemen suurimpia, asukkaita hieman alle 1000. Kylässä sijaitsee Toivo Antikaisen muistomerkki. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Sungun Ristiniemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen 5. MT.Rask.Ptrin asemat, kalustona 2 - 4 kpl 122 K/31 tykkiä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Hyökkäämällä idän suunnasta JR 50:n joukot valtasivat sekä Suojoen maantiesillan että rautatiesillan 20.8.1941. Venäläiset olivat rakentaneet maantiesillan lossin tilalle välirauhan aikana. Iskussa siltojen räjäytysmiehistöt yllätettiin ja tuhottiin, ja nuo jo panostetut sillat saatiin käyttöön ehjinä. Rykmentti jatkoi vihollisen takaa-ajoa luoteen suuntaan eli kohti...
Avaa kohteen tiedot
Suojärven kunnantalo ja paloasema, jotka valmistuivat juuri ennen Talvisodan syttymistä.
Avaa kohteen tiedot
Suojärven evankelisluterilainen kirkko sijaitsi Suvilahdessa nykyisen Hotelli Karelian paikalla, jossa pihalla on muistokivi.
Avaa kohteen tiedot
Rautatieyhteys Sisä-Suomesta Suojärvelle valmistui vuonna 1923, ja rata avattiin liikenteelle seuraavana vuonna. Talvisodan aikana venäläiset yhdistivät idän suunnasta tulevan hyökkäysratansa tähän ja siirsivät tätä kautta mm. lisäjoukkojaan Kollaan rintamalle. Jatkosodassa junaliikenne välillä Petroskoi - Matkaselkä meni tästä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Suojärven sankarihautausmaa, jokaisella risti, kuva tulee myöhemmin
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan Syvärin 190 kilometrin levyisessä rintamassa äärimmäisenä oikealla sijaitsi Suolohko. Sodan aikana lohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa saksalainen 163.D sekä suomalaiset 5.D, 8.D, Ps.D ja 15.Pr. Nykyään alueella on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajat on osoitettu...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 11.Divisioona oli saapunut länsilounaasta Petroskoin kaupungin laitamille syyskuun 1941 loppuun mennessä. Ennen kaupunkiin menoa oli otettava haltuun korkeahko Suolusmäki, sillä keskeinen etenemistie kaupunkiin kulki sen ylitse. Jalkaväkirykmentti 50 sai tehtäväkseen hyökätä mäkeen. Rykmentti aloitti etenemisensä 30.9. aamulla. Seuraavan päivän puolipäivään...
Avaa kohteen tiedot