Etsi kohteita
Hakutulokset:
Joukkomme linnoittivat tehokkaasti Syvärin pohjoisrannan Jatkosodan aikana. Linnoiteketjun eräs konekiväärikupubunkkeri, laite A6519, sijaitsee virran vesirajassa. Laitteen panssarikupu on tehty Suomessa. Tällaisia kupuja tehtiin Vuoksenniska Oy:n, Karhula Oy:n ja Värtsilä-Yhtiöiden tehtailla, mistä ne kuljetettiin junilla ja kuorma-autoilla linnoitustyömaiden luo. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisten muistomerkki jää tien vasemmalle puolelle Pietarista tultaessa. Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15. kesäkuuta 1944 suomalaisten ja neuvostojoukkojen välillä käyty taistelu, joka päättyi suomalaisten vetäytymiseen ja Vammelsuu-Taipale-tukilinjan osittaiseen murtumiseen. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Suomalainen pallokorsu AL5585, joka on nostettu maanpinnalle näkyviin maantien varteen. Se sijaitsee reilut neljä kilometriä Podporozen lounaispuolella, kilometrimerkkien 33-34 välillä, 20 metriä tien eteläpuolella, sähkölinja-aukealla, vaaleasävyinen, näkyy hyvin kulkijoille. Ulkopinnassa on teksti: "10 hengen suojakorsu, Suomi, vuosi 1942". Pallokorsun rakentaminen....
Avaa kohteen tiedot
Podporozen keskustasta seitsemän kilometriä länsilounaaseen, ns. Muurmannin radan torjuntakeskuksen alueella, on suomalainen panssarikuvullinen konekivääribunkkeri A5551. Se on sikäli harvinainen, että venäläiset ovat yleensä irrottaneet metallikuvut bunkkereistamme Jatkosodan jälkeen, mutta tässä kupu on yhä paikoillaan. Panssarikuvut tehtiin Suomessa Vuoksenniska Oy:n, Karhula...
Avaa kohteen tiedot
"Tähän haudattiin vuoden 1919 helmikuussa Latvian vapaustaistelussa Trapenessa kaatuneet Viron armeijan suomalaiset sotilaat." - Näin kertoo opastaulu Latvian pohjoislaidalla, tosin yksikielisesti, vain latviaksi, kuten on otsikkokin: Somu karaviru kapi eli suomalainen sotilashautausmaa. Pohjan Pojat ylitti Viron kansallisen rajan ja hyökkäsi ensi kerran Pohjois-Latviaan...
Avaa kohteen tiedot
Kaksi vierekkäin sijaitsevaa Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjun betonibunkkeria tien varressa 600 metriä Vepsän Lukko -torjuntakeskuksesta luoteeseen. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tänne on haudattu 220 suomalaisten tarkk`ampuja pataljoonan sotilasta Krimin sodan ajoilta 1854 – 1855. Joukkohauta on Svedu kalnis kukkulalla (Ruotsalainen kukkula).
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamiset, ja löydetyt suomalaiskaatuneet haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta...
Avaa kohteen tiedot
Tunnetuin luola Kasarmilammen lähellä, paikalle menee huonokuntoinen tie hylätyn kasarmin läpi. Mäen päältä aukeaa komea näköala Ääniselle ja kaupunkiin. Me 2013
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisten jatkosodan aikana rakentamia omakotitaloja Petroskoissa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Makkarakukkula tien varressa vasemmalla puolella hieman ennen Kis-kis kukkuloita. Alueella paljon juoksuhautoja nähtävissä JHe 2017.
Avaa kohteen tiedot
URR komentopaikka oli Suonionsaaren kartanon eli Suonion hovin navetan kivijalasssa heinäkuun alkupuolella 1944. Vihollinen hyökkäsi lännestä päin saareen ja puolustajat joutuivat lopulta vetäytymään saaren pohjoiskärkeen ja sieltä lähisaariin Suomen mantereen puolelle. Taistelussa mukana olleet URR:n upseerit ltn Oleg Bergman (tied), ltn Elis Tiainen (pion), korn Nils...
Avaa kohteen tiedot
Päämajan tiedusteluosaston alainen erillisyksikkö Erillinen Pataljoona 4 muodosti maaliskuussa 1944 komppanioittensa miehistä tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota sekä Jyskyjärven kylä, jossa oli vihollisen partisaanitoiminnan tukikohta, että Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran...
Avaa kohteen tiedot
Päämajan kaukotiedustelujoukko-osasto Er.P 4 muodosti tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran ilmavalvonta-aseman hävittäminen. Taisteluosaston johtajaksi määrättiin majuri Into Kuismanen, ja sen kokonaisvahvuus oli 189 miestä. Osasto koottiin...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi Kontupohja-Hirvas -maantien puolivälissä, tien itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1140 m x 200-395 m; pääsuunta N-S. Kentän itäpuolella oli kymmenen sirpalesuojaa. Nykyisin kentän paikka on niittyä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Entisen Lavolan pysäkiltä jonkin matkaa kaakkoon löytyy suomalaisten jatkosodan aikana käytössä ollut lentokenttä. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Suur-Merijoen kartano oli tunnettu vuosina 1901–1904 rakennetusta kansallisromanttistyylisestä päärakennuksestaan jonka suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennuksen sisustamiseen osallistuivat muun muassa taidemaalarit Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg, kuvanveistäjä Felix Nylund ja taidetakoja Eric O. W. Ehrström....
Avaa kohteen tiedot
Museo sijaitsee osoitteessa Ul. Brothers Fonchenko 10 Moskova. Museo perehtyy yksinomaan Toisen maailmansodan historiaan neuvostoliiton näkökulmasta.
Avaa kohteen tiedot
Suuren Pohjansodan muistoristi Narva joen rannassa
Avaa kohteen tiedot
Belgian Lommelissa sijaitseva saksalaishautausmaa on ehkä suurin Euroopassa oleva sotilashautausmaa. Alueen suuruus on 16 hehtaaria. Tänne on haudattu pääasiassa kaikki Belgian alueelta löydetyt toisen maailmansodan aikana kaatuneet saksalaiset, täällä on myös ensimmäisen maailman sodan uhreja. Vainajat on koottu eri taistelupaikojen läheisyydessä olleilta haudoista, esimerkiksi...
Avaa kohteen tiedot
Suurimäki on reilun kilometrin pitkä ja reilut puoli kilometriä leveä vaara, jonka päällä on kyläasutus. Vaara kohoaa ympäröivää maastoa huomattavasti korkeammalle. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 eteni Suurimäen pohjoislaitaan 21.7.1941 ja havaitsi vihollisen ryhmittyneen vahvasti varusteltuihin asemiinsa mäellä. Seuraavana päivänä ammuttiin voimakas...
Avaa kohteen tiedot
Suuriselkä on kylä Kuittinen-Ulvana -tien varressa. Kylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kansanomaisen rakennustaiteen kokonaisuus. Sen suojelukohteisiin kuuluu perinteisiä taloja reilun sadan vuoden takaa. Kiinnostavin näistä on paikallisen puuseppä Dubrovinin runsaasti koristelema talo, jonka sisätiloissa on Dubrovinin tekemiä pöytiä, tuoleja ja kaappeja. Jatkosodassa kylän...
Avaa kohteen tiedot
Suurlahdessa sijaitsi sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin vahvennetun Rannikkotykistörykmentti 14 Esikunta. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Suurniemessä eli Velikij Navolokissa sijaitsi 11.Divisioonan sotilaiden lepokoti Jukola, jonne muun muassa etulinjan komppaniat ja pataljoonat vuorollaan siirtyivät huoltoon. Aktiviteetteja olivat saunominen, pelien pelaaminen, lukeminen, urheileminen, metsästäminen, kalastaminen, yms. Vaatteet ja henkilökohtaiset aseet huollettiin. Sotilaiden ruokahuollosta vastasivat...
Avaa kohteen tiedot
Casino valmistui 1937. Suursaari oli suomen aikaan suosittu matkailukohde jota pyrittii vilkastuttamaan rakentamalla tämä casino. Saaren kohtalo on ollut kova, neuvostoaikana paikka oli suljettua aluetta. Yhdeksänkymmentä luvun alussa sinne tehtiin muutamia tutustumismatkoja, nyt se on jälleen suljettu. Saksalaiset yrittivät vallata saaren syyskuussa -44, suomalaiset...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona miehitti Suvannon kylän ensimmäisen taistelupäivänsä iltana (1.7.1941). ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian osasto, varmisti aution Suvi-Suurijärven kylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 40 taloa ja muun muassa oma kansakoulu. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 1K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Pataljoonan komentopaikka sijaitsi lähistöllä, Suurijärven kaakkoisnurkalla. ENa...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodassa Suojärven Suvilahti menetettiin viholliselle 2.12.1939. Jatkosodassa JR 50 valtasi alueen takaisin 21.8.1941, kun hyökkäys eteni itäkaakosta kylään. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 1.Divisioona sai luvan luopua Suvilahdesta 10.7.1944. Suvilahti oli keskus- ja asemakylä Suojärven kunnassa, jonka asukasluku oli noin 16 000 vuonna 1939. Kunta oli teollistunut...
Avaa kohteen tiedot
Tämä kookas museorakennus on omistettu kokonaan armeijakomentaja Aleksandr Suvoroville, joka oli Venäjän menestyksekkäin kenraali, sotastrategi ja sodankäynnin kehittäjä 1700-luvun loppupuoliskolla. Museo on vihitty käyttöön vuonna 1904. Se on avoinna päivittäin (paitsi maanantaina) kello 10-18 (keskiviikkona kello 13-21). Sisäänpääsymaksu on 400 ruplaa (v. 2017). Museon sivut:...
Avaa kohteen tiedot
Ennen Toista Maailmansotaa ja sen aikana Sveitsi varustautui mahdolliseen hyökkäykseen. Maan sijainti Alppien sylissä vaikutti poikkeavaan tapaan toteuttaa maanpuolustusta. Muutamiin harvoihin paikkoihin missä maasto edellytti linjapuolustuksen rakentamista. Kyliin rakennetut bunkkerit naamioitiin tavallisiksi asunnoiksi tai autotalleiksi. Naamiointi on tehty tosi hienosti, muutamissa oli...
Avaa kohteen tiedot
Museossa on esillä Sveitsin ja ulkomaisten asevoimien sotilasvarusteita ja univormuja, pääasiassa toisesta maailmansodasta ja kylmän sodan ajalta. Museossa on myös pääasiassa Sveitsin armeijan käytössä ollutta kalustoa. Erikoisuutena on entisen asevalmistajan Oerlikon-Bührlen täydellinen tehdaskokoelma museon yläkerrassa. Tämä sisältää pääasiassa...
Avaa kohteen tiedot
Podporozen kaupungin valtaamisen jälkeen syyskuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 34:n joukot jatkoivat etenemistään kaupungin etelä- ja kaakkoispuolilla. I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja jatkoi etenemistään vielä etelämmäksi Syrjänmäkeen ja siitä vielä kaakkoon Mergenitsin kylään. Vihollisista ei saatu juurikaan havaintoja. Tämä oli...
Avaa kohteen tiedot
Valamon luostarin eräs sivuluostari eli skiitta sijaitsi Impilahden Syskynsalmella. Se oli nimetty Pyhän Hermanin mukaan. Sivuluostarin rakennuksia olivat muun muassa tiilinen kirkko, munkkien asuinkasarmi sekä varastot ja karjasuojat. Yhteyttä pääluostariin pidettiin veneillä ja laivoilla. Elämä Syskynsalmella oli rauhallista vuosisatojen ajan, kunnes puhkesi Talvisota. Sodan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa I/JR 9 eteni tienristeysalueelle koillisesta ja valtasi alueen 23.7.1941 illalla. Äskettäin tienristeyksen alueelle on rakennettu Suuressa isänmaalisessa sodassa kaatuneiden venäläisten rajasotilaiden muistomerkki. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Taisteluosasto Marttinen valtasi Syvärin aseman syyskuussa 1941. Täten vihollisen huollon kannalta tärkeä Muurmannin rata oli ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa poikki. Radan katkaisu Syvärin asemalla Jatkosodassa Osana laajempaa operaatiota perustettiin Taisteluosasto Marttinen (komentajana maj A. Marttinen) Mäkriänjärvellä 7.9.1941....
Avaa kohteen tiedot
Aleksanteri Syväriläisen ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden luostari sijaitsee 24 kilometrin päässä Lotinapellon kaupungista Leningradin alueella. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostarin perustaminen tapahtui vuonna 1506. 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luostari on saanut kokea monta onnettomuutta, joista pahin lienee ollut vuonna 1917 tapahtunut vallankumouksen...
Avaa kohteen tiedot
Syvärin voimalaitos vuonna 1941 suomalaisten valtaama, venäläisten polttama. Laitoksessa oli ruotsalaiset Asean generaattorit. Venäläiset ehti viedä osan koneista pois ja rikkoa loput. Syvärin voimalaitoksen valtasi syyskuussa 1941 Etelä-Hämeestä koottu JR 23. Suomalaisten tiedustelu oli Syvärin rannan saavuttamisen jälkeen vielä varsin tietämätön...
Avaa kohteen tiedot
Tämä kyseinen kenttä on varmuudella Luftwaffen entinen kenttä, Neuvostoliiton miehitysjoukot ovat ottaneet näitä miehitysaikana omaan käyttöönsä. DDR jatkoi "vuokralaisena". Erityistä tässä on että tuo puinen iso halli on säilynyt näihin päiviin. Alueella olevat betonista rakennetut hävittäjäsuojat ovat DDR:n ja Kylmän sodan aikaista tuotantoa. Samankaltaisia kenttiä on...
Avaa kohteen tiedot
Alkuperäinen C.L.Engel'in suunnittelema kirkko valmistui 1833. Perusteellinen korjaus valmistui 1933. Kirkko tuhoutui pommituksessa 26.2.1940. MK
Avaa kohteen tiedot
Paikalla on 104 tuntemattomaksi jääneen kaatuneen hauta. Säkkijärvelliset ovat keränneet alkuperäiseltä hautausmaalta hautakiviä. Sankarihauta on hieman erikoisessa paikassa, tultaessa Säkkijärven tienhaaraan oikealle puolelle jää radio/TV masto pienelle mäelle, mäen takana on Nesteen huoltoasema. MK
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 (5.D) valtasi Säntämän järvikannaksen 29.7.1941. Vihollisen käynnistettyä vastahyökkäyksensä elokuun 1941 alkupäivinä, järvikannakselta jouduttiin vetäytymään muutamia kilometrejä taaksepäin, ja vihollinen saattoi alkaa varustaa asemiaan kannakselle. Syyskuun 1941 alussa Säntämän kannaksen uudelleenavaaminen vei suomalaisilta...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan Säntämän tie kulki itä-länsisuuntaisena Säntämästä Ylä-Viteleeseen (Pikkoilaan). Tämän tien kautta vetäytyivät pääosat 5.Divisioonan joukoista Vitele-Suurimäki -viivytyslinjalle kesäkuun 1944 lopussa. Tien kiivain käyttöaika oli 25.-27.6. Tie jatkui Ylä-Viteleestä toisaalta länteen Viteleen kylään ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen tielle. Samaan...
Avaa kohteen tiedot
Pohjoisen suunnasta edennyt JR 10:n 13.Komppania miehitti vastusta kohtaamatta Särkijärven kylän 25.10.1941. Tammikuussa 1942 tässä kylässä varustettiin majuri Arnold Majewskin johtama kahden pataljoonan vahvuinen iskuosasto, joka toteutti Suomen sotahistorian laajimman kaukopartioiskun. Särkijärveltä osasto aloitti yli 100 kilometriä pitkän hiihtomarssinsa itäkoilliseen 14.1.1942,...
Avaa kohteen tiedot
Särkisyrjän taistelu käytiin 18.-22.7.1941. Tällöin Laatokan Karjalan takaisinvaltaustaisteluun liittyen Jalkaväkirykmentti 37 eteni idän suunnasta Vahvajärven eteläpuolitse länteen tavoitteenaan Värtsilä-Sortavala -maantie, mutta rykmentin joukot kohtasivat Särkisyrjän kylässä suureen kivinavettaan ja talojen kivijalkoihin linnoittautuneen vihollisen, joka tuotti rykmentille...
Avaa kohteen tiedot
JR 8:n teki suomaaston läpi syvän ja ulottuvan koukkauksen, ja sen itäisenä tavoitteena oli maantie- ja rautatiesiltojen haltuunotto Säämäjoella (nimeltään myös: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki). Rykmentin II Pataljoona ylitti myllypatoa pitkin joen siltojen välillä ja yllätti vihollisen siltavartiot 31.8.1941 illalla. Maantiesilta saatiin ehjänä haltuun ja...
Avaa kohteen tiedot
4.Divisioonan saavuttua Karjalan Kannakselta jatkamaan etenemistä Säämäjärvi-Petroskoi -maantien suunnassa itään 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste kääntyi eteläkaakkoon. Tässä suunnassa JR 50 eteni maastoitse Säämäjärvi-Prääsä -tielle ja katkaisi Säämäjoella (tunnetaan myös nimellä: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki) puolustautuneen vihollisen...
Avaa kohteen tiedot
JR 8 aloitti koko rykmentin voimin laajan koukkausoperaation Rubtsoilan kylän liepeiltä 30.8.1941. Tavoitteena oli saavuttaa Säämäjärven kylä, jonka kautta kulki Jessoila-Petroskoi -maantie, sekä idempänä Säämäjoen maantie- ja rautatiesillat. Rykmentti eteni Säämäjärvi-Prääsä -tielle 31.8. aamupäivällä. Tämän jälkeen JR 8:n I Pataljoona kääntyi tien suunnassa...
Avaa kohteen tiedot
Saaremaalla tapahtui paljon niin 1. maailmansodan aikaan kuin toisenkin. Ensimmäisessä maailmansodassa venäläiset linnoittivat Saarenmaata ja rakensivat jopa rautatien Kuressaaresta Sörvenniemeen tykistöä varten. Paikka paikoin löytyy vielä ratapenkkaa. Rautatie lähti keskeltä Kuressaaren kaupunkia ja vuosituhannen vaihteessa vanha asema toimi meijerinä. Toisessa...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkin paikka on kansakoulua vastapäätä olevan Sikiöniemen tilan mailla. Muistomerkki jää aivan nykyisen lentokentän viereen. Tänne on haudattu vain murto osa talvisodassa kaatuneista venäläisistä. Kuva otettu mustomerkiltä suoraan etelään ”Lasse lentäjä” on venyttänyt kenttää Terenttilän aukiolla. Lentäjä Lasse on todennäköisesti torpannut...
Avaa kohteen tiedot
Tarinan mukaan paikka olisi ollut alkuperäisen kenttähautausmaan paikalla, näin asia ei ole. Risti on edelleenkin samalla paikalla, aita on muutettu kiertämään ristiä, joten ristille pääsee edelleen. Muutos on tehty paikallisten toimesta, kiitos ! MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot