Etsi kohteita
Hakutulokset:
Museo on toistaiseksi auki vain ryhmille. Narodnaya ulitsa, 5 Vsevolozhsk, Leningradskaya oblast', Venäjä
Avaa kohteen tiedot
Alahovin kartano eli toiselta nimeltään Puukkala peräisin 1800-luvun puolestavälin. Päärakennus tuhoutui talvisodassa ja loput rakennukset jatkosodassa. Viimeinen omistaja oli Arvo Puukka. Alahovin perunakellarissa oli Puroman komentopaikka, kellari sijaitsee n. 1,5 km Portinhoikasta Juustilan suuntaan. Veli venäläinen on tehnyt jonkin rakenteen kellarin katolle, lomamaja ?...
Avaa kohteen tiedot
Kartanon mailla on nykyään pieniä tontteja ja rakennuksia. MK
Avaa kohteen tiedot
18.Divisioonan yksi puolustuskaista kesän 1944 torjuntataisteluissa. MK
Avaa kohteen tiedot
AKE:n vierasmajat, mökkikylän sauna ja VI AKE:n tärkeimmät osat olivat tällä Kalajärven ja Pyhäjärven kannaksella. Kenraali Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Esikuntapäälliköllä Martin Stewenillä oli oma korsunsa kuten aselajipäälliköillä. VI AK komentaja silloinen kenraalimajuri Paavo Talvela halusi pyöreän saunan, kertoo Martti Haavio kirjassaan "Me kuljimme...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan tulenavauspaikka ( Er.P.17) kilometritolppa 40/9, konekiväärit olivat asemissa tien eteläpuolella.
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan puolustussuunnitelmassa Lunkulansaaressa oli kolme puolustustasaa: 1) Perämaansalmi-linja, 2) Likolammen linja eli saaren kapein kohta keskivaiheilla, ja 3) Grisoin linja välillä Grisoinlampi-Huskasenlahti. Sodan alkuvaiheessa Erillinen Polkupyöräpataljoona 4 joutui vetäytymään Mantsinsaarelle ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen edessä 5.12.1939. Mutta kun oli saatu...
Avaa kohteen tiedot
Saarelan kartano oli Talvisodan aikana kenraaliluutnantti Harald Öhquistin komentopaikka, kunnes se paloi vähän ennen sodan loppua ilmapommituksessa. Komentopaikka siirtyi Rautakorven ammusvarastoon ja oli siellä sodan loppuun asti. Kartanon oli piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1812. Kiviset leijonat säilyivät sodan melskeistä. Kivijalan päälle ovat paikalliset rakentaneet...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan 1939-1940 muistomerkki Pietarissa. Muistomerkki sijaitsee sotilaslääketieteellisen akatemian äärellä ja Suomen aseman lähellä. Muistomerkki on hiljan tehty. ATa 2020. Kuvat Arto Tattari
Avaa kohteen tiedot
Tammisuon asema sijaitsee noin viisi kilometriä Viipurista koilliseen. Viipurin kaupunkiin Tammisuo liitettiin vuonna 1932. Hautausmaa sijaitsee asemalta pohjoiseen noin puolitoistakilometriä, Alue on uusiokäytössä, kiviaita ja portti ovat säilyneet. Hauta-alue vihittiin käyttöön 16.10.1918. Kyseinen yhdeksän hehtaarin alue oli 30-luvulla Viipurin eniten käytetty hautausmaa....
Avaa kohteen tiedot
Führerhauptquartier Tannenberg (tunnetaan myös nimellä " Installaatio T ") oli Führerin päämaja, joka rakennettiin vuonna 1939 Adolf Hitlerin sotilaskomento- ja valvontalaitoksena. Se sijaitsi lähellä Freudenstadtia ja Hitler viipyi siellä viikon ajan vuonna 1940 tarkastellessaan Maginot-linjan muodostaneita Maginot linnoituksia. Tannenberg rakennettiin Kniebis-vuorelle...
Avaa kohteen tiedot
Massiivinen muistomerkki rakennettiin vuosina 1922–27 nykyisen Olsztynekin kylän laitaan, saksalaisten elo-syyskuun vuonna 1914 venäläisistä saadun voiton muistoksi. Itä rintaman ratkaisevin taistelu käytiin kyseisen kylän tuntumassa. Alkuasetelma oli saksan 8.A kohdalla huono, voidaan myös sanoa, että silloinen komentaja kenraali Maximilian von Prittwitz pelästyi...
Avaa kohteen tiedot
Poventsan lounaispuolella sijaitsevassa Suurniemessä käytiin ankarat taistelut tammikuussa 1942. Jäätyneen Äänisen yli hiihti kaksi hiihtoprikaatia, jotka venäläiset olivat muodostaneet ja kouluttaneet juuri tätä operaatiota varten. Niemen kärjessä oli asemissa kaksi Jääkäripataljoona 3:n ryhmää, jotka yllätettyinä joutuivat vetäytymään neljän...
Avaa kohteen tiedot
Alikersantti Simo Häyhä on tullut tunnetuksi eräänä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Hän taisteli Talvisodan Kollaalla, ja eräs hänen tuliasemistaan oli koordinaatin osoittamassa kallioasemassa. Tämä Simo Häyhän kallioasema oli oikeastaan etuvartioasema ei-kenenkään maalla Kollaanjoen itäpuolella. Oma varsinainen pääpuolustusasemammehan oli Kollaanjoen...
Avaa kohteen tiedot
Tarton rauha sovittiin tässä talossa. Tarton rauha oli itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 ja astui voimaan 31. joulukuuta 1920. Rauhanneuvottelut alkoivat Viron Tartossa 12.6.1920. Suomen valtuuskuntaa johti Juho Kusti Paasikivi. Hallitus antoi Suomen valtuuskunnalle tavoitteeksi liittää Petsamo...
Avaa kohteen tiedot
Rajalinja kulki Korvatunturilta Kalastaja saarentoon. Rajaa hakattaessa tuli pieni vahinko, linja alkoi kaartua liiaksi itään päin. Tarina ei kerro kumpi osapuoli virheen huomasi. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Tohtori Winterin huvila sijaitsee Laatokan rannalla 8 km. päässä Sortavalasta ja 64 km päässä Värtsilän rajanylityspaikasta. Päärakennus oli rakennettu v. 1909 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelman mukaan. Talon ympärillä istutettiin aikoinaan kaunis puisto. Nykyisin Winterin huvila toimii museona ja alueelta löytyy myös lomakylä joka on laadukas. Haku netistä...
Avaa kohteen tiedot
Tässä vuonna 1912 valmistuneessa rakennuksessa toimi paikallisen punakaartin päämaja vuosina 1918-19. Karjalan työkansan kommuuni, joka oli ensimmäinen neuvostovallan mukainen aluehallinnon yksikkö, perustettiin rakennuksessa järjestetyssä kokouksessa vuonna 1920. Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi lottakanttiini, ja sen juhlasalissa järjestettiin mm. viihdytys- ja...
Avaa kohteen tiedot
Tehumardin yötaistelu käytiin myöhään illalla 8. lokakuuta 1944. Tehumardin yötaistelu oli yksi toisen maailmansodan verisimpiä taisteluita Saarenmaalla. Sodassa olivat vastakkain saksalaiset ja venäläiset ja voittajina selviytyivät venäläiset. Hyvä tietää: Omat ja vastapuoli erotettiin pääasiassa päähineistä. Kaatuneiden muistoksi on pystytetty miekan muotoinen...
Avaa kohteen tiedot
Viipurinlahden Teikarsaari kuului entisen Viipurin läänin Säkkijärven kuntaan. Teikarsaari on kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään vajaan kilometrin mittainen. Laivalaituri sijaitsi koillisrannalla sijaitsevassa Haukilahdessa. Teikarsaaren strateginen sijainti Viipurinlahden suulla aiheutti sen että saaressa käytiin kovia taisteluja useaan kertaan 1939-1944....
Avaa kohteen tiedot
Museo sijaitsee entisellä Berliinin suurimpiin kuuluvan rautatieaseman (Anhalter Banhoff) alueella. Erittäin hieno museo, kannattaa käydä ja varata aikaa. Virallinen osoite on Trebbiner Strabe 9 kuvat JHe MKe 2014/JHe 2025
Avaa kohteen tiedot
Viipurin valtauksen jälkinäytöksessä huhti -toukokuussa 1918 valkoisten toimesta suoritettiin teloituksia, jotka saivat osittain etnisen puhdistuksen leiman. Pyhän Annan Kruunun valleilla ammuttiin ainakin 360 venäläistä ja 30 eri kansallisuuksiin kuuluvaa kaupungin asukasta. Näistä 327 henkilöstä on henkilöllisyys tiedossa. Heistä vain muutamilla oli lopulta kytköksiä...
Avaa kohteen tiedot
Terijoella oli kaikkiaan 7 asemaa, Tyrisevä, Terijoki, Kellomäki, Kanerva, Kuokkala, Ollila ja Rajajoki. Terijoen asema meni huonoon kuntoon pommituksissa ja osa rakennuksesta on enään jäljellä.Kaariholvi on sodan jälkeen rakennettu, kun taas radan alta kulkeva tunneli on säilytetty.
Avaa kohteen tiedot
Koulussa toimi kesällä -44 saksalaisten D.122:sen kenttäsairaala. Koulu paloi talvella 2013–14
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan sotatoimien kestettyä Vienassa jo reilut kaksi viikkoa Ryhmä J:n joukot olivat edenneet satakunta kilometriä. Joukkojen kärki lähestyi Sohjanajokea. Tässä vaiheessa vihollinen pyrki iskemään erämaiden läpi Ryhmän selustayhteyksille. Sen tavoitteena oli vallata takaisin alue Pistojärvi-Suvanto-Tiiro ja katkaista Ryhmän huoltotie noin 50-60 kilometriä kärjen takana....
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 32:n I Pataljoona ja rykmentin Jääkärijoukkue valtasivat Tetrivaaran maaston 29.-30.7.1941. Täten Ryhmä F:n eteneminen itään kohti Uhtuaa saattoi jatkua ilman sivustauhkaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Theresienstadt oli Gestapon perustama keskitysleiri Terezínin kaupungissa (saksankielinen nimi Theresienstadt) nykyisessä Tšekin tasavallassa. Keskitysleirille lähetettiin arviolta 144 000 juutalaista, joista noin neljäsosa (33 000) kuoli Theresienstadtissa. Yleisin syy kuolemiin oli leirin epäinhimilliset olosuhteet: nälkä, stressi ja taudit, erityisesti pilkkukuume. Noin 88...
Avaa kohteen tiedot
Paikka jossa englantilaiset onnistuivat purkamaan saksalaisten Enigma salakirjoitusmentelmän. Täällä toimi koko Toisen Maalimansodan aikana kuunteluasema josta salasanomat käännetiin ja toimitettiin liittoutuneille. Enigma oli saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämä sähkömekaaninen salauslaite, jonka toiminta perustui pyöriviin salauskiekkoihin. Tarkkaan ottaen kyse on...
Avaa kohteen tiedot
16.8.1941 KO-130 lähetettiin pudottamaan lentolehtisiä Hangon vuokra-alueelle. Lennolla kone harhautui etelään ja syöksyi metsään 70 kilometriä Tallinnasta etelään ilmeisesti polttoaineen loputtua. Molemmat lentäjät kuolivat maahansyöksyssä. Metsäveljet hautasivat ruumiit ja polttivat koneen. Turmassa menehtyivät lentäjä Pentti Antila ja konemekaanikko Antti Sairio , UM...
Avaa kohteen tiedot
Teatraalinen venäläinen sotamuistomerkki sekä tavanomainen Leninin patsas on aseteltu Suojärven keskustan tienristeysalueelle. Kohdassa on myös Pietari Tikkiläisen muistomerkki. Tämä inkerinsuomalainen konekivääriryhmän johtaja taisteli puna-armeijan joukoissa Ristisalmella Jatkosodan 1941 heinäkuussa ja kaatui konekiväärinsä taakse, ja hänestä tehtiin 7.Armeijan...
Avaa kohteen tiedot
Falaisin mottitaistelun aikana (12–21.elokuuta 1944) tämä Tiger vaunu jäi polttoainepulan takia paikoilleen, saman kohtalon koko moni muukin saksalainen vaunu. Tämän vaunun viimeinen tehtävä oli varmistaa läheinen tie. Vaunu seisoi tien sivussa aina vuoteen 1975, jonka jälkeen siirrettiin nykyiselle paikalleen. Saksalaiset ilmeisesti ehtivät tuhota vaunua osittain. Sen torni on...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tihverin kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) 28.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Tihverissä taisteltiin 28.-29.6.1944. Tällöin kylää puolustivat 8.Divisioonan II/JR 4 ja 24.Tykkikomppania. Korpraali Toivo Ilomäki tuhosi neljä vihollispanssaria 75 K/40 -tykillään taistelujen aikana. Näitä tykkejä Suomi hankki...
Avaa kohteen tiedot
Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän 39.Panssariarmeijakunta (39.Ps.AK), komentajanaan kenraali Rudolf Schmidt, aloitti Olhavanjoen Tsudovosta hyökkäyksen Tihvinän suuntaan 16.10.1941. Armeijakuntaan kuuluivat 12.Ps.D ja 8.Ps.D sekä moottoroidut 18.D ja 20.D. Hyökkäys johti Tihvinän valtaukseen 10.11.1941. Video hyökkäyksestä Tihvinään (kesto 1:40):...
Avaa kohteen tiedot
14. Divisioona poikkesi jatkosodan muista divisioonista siinä, että se oli suoraan Päämajan alainen yksikkö. Lisäksi 14. D:n miesvahvuus oli tavanomaista divisioonaa vahvempi vahvuuden ollessa divisioonan hyökkäysvaiheessa heinä-marraskuussa 1941 noin 21.000 miestä ja senkin jälkeen edelleen 15.000 miestä. Lottia Rukajärven suunnalla palveli noin 1.000 lottaa. Moniulotteisen ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan sytyttyä - 14. Divisioonan edetessä heinä-elokuussa -41 kohti Rukajärven suuntaa, jäi suomalaisten haltuun Tiiksjärven kaakkoispuolella sijaitseva, venäläisten valmiiksi raivaama lentokenttäalue. Kenttä saatiin vähin toimin omien maakoneiden käyttöön. Saapuvan laivueen päätehtäväksi oli määritelty tiedustelu- ja pommituslennot kolmella FO- koneella 14....
Avaa kohteen tiedot
Tiilitehtaan lohko sai nimensä Syvärin vastarannalla sijainneesta venäläisestä tiilitehtaasta. Tehtaan perustuksiin vihollinen oli kaivanut asemiaan, mistä muun muassa tarkka-ampujat toimivat Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Kun Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan...
Avaa kohteen tiedot
Tiiron kylässä käytiin heimosotien Karjalan kansannousun viimeiset taistelut helmikuussa 1922. Edellisenä vuonna karjalaiset talonpojat olivat aloittaneet kapinoinnin Neuvostoliiton hallintoa vastaan. Heidän tarkoituksenaan oli vapauttaa Itä-Karjala venäläisvallasta. Talonpojat ja muut vapaushenkiset organisoituivat Karjalan Metsäsissijärjestöksi, johon liittyi kaikkiaan noin 3...
Avaa kohteen tiedot
Paikka missä Tirpitz lopulta upotettiin, 12 päivänä marraskuuta 1944. MKe 2013
Avaa kohteen tiedot
Tiurilan kartano on toiminut sairaalana ja kunnalliskotina. Maat kuuluivat Starckjohannin suvulle. Kartanon maat lunastettiin talonpoikien ostettaviksi 1876–1900 Suomen valtion hankintoina. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisten käyttämä rannikkopatteri. Aseistuksena 4 kpl 152/45 C Tykkiasemat etelästä pohjoiseen 1.Tykkiasema: 60.332811, 28.483931 2.Tykkiasema: 60.334977, 28.473509 3.Tykkiasema: 60.336931, 28.470333 4.Tykkiasema: 60.339268, 28.469339 Saarelta löytyy pisteestä 60.302746, 28.515110 57/58 H asemat THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Koordinaatti kartalla osoittaa taisteluosaston (Vahv I/JR 9) johtamispaikkaa. Kohdassa on jäljellä korsukuoppia ja lähitaisteluasemia. Lähistöltä löytyy metsäuran poikki tehtynä panssarintorjuntaan liittyvä maaleikkauseste, kontraeskarppi. Vihollinen on rakentanut sen Jatkosodan asemasotavuosien aikana. Syksyllä 1941 Orenshenskojen taistelussa vasemmanpuoleista...
Avaa kohteen tiedot
Äänisen rantatien varressa on useita kyliä pienin välimatkoin. Yleisesti ottaen nämä vepsäläiskylät olivat suhteellisen hyväkuntoisen näköisiä ja ryhdikkäitä. Ne ovat rivikyliä, joissa talot ovat ryhmittyneet maantien kahden puolen aivan sen varteen ja yleensä päädyt tielle päin. Sellainen kylä on myös Toinenjoki, jonka PPK/7.D valtasi 30.9.1941. Ennen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Syvärin rintaman eräs keskeisimmistä logistisista keskuksista oli Tokarin rautatieasema Muurmannin radalla. Aseman valtasi 19.9.1941 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto 15, joka hyökkäsi radalle itäkaakosta, Pidmajärven luoteisnurkan suunnasta. Tokarin (Tokkarin) kautta kuljetettiin mm. sotamateriaaleja eteen ja taakse, sekä miehet...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta taistelupartio varmisti Tollonjoen kylän heinäkuun 1941 alkupäivistä alkaen. Myöhemmin muut joukot etenivät Tollonjoelta noin 30 kilometriä itään, minne rakennettiin kenttävartiolinja. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Tollonjoen perspektiivittömäksi kyläksi, jonka tiestöä ja julkisia palveluja ei...
Avaa kohteen tiedot
Suomen Matkailijayhdistyksen Tolvajärven matkailumaja valmistui kesäksi 1939 ja avattiin kesäkuussa 1939. Majan ensimmäinen emäntä oli neiti Helvi Merikoski. Hän jäi sinne Punaisen Ristin vapaaehtoisena, kun matkailumaja evakúoitiin ja siitä tehtiin 21. kenttäsairaalan osasto 1 eli ns. Talvelan ryhmän kenttäsairaala ja se toimi sairaalana 17.12.1939 - 14.3.1940. Talvisodassa...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 56:n II Pataljoona (1.D) hyökkäsi luoteesta ja valtasi Topasjärven kylän 8.9.1941. Eteneminen jatkui kaakkoon, ja vihollinen suojasi vetäytymistään tykistön ja kranaatinheittimistön tuli-iskuilla. Kuitenkin 1.D jyräsi vihollisen ja saavutti Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien 10.9. ja sai samalla yhteyden maantietä pohjoiskoilliseen...
Avaa kohteen tiedot
Torasjärvi on kylä Muurmannin valtatien varrella Aunuksessa. Kylän valtasivat 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja JR 51:n I Pataljoona 8.9.1941. Tämän jälkeen muutaman päivän ajan JR 51 kävi kovia taisteluja Nurmoilan järvimaastosta vetäytymään ryhtyneen vihollisen 3.Divisioonan kanssa ja esti vihollisen pääsyn maantien suunnassa kohti Prääsää. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Ennen Toista Maailmansotaa ja sen aikana Sveitsi varustautui mahdolliseen hyökkäykseen. Maan sijainti Alppien sylissä vaikutti poikkeavaan tapaan toteuttaa maanpuolustusta. Muutamiin harvoihin paikkoihin missä maasto edellytti linjapuolustuksen rakentamista. Kyliin rakennetut bunkkerit naamioitiin tavallisiksi asunnoiksi tai autotalleiksi. Naamiointi on tehty tosi hienosti,...
Avaa kohteen tiedot
Vepsän Lukko, suomalaisten rakentama nelikerroksiseen bunkkerikompleksi kalliomäellä Syvärin rannalla Krasnyi Borin ja Vosnezenjan välillä. Bunkkeriin on rakennettu kulkuaukkoja eri puolille. Takamaastosta oli nähtävästi voinut ajaa kuorma-autoja kallion sisään louhittuun luolaan. Eivät pommit eikä tykistö olleet pystyneet rakennelmaan, vaikka kuulemma Syvärin...
Avaa kohteen tiedot
Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodan aikana. Taistelu käytiin 26. heinäkuuta – 13. elokuuta 1944. Ennen Ilomantsin taistelua puna-armeijan suurhyökkäykset oli jo pysäytetty Talin–Ihantaln, Viipurinlahden, Äyräpään-Vuosalmen ja U-aseman(Nietjärven) taisteluissa. Nyt Neuvostoliiton puna-armeija...
Avaa kohteen tiedot