Etsi kohteita
Hakutulokset:
Suomen valtakunnan entinen raja. Tien varressa kivikasa ja alakurttilaisen lääkärin Elena Lapunetsin muistokivi. Rajalinja etelään päin erottuu vaaran rinteessä.
Avaa kohteen tiedot
Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Puna-armeijan joukot...
Avaa kohteen tiedot
Kaksinaisen kylän kaakkoispuolella kulkee Vanha valtionraja Suojärven Leppäniemen kylän ja venäläisen Kangasjärven kylän välillä tien kohdalla. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen...
Avaa kohteen tiedot
Ikiajat kahden suomalais-ugrilaisen heimon raja on kulkenut metsäisten kukkuloiden, soiden ja pienten järvien kautta Käsnäselän ja Kolatselän välillä. Aikoinaan täällä ei ollut länsi-itä -suuntaisia teitä, mutta kulkuyhteydet toimivat talviteitä ja polkuja pitkin. Rajan yli harjoitettiin vapaata vaihtokauppaa. Stolbovan rauhansopimuksen perusteella raja määritettiin...
Avaa kohteen tiedot
Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Tästä...
Avaa kohteen tiedot
Korunkiojassa kulkee Vanha valtionraja Ignoilan ja Veskelyksen välillä. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat...
Avaa kohteen tiedot
Uusi Suvilahti - Hautavaara -maantieura ylittää Vanhan valtionrajan sekä Viiruojan että Suojoen kohdalla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtioraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 rajasta tuli jälleen virallinen valtioraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Viime sotien...
Avaa kohteen tiedot
Muutama suomenaikainen rakennus on säilynyt, paikalliset ovat kunnostaneet rakennukset. Päätyjen sisäänkäynnit ovat paikallista arkkitehtuuria, talon väri on lähes alkuperäinen. MK
Avaa kohteen tiedot
Suistamon Vapaussodan muistomerkki sijaitsee viistosti vastapäätä kirkkoa Leppäsyrjään johtavan tien itäpuolella. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Uuksun hautausmaalla sijaitsevat Suomen Vapaussodan muistomerkki, Uuksun sankarihautausmaa, venäläisten lentäjien muistomerkki, pieni tšasouna ja useita erikoisia hautakiviä. Miten mennä kohteeseen: Salmiin päin mentäessä Uuksunjoen sillalta 240 metrin päästä lähtee hiekkapohjainen ura pohjoiseen, vasempaan. Etene sitä 50 metriä ja käänny uudelleen vasempaan. Siitä...
Avaa kohteen tiedot
Laatokan rannan Variskivi oli virallisen valtionrajan rajamerkki, johon rajalinja tuli Laatokan länsirannalta ulapan yli suoraan. Rantaviivalla rajalinja jatkui luoteeseen 2 km Vino-ojalle Tällä osuudella rantamaa kuului Venäjään, vesialue Suomeen. Rannasta raja nousi Vino-ojaa ja tilusrajaa pitkin 3 km koilliseen maantiehen kiinni, ja maantien länsipuolisessa ojassa se kulki...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) eteni lännestä ja valtasi Varloin tienristeyskylän 27.7.1941 sekä aloitti tämän jälkeen aktiivisen tiedustelun lähikyliin itään, kaakkoon ja etelään. Vihollisen pyrkiessä valtaamaan kylää takaisin elokuussa 1941 JR 13:sta II Pataljoona (17.D) tuki kyläalueen puolustusta vastahyökkäyksellään 13.-15.8. Tässä Varloin...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi 3-4 km Suojärven Varpakylästä koilliseen. Laskualueen laajuus oli 700 m x 80-130 m; pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli hieman aaltoileva, ja maaperä hiesusavea, joka tietty pehmeni kelirikkoaikana. Keskentekoisuutensa vuoksi kenttä soveltui lähinnä pakkolaskupaikaksi Jatkosodassa. Majoitustilat olivat kentän itäpuolella. Neuvostoliiton aikana kenttää on...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupungin ortodoksinen kirkko, Smolenskin kirkko, on Aunuksen- ja Mäkriänjoen yhtymäkohdassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1828. Venäjän Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirkkorakennus alkoi rappeutua. Jatkosodassa rakennus kunnostettiin joukkojemme varuskuntakirkoksi, mutta sodan jälkeen rakennus jatkoi rappeutumistaan. Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kirkkoa on ryhdytty...
Avaa kohteen tiedot
Leningradin uloin puolustusketju Karjalan kannaksen keskiosassa Vaskisavotan järven lähellä.
Avaa kohteen tiedot
Vasojärven luostarin juuret ovat 1500-luvun alkupuoliskolla. Silloin muuan munkki tuli Vasojärven rannalle ja kaivoi itselleen maakuopan. Siinä hän asui erakkona useita vuosia. Sitten paikkaan alettiin tehdä rakennuksia, mutta ne tuhoutuivat ensimmäisen kerran, kun ruotsalaiset ja puolalaiset joukkiot hävittivät luostarin ja surmasivat munkit 1600-luvun alussa. Tämän jälkeen...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodassa Raatteen tien moteista takaisin rajan taakse paenneet puna-armeijan 44.Jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Vinogradov, esikuntapäällikkö, eversti Volkov, sekä poliittisen osaston päällikkö Pahomov teloitettiin ampumalla Vasonvaaran kylän eteläpuolisen järven jäällä 11.1.1940. Toimitusta seurasivat kaikki hengissä säilyneet muut 44.Jv.D:n sotilaat....
Avaa kohteen tiedot
Muurmannin radan Vatsjärven (Vatsojärven) rautatiepysäkki oli erityisesti 20.Prikaatin joukkojen käyttämä pysäkki keväällä 1944. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan hyökkäysvaunujen huoltopaikka heinäkuussa -44. Huoltopaikaksi sopi mainiosti kylän yhteinen hiekkakuoppa. Kartta 1:20000 Juustila. Tämä hiekkakuoppa oli myöskin Marskin ritarin Ville Väisäsen ( RJP2) kohtalona. Kenraali Vihman tuotua hänet autolla takaisin syömästä Ville Väisäsen ruokahalu panssareihin kasvoi. Hän oli aamupäivällä tuhonnut 8 panssaria...
Avaa kohteen tiedot
Vaunumies Vladimir Tereškovin tytär, Valentina Tereškova (synt.1937), oli ensimmäinen nainen avaruudessa. Tämä lento tapahtui kesäkuussa 1963. Naiskosmonauttina hän oli Neuvostoliitolle erityisen suuri ylpeyden aihe, jonka avaruuslennosta julkaistiin lukuisia postimerkkejä. Tereškova aiheutti myös harmaita hiuksia Kremlin herroille vaatimalla selvitystä Talvisodassa...
Avaa kohteen tiedot
20.Prikaatin Viestikomppania ja Tykkikomppania olivat sijoitettuna Vavšukovskajaan (Vausukkalaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylän kautta kulki tie Mätysovasta Efremovskajaan, missä sijaitsi prikaatin huolto-osia. Kylän niemessä on rapistunut Pyhän Elisan kirkko (koordinaatti), joka on rakennettu vuonna 1899, mutta joka on poistunut käytöstä 1930-luvulla. Miten mennä...
Avaa kohteen tiedot
PPK/7.D valtasi Vehkaojan 28.9.1941. Kylästä luovuttiin vetäytymisvaiheen alettua 26.6.1944. Kylän raunioitunut tiilikirkko (koordinaatti) on aivan maantien varressa. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Vallattuaan Vehkaojan kylän 28.9.1941 aamulla PPK/7.D eli "Pinna" sai tietää, että kylän satamassa muutaman kilometrin päässä olisi jokin laiva. Varmistettuaan kylän luut. Keinosen johtama PPK eteni satamapoukamaan, jonne saavuttaessa huomattiin, että rannasta noin 100 metrin päässä olivat siipiratashinaaja ja suurikokoinen hinattava proomu, jossa oli satoja evakuoituja...
Avaa kohteen tiedot
Venäläisten merijalkaväkiprikaatien maihinnousun 1944 muistomerkki on maantien varressa rautatietasoylikäytävän kohdalla Tuuloksen kylän lähellä. Jatkosodan kesäkuussa 1944 vihollisen ensimmäinen maihinnousuporras (70.MerijvPr), jonka vahvuus oli 3 600 miestä ja jonka aseistuksena olivat mm. 12 kenttätykkiä ja 18 pst-tykkiä, teki Laatokalta maihinnousun ja katkaisi tärkeän...
Avaa kohteen tiedot
Tukikohta Polan edessä oleva KaUR-bunkkeri sai joukoiltamme nimen Ojasen bunkkeri syyskuussa 1941. Tällöin tapahtui niin, että III/JR 28:n komentaja, kapteeni Aimo Ojanen oli päättänyt lähteä yhdessä tykistön ryhmäupseerin, luutnantti Sulo Viuhkosen kanssa tuhoamaan tuon bunkkerin kahteen mieheen. Pataljoonan komentopaikalla oli otettu kuppia 9.9.41 aamuyöllä. Sitten...
Avaa kohteen tiedot
Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla. Eräs noista linnoitteista eli suurehko betonibunkkeri sijaitsee reilun kilometrin Kaukoijärven kylän pohjoispuolella. Miten mennä kohteeseen: jos käytettävissä on maasturi, sillä pääsee kylästä pohjoisluoteeseen lähtevää tilusuraa pitkin bunkkerin...
Avaa kohteen tiedot
Vanhan valtiorajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla, ja eräs noista betonibunkkereista sijaitsee Kavainon kylän pohjoislaidalla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat linnoittaneet Laatokan rantatien ympäristöä rakentamalla muun muassa Rajakonnunmäelle bunkkereita 1930-luvulla. Eräs noista betonibunkkereista sijaitsee mäen takarinteessä. Sen päälle on sittemmin rakennettu asuintalo. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kavainon kylän luoteislaidalla sijaitsee venäläinen betonibunkkeri, joka on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tälle paikalle alettiin haudata Laatokan Karjalan mottitaisteluissa kaatuneita puna-armeijalaisia Talvisodan jälkeen. Esimerkiksi 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentaja, kenraali Kondratjev ja esikuntapäällikkö, eversti Smirnov haudattiin tänne maaliskuussa 1940. Myöhemmin alueesta kehittyi sotamuistomerkkialue, kun hopeiden Sureva äiti -patsas ja kaatuneiden nimilaattoja...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki liittyy heinäkuussa 1944 99.Kaartindivisioonan JR 300:n suorittamaan maastokoukkaukseen, jonka avulla katkaistiin suomalaisten III/JR 9:n ja Kevyt Osasto Keinosen vetäytymistie. Nämä kuitenkin irtautuivat toisaalle eivätkä jääneet mottiin. Muistomerkki on tien katkaisukohdassa, ja sen laatassa on lueteltu kaatuneiden nimiä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Podporozen venäläinen sotamuistomerkki on Syvärin uoman korkean rantatörmän päällä. Muistomerkki kunnostettiin vuonna 2014: siihen laitettiin tulet, ja sen eteen tuotiin kaksi kenttätykkiä. Paikasta on avara näköala jokiuomaan ja Podporozen voimalaitospadolle. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Sammatuksen taistelun 1944 venäläinen muistomerkki on kylämäen päällä, missä sijaitsee myös kylän hautausmaa, jonka äärellä oli aiemmin kaksi kirkkoa. Mäen rinteiltä löytyy suomalaisten pallokorsujen paikkoja ja rakenteita. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tihvinän läntisen sisääntulotien varressa on Toisen maailmansodan muistomerkkinä panssarivaunu T-34. Tässä maastokohdassa oli saksalaisten puolustusasema, jota puna-armeijalaiset yrittivät murtaa hyökkäämällä pohjoisluoteesta marraskuun 1941 lopulla. Hyökkäävä panssariosasto tuhoutui täysin taistellen viimeiseen kranaattiin ja viimeiseen patruunaan asti. Muistomerkin kohdalta...
Avaa kohteen tiedot
Venäjän ilmapuolustuksen ohjustorjuntaan liittyvä Kylmän sodan aikainen lentokenttä sijaitsee viisi kilometriä Salmin kirkonkylän itäpuolella. Betonilaatoista tehdyn kiitotien pituus on 1 800 metriä. Pääsuunta NW-SE. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki sijaitsee valtatieltä Rytyn asemalle erkanevan tien haarassa. 168.Jalkaväkidivisioona perustettiin reserviläisistä syyskuussa 1939. Talvisodassa se hyökkäsi Salmin suunnasta Laatokan rantatietä luoteeseen. Joukkomme pysäyttivät divisioonan etenemisen ja sulkivat sen kahdeksi kuukaudeksi Kitelän mottiin tammi-maaliskuussa 1940. Jatkosodassa 168.Divisioona...
Avaa kohteen tiedot
Heinä-elokuussa 1941 Tuulosjoella ja Säntämässä rintamaa suomalaisjoukkoja vastaan puolusti muun muassa 3.Nostoväkidivisioona, joka oli perustettu Leningradissa 4.7.1941. Perustamisvahvuus oli 8 500 sotilasta. Heinäkuun 1941 lopulla divisioona siirtyi Lotinapeltoon ja edelleen Nurmoilaan, mistä se ryhmittyi rintamaan Säntämä- ja Tuulosjoelle. Suomalaisjoukkojen hyökkäyksessä...
Avaa kohteen tiedot
Pälmän Vanhakylässä oli puna-armeijan varuskunta Toisen maailmansodan aikana, ja täältä varuskuntajoukot toteuttivat Äänisjärven rannikkovarmistusta. Varuskunnan omaan puolustusjärjestelmään kuuluivat muun muassa kenttälinnoitetut hirsibunkkerit. Niistä esimerkkinä tässä kuvia bunkkeri numero 10:stä. Koordinaatti osoittaa sen sijainnin. Kaikkiaan hirsibunkkereita on ollut...
Avaa kohteen tiedot
Kaksi venäläistä IL 2 koneen lentäjää saivat surmansa tällä, paikalla 9.6.1944 eli heti Kannaksen suurhyökkäyksen alettua. Molempien lentäjien nimet on kaiverrettu tähän muistomerkkiin. Tämä muistomerkki jää tavalliselta kulkijalta huomiotta, se liittyy tietenkin Pietariin päin mentäessä noin kilometrin päässä olevaan varsinaiseen Valkeasaaren läpimurtoa...
Avaa kohteen tiedot
Venäläisten muistomerkki on Petsamon kylän keskustassa, sijaitsee saksalaisen hautausmaan sisällä. Hautausmalle haudattu kaikkiaan noin 12.000 soturia. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Paikalle on haudattu noin 1000 venäläisten kaatunutta.
Avaa kohteen tiedot
Venäläisten muistomerkki Rukajärven rannassa niemellä
Avaa kohteen tiedot
"PYHÄ TIE" (La Voie Sacree) liittyy ensimäiseen maailmansotaan, tarkemmin sanottuna Verdun taisteluun, sodan aikana tie kulki nimellä "La Route" (reitti) La Voie Sacree nimen keksi sodan jälkeen kirjailija Georges Bernanos. Verdun kaupungin asema kävi vaikeaksi kun saksalaisten hyökkäys pohjoisesta Belgian Luxenburgin kautta katkaisi lännen suuntaan olevat tiet. Verdun kaupungista noin...
Avaa kohteen tiedot
Museo on järjestetty hyvin autenttisesti. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Verdun kaupungin keskustassa olevassa linnoituksessa on museo, joka kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisista Verdun taisteluista. Sisällä museossa on pienoisrautatie, jonka kyydissä pääsee öiseen juoksuhautaan ja äänien maailmaan. MKe 2016.
Avaa kohteen tiedot
Kahdeksan kilometriä Heinäsenmaasta etelään sijaitsevalla Verkkosaarella oli jatkosodan aikana patteri. Sen kalusto oli kaksi 75 mm:n Canet-tykkiä. THa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Paikalla on Vermajoen taistelu muistomerkki (venäläisten pystyttämä) ja taulut jotka kertoo taistelun kulusta. Lähellä on venäläisten etulinjan juoksuhautoja ja bunkkereita tien molemmin puolin.
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan JR 8 eteni Ignoilasta Veskelykseen ja valtasi kylän 19.8.1941. Seuraavana päivänä Kevyt Osasto 10 saapui varmistamaan kylää, ja JR 8 jatkoi etenemistään pohjoiseen Potkuselkään, Savilatsuun, Maaselkään ja Tsalkkiin. Nykyisin Veskelys on saman nimisen kunnan keskuskylä. Kylässä on näkyvällä paikalla pieni tšasouna, joka on siirretty Kangasjärveltä vuonna...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten Stukan tuhoama veturi Kiestingin itäpuolella ns. "veturipurolla". JHe 2014
Avaa kohteen tiedot