Etsi kohteita
Hakutulokset:
Vanhat amerikansuomalaisten siirtolaisten 1930-luvulla rakentamat rakennukset, joissa toimi mm. AKE:n esikunta ja lennoston Esikunta. Kalajärven-Pyhäjärven välisellä kannaksella oli VI AK tärkeimmät osat Nurmoilan kylän toisella puolella , alueella oli korsukylä. Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Korsu käsitti takahuoneen, komentohuoneen ja jonkinlaisen makuualkovin. Alueella oli...
Avaa kohteen tiedot
Sodanaikaisen natsijohtajan Vidkun Quislingin bunkkeri on avattu yleisölle Oslossa. Astu 17 porrasta alaspäin - ja astut 70 vuotta ajassa taaksepäin. Näin kuvaillaan Oslon uusinta historiallista nähtävyyttä, joka on avattu ensi kertaa yleisölle. Kyseessä on Norjan toisen maailmansodan aikaisen natsijohtajan Vidkun Quislingin henkilökohtainen johtobunkkeri, joka on säilytetty...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan JR 60 eteni lännestä ja valtasi Vieljärven kylän 21.7.1941. Kylässä toimi 1.Divisioonan kenttäsairaala elo-syyskuussa 1941, ja Aunuksen Radio aloitti lähetystoimintansa nimenomaan Vieljärvellä 1.9.1941. Radio toimi kylästä käsin parisen kuukautta, kunnes siirtyi Petroskoihin loka-marraskuun vaihteessa. Syyskuun 1941 alussa...
Avaa kohteen tiedot
Kotiseutumuseo "Pommeri" (Kemi, Karjalan tasavalta) perustettiin vuonna 1980 julkisena museo. Vuonna 1985 muutti uusiin tiloihin - entinen rakentaminen Solovetskin valtiovarainministeriö, ensimmäinen kivitalo Vienan Kemissä (1763). Näyttelyina Pomorit ja Gulag (vankileirien saaristo). THa2016 Osoite: Ul. Vitsupa 12, Vienan Kemi, sposti: pomorie@onego.ru , ...
Avaa kohteen tiedot
Viiksjärven lentokenttä sijaitsi 40 kilometriä Karhumäestä etelälounaaseen Muurmannin radan itäpuolella. Laskualueen laajuus oli noin 700 m x 150 m. Pääsuunta NW-SE. Kenttää käytettiin tilapäistehtävissä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Viipurin kauppahalli oli Pohjoismaiden suurin, kunnes Segerstadin yhdessä Einar Flinckenbergin kanssa suunnittelema Hakaniemen kauppahalli valmistui Helsinkiin vuonna 1914. Siinä oli Suomen ensimmäiset kylmähuoneet, ne olivat ja osittain vieläkin Viipurin linnan puoleisessa päässä ala kerroksessa. Kaksikerroksinen rakennus on vain parikymmenen metrin levyinen, mutta yli...
Avaa kohteen tiedot
Sairaansijojen tarve kasvoi jälleen voimakkaasti 1920-luvulla ja kaupunginsairaala oli uudistettava perusteellisesti. Vuonna 1929 valmistui Talikkalaan Hirvikadun varrelle Patterinmäen itäiselle laidalle uusi kaupunginsairaala. Siinä oli sairaansijoja kirurgisille potilaille 54, sisätautipotilaille 54 ja lapsipotilaille 17. Sairaala kärsi sodassa merkittäviä vaurioita....
Avaa kohteen tiedot
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin linnan perusti Torkkeli Knuutinpoika Tott (esiintyy myös nimellä Tyrgils, ruots. Torgils Knutsson; k. helmikuu 1306 Tukholma) pienelle kalliosaarelle Suomenvedenpohjan ja Viipurin lahden yhdistävään salmeen. Linnan perustaminen ajoittuu johonkin 1200 - 1300 luvun vaihteeseen. Linna on vaihtanut monet kerrat omistajaa. Vuonna 1710 venäläiset valtasivat linnan, esilinnan...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin lääninlasaretti eli lääninsairaala. Sairaalan alue on kohtuullisen hyvin säilynyt kortteli. Alueen pitkiä sivuja hallitsee Kannaksenkatu kiviaitoineen. Toinen pitkäsivu rajoittuu Suonion katuun. Lyhyitä sivuja rajaa Sairaalakatu ja Vilkkeenkatu. Pääosin sairaalan alue on pysynyt samanlaisena kuin se meiltä kesällä 1944 jäi. Viipurin lääninsairaalaa...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin vankilasta tuli 1920-luvulla Suomen suurin lääninvankila. Viipurin vankila on ollut osana Suomen lähihistorian dramaattisia tapahtumia. Vuoden 1905 poliittinen liikehdintä, kansalaissota, Suomen itsenäistyminen, Viipurin lääninvankilan murhenäytelmä 1918, talvisota, vankilan evakuointi ja palaaminen Viipuriin 1941, sekä vankilan menetys 1944 liittävät Viipurin...
Avaa kohteen tiedot
Kuvassa näkyvään rakennukseen evl. Teppo Sorri perusti 20.prikaatin III pataljoonan komentopaikan. Paikka on Papulan kunnalliskoti, sen vintistä oli kohtalaisen hyvä näkyvyys Ristimäkeen. Pataljoonan oma vastuualue jäi Karjalan kaupunginosan itälaitaan, oikeana rajana Suomenveden pohja ja vasemmalla Myllyojan pellot. III pataljoonaa oli ainut yhtymä 20. prikaatista joka irtaantui...
Avaa kohteen tiedot
Naistensairaala on säilynyt entisessä asussaan näihin päiviin asti, 20.6 1944 tämän talon kellariin jäi tietojen mukaan 8 vaikeasti haavoittunutta sotilasta, sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät potilaiden luo. Kellarissa oli myös erinäinen määrä arkutettuja vainajia mukana myös yksi siviili. Kukaan heistä ei palannut sodasta,...
Avaa kohteen tiedot
Kuvassa kallioon louhittu miehistösuoja, toinen vastaava on 30 metrin päässä vähän ylempänä. Kallioon louhittua juoksuhautaa löytyy tältä paikalta molempiin suuntiin noin kilometrin verran. Paikka on toisen pataljoonan seitsemännen komppanian vastuualuetta. Sotamies Otto Nummelinin ( peitenimi Mannelin ) huhun "Pataljoona vetäytyy, käsky annettu" aiheuttama repeämä oli...
Avaa kohteen tiedot
Kuvassa esikuntarakennus. Viipurin Rykmentti oli sijoitettu 1920-luvulla vanhoihin venäläisiin kasarmeihin Haminaan. Alkeellisten majoitussuhteiden parantamiseksi ja avarampien harjoitusmaastojen saamiseksi siirrettiin Viipurin Rykmentti Jaakkiman Huuhanmäkeen. MK
Avaa kohteen tiedot
SA-kuva (5.6.1942) on jatko sodan aikana toimivasta puhelinkeskuksesta, joka sijatsi Pellervonkatu 6:ssa. Viipuri oli sotatoimialuetta, heti elokuussa 1941 lähdettiin kunnostamaan kaupungin entistä puhelinkeskusta. Rakennus joka on edelleen pystyssä, rakennettiin 1921 Uno Ullbergin suunnitelman mukaan konttori- ja puhelinkeskukseksi, se sai puoliautomaattisen keskuksen vuonna 1924....
Avaa kohteen tiedot
Entisen Kannaksentien nykyisen Leningradskoye sh:n varrella on matala rakennus, jonka ikkunalinja on lähes katutasossa. Sen kaupungin puoleisessa päädyssä on pieni kauppa, sisäpihalla on autotalleja ja toiminta vaikuttaa autokorjaamolta. Rakennus on Viipurin uusin siunauskappeli, sen rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1938 ja valmistui tasan vuotta myöhemmin. Rakennuksen...
Avaa kohteen tiedot
Viipurin viinakauppa numero 1 rakennus on säilynyt, osoitteena Pellervonkatu 1. Kuvan vasemmanpuoleinen osa oli viinakaupan tiloja. Paikka on aivan Punaisenlähteentorin reunassa. Samassa rakennuksessa oli myös Huonekaluliike T. Paasiranta Oy. Suurhyökkäyksen tavoitettua Viipurin 20.6.1944 oli viinakauppa jäänyt evakuoimatta. Muutenkin kaoottisessa tilanteessa tämä asia...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 4.Divisioonan joukot valtasivat keskentekoisen Viitanan lentokentän syys-lokakuun vaihteessa 1941. Kentän alueelta poistettiin miinoitukset, ja se otettiin ilmavoimallisten joukkojemme aktiiviseen käyttöön. Kiitoratoja oli kaksi: keskentekoinen nurmikenttä 1000 m x 80 m ja laskukelpoinen nurmikenttä 1500 m x 600 m. Lisäksi kenttäalueen eteläosassa oli pehmeä...
Avaa kohteen tiedot
Pohjoiseen laskeva Vilgajoki jakaa Vilgan kylän kahtia, ja syyskuun 1941 lopulla 11.Divisioonan suunnitelmat kohdistuivat kylä valtaamiseen siten, että JR 8 etenisi etelästä joen itäpuoliseen kylänosaan, ja JR 50 valtaisi kylän länsipuolisen osan. JR 29 toimisi divisioonan reservinä. JR 50 aloitti hyökkäyksensä 26.9., ja JR 8 liittyi siihen joen itäpuolella seuraavana...
Avaa kohteen tiedot
Saksan viimeinen keisari Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert von Hohenzollern) syntyi 27. tammikuuta Berliinissä, kuoli 4. kesäkuuta 1941 kotonaan Doornin linnassa. Miten hänestä tuli yksi tunnetuimmista maanpakolainen Euroopassa? Saksan keisariksi hän nousi valtaan 15.kesäkuuta 1888, alkajaisiksi itsetietoinen ja kaikkitietävä keisari ensitöikseen erotti Saksan luojan Otto...
Avaa kohteen tiedot
Kirjailija Väinö Linna ammensi vaikutteita Tuntematon sotilas -romaaniinsa Jatkosodan tositapahtumista. Myös eräillä henkilöhahmoilla ovat olleet esikuvansa. Esimerkiksi alikersantti Antti Rokan esikuvana oli sakkolalainen Viljam Pylkäs, ja luutnantti Vilho Koskelan esikuvana oli nilsiäläinen Einari Kokkonen. Romaanin ja siitä tehdyn elokuvien eräs kuuluisimpia kohtauksia on...
Avaa kohteen tiedot
Villavaaran taisteluissa 4.Divisioonan joukot (mm. JR 5, JR 25, JR 26) saartoivat vihollisjoukot tuhoten ne. Ankarien taistelujen päätyttyä sotavangeiksi oli jäänyt noin 500 miestä, ja taistelukentältä löydettiin 1700 kaatunutta puna-armeijalaista. Kylän alueelta maantien ja rautatiepysäkin (koordinaatti) suunnista todettiin ja laskettiin yli 1000 katettua ja yli 700 avonaista...
Avaa kohteen tiedot
Villavaaran taisteluissa, 14. - 21.9.1941, 4.Divisioona joukot löivät hyvin varustelluissa asemissa Villavaarassa olevat venäläiset joukot ja avasivat tietä lännestä Petroskoihin. Muistomerkin ovat paikalle asettaneet kymenlaaksolaiset maanpuolustusjärjestöt. Muistomerkki on lännestä Jessoilasta tultaessa nykyisen tie vasemmallpuolella n 300m tiestä metsäautotien varressa....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 4.Divisioona saapui Säämäjärvelle syyskuun puolivälissä 1941, vaihtoi 11.Divisioonan hyökkäyksen kärjestä Kutismajoella ja ryhtyi etenemään maantien ja rautatien suunnassa kohti Petroskoita. Divisioonan joukot joutuivat ankariin taisteluihin Villavaaran maastossa. Puna-armeijan 313.Divisioona ja NKVD:n 15.Jalkaväkirykmentti tekivät parhaansa viivyttäessään...
Avaa kohteen tiedot
Vinnitsan ikiaikainen vepsäläiskylä on jylhänkomeassa Ojattijoen laaksossa. Laakson rinteet kohoavat molemmin puolin yli 100 metrin korkeuteen verrattuna laakson pohjalla virtaavaan jokeen. Jatkosodassa Vinnitsa oli venäläisten tärkeä huoltokeskus. Kylän kautta suunnattiin joukkoja etulinjaan, joka oli 25 km pohjoisempana. Shemenskin-Pertjärven offensiivia varten...
Avaa kohteen tiedot
Museon pääasiallinen kalusto on 70- 90 luvun alun kalustoa, eli kylmänsodan ajoilta. valga@isamaalinemuuseum.ee
Avaa kohteen tiedot
Viron merimuseo on virolaisen merenkäynnin historiaa esittelevä ja tutkiva teemamuseo. Sen esineistöä on asetettu esille Lentosataman hangaareihin, vetonauloinaan mm. maailman kauimmin yhtäjaksoisesti vesillä ollut sukellusvene Lembit sekä lukuisat simulaattorit. Lentosataman laitureihin on ankkuroitu myös museon kahdeksasta muusta aluksesta koostuva laivasto – mm....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa 14.D:n Kevyt Osasto 2:n pääosat pyöräilivät Repolasta tietä pohjoiskoilliseen ja saavuttivat Virran kylän 8.7.1941 illansuussa. Kylä taloineen todettiin tyhjäksi. Virransalmen silta oli räjäytetty. Osaston puolitoista komppaniaa eteni salmen itäpuolelle muutaman sata metriä, mutta koska konekivääri- ja tykistötukea ei ollut vielä saatavilla, joukko tuli lyödyksi...
Avaa kohteen tiedot
Vitele on nykyisin noin 1700 asukkaan kylä Viteleenjoen alajuoksulla, ja kylä liittyy Suomen sotahistoriaan muutaman tapahtuman kautta, joista seuraavaksi. Viteleen 1919 katastrofina tunnettu tilanne syntyi, kun noin 600 Petrogradin (Pietarin) Punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki punaupseeri Eino Rahjan johdolla Laatokalta maihinnousun Viteleeseen Aunuksen retkikunnan...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Viteleen lentokenttä vallattiin heinäkuun 1941 lopulla. Se oli pinnoitettu betonisilla kuusikulmioilla, joiden halkaisija oli 2 metriä. Kenttä palveli tärkeänä työkenttänämme. Nykyään kentällä on rehuaumojen varasto ja puunpilkkeiden tekopaikka. Kiitoradan eteläpään ympärillä on hyvin säilyneitä sirpalesuojavalleja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Äänisen jäädyttyä havaitsivat suomalaiset lentäjät, että Vodlajoen suuhun oli jäänyt talvehtimaan viitisenkymmentä alusta, hinaajia, tervahöyryjä, proomuja ym. Alukset päätettiin alukset tuhota ennen jäiden lähtöä. Saman tien voitaisiin polttaa ja räjäyttää lähettyvillä olevia varastoja ja esikuntia sekä siepata vankeja. Tehtävää varten perustettiin Äänisen...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 23 (5.D) valtasi Syvärin voimalaitoksen syyskuun 1941 puolivälissä. Laitoksen padon varaan Pioneeripataljoona 21 rakensi sillan, joka avattiin autoliikenteelle kevättalvella 1942. Aunuksen Ryhmän joukot saivat 16.6.1944 käskyn vetäytyä viivyttäen kohti U-asemaa. Tällöin Syvärin eteläpuolisella rintamanosalla oli joukkoja runsaat kolme divisioonaa, jotka...
Avaa kohteen tiedot
Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Mätysovan ja Peltoisen suunnasta Volostnoi Navolokiin 18.9.1941 ja varmistettuaan kylän jatkoi pohjoiseen. Jatkosodan asemasotavuosina 11.Divisioonan huoltotie Pidma-Tokari kulki kylän kautta. Nykyinen nimi on Volnavolok, ja kirkon paikalla on pieni tšasouna. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Voronje (Vorona) oli kylä Syvärin etelärannalla Pidmasta reilut pari kilometriä alavirtaan. Paikassa Sakspuro laskee Syväriin. Puron suulla sijainnut kirkko jäi Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan 3-4 metrin nousun myötä veden alle 1950-luvun alussa. Kyläkin on siitä sitten autioitunut. Shemenskin-Pertjärven taisteluiden aikana Voronjen kautta...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Vottovaaran laella sijaitsi ilmavalvonta-asema. Vaarasta näkyy käytettävän myös nimeä Vuottovaara. Se kohoaa 417 metrin korkeuteen. Paikka on ollut aikoinaan muinaisten saamelaisten rituaalien toimituspaikka. Laella on muun muassa jatulintarha (koordinaatti). Miten mennä kohteeseen: Sukkajärven (Himolan) kylässä on Vottovaaran opastuskioski. Kylästä on 18...
Avaa kohteen tiedot
Voznesenja on kylä Syväri-joen alkukohdassa. Jatkosodassa kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 9 reippaan ylimenohyökkäyksensä päätteeksi 6.10.1941. Asemasodan aikaan Voznesenjaan ryhmittyi 7.DE ja divisioonaportaan muodostelmia. Syvärin yli valmistui 392 metriä pitkä kenttäsilta huhtikuussa 1942. Tämä silta räjäytettiin omin aktiivisin toimin vetäytymisvaiheen alettua kesäkuussa...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 9 ylitti Syvärin tällä kohdalla 6.10.1941. Tapahtumain kulku Lokakuun alussa 1941 Syvärin jokilinjalla seisoi uupunut ja suuresti harventunut 7.Divisioona. Oli kuitenkin saatu käsky ylittää joki, mutta kaksi ensimmäistä ylimenoyritystä -- 5.10. aamuyöllä ja 5.10. keskiyöllä – peruuntuivat. Miehet eivät rohjenneet astua ruuhiin eivätkä...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana joukkomme rakensivat Syvärin yli Voznesenjaan kenttäsillan, jota voidaan pitää suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomuksena. Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1.Sillanrakennuskomppania, ja sillä oli pituutta 392 metriä. Ajoradan leveys oli 6 metriä, ja sillan kantavuus 12 tonnia. Rakentamisvaiheessa parikymmentä metriä pitkien paalujen...
Avaa kohteen tiedot
Pääasiassa 7.Divisioonan kuljetustarpeita palvellut Voznesenjan lentokenttä sijaitsi puolitoista kilometriä kylästä lounaaseen. Kentällä oli leveyttä 68-220 metriä ja pituutta 800 metriä. Pohja oli hiesusavea ja nurmikkoa. Koneiden seisontapaikat olivat kentän luoteispäässä. Nykyään käyttämättömän kentän laidalla on säähavaintoasema. ENa 2016
Avaa kohteen tiedot
Rannan tuntumasta löytyy joitain VT–asemaan liittyviä rakennuksia. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Syrjäisestä metsän kolkasta löytää vielä VT-aseman esteitä. Me 2014.
Avaa kohteen tiedot
Korsun muoto on kohtuullisen hyvin säilynyt, ilmeisesti jäänyt keskeneräiseksi koska on näin pinnassa. Tämä on nykyisin datsa-alueella portin takana. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1410 käydyn Tannenbergin taistelun muistomerkki, täällä taistelleet Puolan ja Liettuan joukot voittivat liittolaisineen Saksalaisen ritarikunnan joukot. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Narvan entisen virolaisvaruskunnan sotilashautausmaalla on Viron vapaussodassa 1918 -1920 kaatuneiden hautamuistomerkki. Se paljastettiin 25.syyskuuta 1921 ja sen ristit katkottiin vasta 1950 pidetyn puolueen keskuskomitean yleiskokouksen jälkeen virolaisten kommunistien toimesta. Hävitystyön esitaistelija oli miehitysvallan korkein siviilikäskynhaltija Virossa, kommunistisen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Suomussalmelta 1.7.1941 aamulla etenemään lähteneet 3.Divisioonan joukot valtasivat Vuokkiniemen 2.7. illalla ja jatkoivat tieuran suunnassa kohti pohjoista. Asemasodan aikana kylässä toimi huolto- ja esikuntayksiköitä ja sitä varmisti mm. yksi panssariautojoukkue. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vuoksela sijaitsee keskeisellä kannaksella. Vuokselan kunnassa oli vuonna 1939 vajaa kolmetuhatta asukasta. Itse kunta perustettiin 1914, kunnallinen toiminta alkoi vasta 1917 alussa. Vuokselan kirkko valmistui Virkkilän Lammasniemeen vuonna 1929, rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Vuokselan kirkon viereen on haudattu 12 vapaussodan sankarivainajaa ja...
Avaa kohteen tiedot
Hopeasalmen ylitys oli Jatkosodan hyökkäysvaiheen ehkä rohkein operaatio. Siinä ei käytetty salassapidon takia tykistövalmistelua ja ilmavoimien käskettiin pysyä pois alueelta. Vastaranta sentään tiedusteltiin, sen jälkeen Pajarin 18.D lähti ylittämään salmea. Näin 18.D pääsi osittain katkaisemaan Viipuri – Leningrad välisen valtatien, näin se auttoi Porlammin motin...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on kohtuullisen hyvin säilynyt. MK
Avaa kohteen tiedot
Vuoksenrannan kirkkomaahan on haudattu 60 viime sotien sankarivainajaa. Kirkon pitkälle sivulle on pystytetty Antti Miikkulaisen suunnittelema muistokivi, joka paljastettiin 1992. Se on omistettu kaikille tänne haudatuille vuoksenrantalaisille. Vuoksenrannan kirkko on valmistunut v. 1935, sen suunnitteli arkkitehti Väinö Keinänen jo vuonna 1921. Neuvostoaikana rakennus palveli...
Avaa kohteen tiedot