Etsi kohteita
Hakutulokset:
Vuoksenrannan kirkkomaahan on haudattu 60 viime sotien sankarivainajaa. Kirkon pitkälle sivulle on pystytetty Antti Miikkulaisen suunnittelema muistokivi, joka paljastettiin 1992. Se on omistettu kaikille tänne haudatuille vuoksenrantalaisille. Vuoksenrannan kirkko on valmistunut v. 1935, sen suunnitteli arkkitehti Väinö Keinänen jo vuonna 1921. Neuvostoaikana rakennus palveli...
Avaa kohteen tiedot
Vuonninen on kylä Ylä-Kuittijärven pohjoisperukassa, johon laskevat sekä Kursmajoki että Vuonnisenjoki. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs valtasi Vuonnisen siten, että JR 11 eteni etelästä ja JR 32 luoteesta kylään. Taistelun loppuvaihe käytiin yöllä 8.-9.7.1941. Vihollinen vetäytyi Vuonnisenjoen itärannalle...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella 9.7.1941. Vuonnisenjoen ylimenohyökkäyksestä päätettiin, että Ryhmän Osasto Malm sitoisi vihollisen tien suunnassa vasemmalta saarrostaen, ja Ryhmän Osasto Vuokko tekisi Melkajanlahdelta ylimenohyökkäyksen pohjoiseen, mikä...
Avaa kohteen tiedot
Vuoristojoukkojen kaatuneiden sotilaiden muistomerkki sijaitsee harjoitusalueella 1138 metrin korkeudessa ja vajaan kilometrin päässä huipulta koilliseen . Sen suunnitteli Sebastian Norkauer (1923–2000), arkkitehti Fritz Norkauerin poika. Vihittiin muistomerkki kaatuneiden vuoristojoukkojen molemmissa maailmansodissa helluntaina vuonna 1957, pian sen jälkeen, kun vuonna 1955...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Vytegran kaupunki oli sotatoimien selustaa, mutta paikkakunta oli tärkeä logistinen keskus, mikä osaltaan perustui hyväkuntoiseen lentokenttään ja hyvään sijaintiin kanavareitin varressa. Kun aikoinaan Marian kanava avattiin liikenteelle vuonna 1810, Vytegrasta alkoi muodostua huomattava kauppakeskus. Kanavan ja Vytegran merkitys alkoivat kuitenkin vähetä...
Avaa kohteen tiedot
Daugavpilsissä eli Väinänlinnassa on ainutlaatuinen 1800-luvulta melkein sellaisenaan säilynyt suuri linnake muureineen ja valleineen. Ylhäältä katsoen tähdenmuotoinen linnoitus kattaa 150 hehtaarin suuruisen alueen kaupungissa. Linnoituksella oli ensi kerta käyttöä Napoleonin Venäjän-retken aikana, jolloin se oli vielä keskeneräinen. Sittemmin sitä ovat käyttäneet...
Avaa kohteen tiedot
Laatokan koillispuolella rataosalla Jänisjärvi-Uuksu, pysäkkien Välimäki ja Kytösyrjä välillä on iso kallioleikkaus, jota käytettiin jatkosodassa panssarijunan suoja-asemana. Rataosa on edelleen käytössä mutta ei ole sähköistetty. SA-kuvat on otettu Läskelän ja Impilahden väliseltä sillalta tai sen läheisyydestä. Muut kuvat Google, M Salonen EMu 2025
Avaa kohteen tiedot
Vänrikki Paavo Kolin pioneeriosaston toiminta Kolhoosimäen maastossa todennäköisesti pelasti Kiestingin motin puolustajat joutumasta entistä vaikeampaan tilanteeseen 2.9.1941. Vihollinen oli murtautumaisillaan Kolhoosimäelle ja Kapustnajajoen rautatiesillan maastoon, kun Koli tovereineen lähti juoksumarssia kohtaamistaisteluun, löi vihollisen Kolhoositien itäpuolella ja vakautti...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi kaksi kilometriä Värtsilän kirkolta etelään, Värtsilä-Suistamo -tien itäpuolella. Kentän laskualueen laajuus oli 1370 m x 780 m; pääsuunta SE-NW, mikä osuus kiitotiestä oli myös vahvistettu. Kentän maaperän laatu oli savensekaista soraa ja hiekkaa. Vahvistetulla kiitotiellä ei kelirikkoa juurikaan esiintynyt. Kentällä oli yksi lentokonehalli, ja...
Avaa kohteen tiedot
Värtsilä on teollisuuspaikkakunta, jonka kehitys vauhdittui 1830-luvulla perustetun sahan käynnistymisen myötä. Teollisuusmies Nils Ludvig Arppe osti sahan, ja hän perusti suo- ja järvimalmia hyödyntävän rautatehtaan samalle tontille 1850-luvulla. Tästä on sittemmin kehittynyt suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö Wärtsilä Oyj. Talvisodassa...
Avaa kohteen tiedot
Värtsilän asema on marraskuussa 1894 avattu rautatieliikennepaikka Joensuu - Sortavala -rataosuudella. Asemalta rakennettiin neljän kilometrin pituinen pistoraide Wärtsilän tehtaalle vuonna 1895. Sekä Talvi- että Jatkosodassa rautatieasema oli vihollispommittajien kohteena monta kertaa. Kuitenkin läheiseltä Värtsilän lentokentältä operoineet torjuntahävittäjämme pystyivät...
Avaa kohteen tiedot
Saksalainen Waldhof-yhtymä ryhtyi etsimään Suomesta paikkaa suurelle sulfiittiselluloosatehtaalle vuonna 1925. Tehtaan sijaintipaikan piti tarjota riittävä puun- ja vedensaanti sekä asianmukainen jätehuolto. Aluksi Lahti, Jaakkima ja Kivijärvi olivat ehdolla tehtaan sijoittamispaikaksi, mutta ne eivät kuitenkaan täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Käkisalmen kanssa...
Avaa kohteen tiedot
Wannseen konferenssi oli kansallissosialistivirkamiesten kokous, jossa päätettiin ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta” (Endlösung der Judenfrage). Se järjestettiin 20. tammikuuta 1942 Wannsee järven rannalla sijaitsevassa huvilassa Berliinin lounaisella esikaupunkialueella. Kokouksessa tehdyt päätökset johtivat holokaustiin, juutalaisten kansanmurhaan. Nykyisin paikka...
Avaa kohteen tiedot
Vinnitsa on läntisessä Ukrainassa. Päämajan nimi oli Wehrwolf, paikka on noin 8 kilometriä Vinnitsan kaupungista pohjoiseen. Alue on asutuksen keskellä, tämä paikka on jätetty rakentamatta. MK
Avaa kohteen tiedot
Westerplatten taistelu oli Saksan Puolan offensiivin ja toisen maailmansodan ensimmäinen taistelu. Saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein suuntasi aamukoitteessa 1. syyskuuta klo 4.48 valtavat tykkinsä kohti Westerplattenin niemimaata ja ampui 8 kranaattia niemimaalle. Tästä hetkestä alkoi käytänössä II maailmansota. Pieni puolalainen 200 miehen varuskunta puolustautui...
Avaa kohteen tiedot
Wieliczkan suolakaivos on Unescon maailman perintöluetteloon kuuluva puolalainen suolakaivos 15 kilometrin päässä Krakovasta. Kaivos on yksi maailman vanhimmista, ja se tuotti suolaa yhtäjaksoisesti 700 vuotta 1300-luvulta aina vuoteen 2007 asti. Kaupallinen kaivostoiminta päättyi Wieliczkassa vuonna 1996 tulvaongelmien ja suolan alhaisen hinnan vuoksi, mutta suolaa louhittiin...
Avaa kohteen tiedot
Vapautumisen museo sijaitsee kauniissa maisemassa lähellä Nijmegenin, Arnhemin ja Saksan rajaa, ainutlaatuisella paikalla: Operaatio Market Garden, historian suurin lentoliikenneoperaatio tapahtui täällä syyskuussa 1944 ja Operaatio Veritable, Rheinland-hyökkäys, viimeinen tie kohti Euroopan vapauttamista saksalaisista, alkoi täältä helmikuussa 1945. Museo herättää...
Avaa kohteen tiedot
The complex is located inside Wlodarz Mountain (German: Wolfsberg) 50°42?8?N 16°25?4?E. It is a grid of tunnels (3,100 m, 10,700 m2, 42,000 m3) and large underground halls, up to 12 m in height. Less than one per cent is reinforced by concrete. It was accessible by four tunnels bored into the base of the mountain with chambers for guardrooms. There is a shaft leading to the surface with...
Avaa kohteen tiedot
Führerhauptquartier Wolfsschanze eli Johtajan päämaja Sudenpesä oli koodinimi, jota käytettiin Adolf Hitlerin Itä-Preussissa sijainneesta päämajasta toisen maailmansodan aikana. Päämajan jäännökset sijaitsevat nykyisen Puolan alueella lähellä Ketrzynia (saks. Rastenburg), joka oli sodan aikana osa Saksan Itä-Preussin maakuntaa. Kyseisestä alueesta tuli osa Puolan...
Avaa kohteen tiedot
Ketrzyn kaupungin laidalla komea kivirakennus, tarkempi paikka on Karelowon asema. Rakennus on nykyään tyhjillään jonkin paikallisen "K-Raudan" takana. Helppo havaita risteyksessä. MKe 2014 ja kuvat JHe 2025
Avaa kohteen tiedot
Kirkko sijaitsi pienellä kumpareella, nyt paikalla on kioski. MK
Avaa kohteen tiedot
Latviassa oli neuvostoaikana 185 keskimatkan ja keskipitkän matkan ydinohjusta 12 eri tukikohdassa. Ne olivat paikoillaan vuoteen 1989 asti. Neuvostoliiton läntisin ydintukikohtakin oli täällä. Eri puolilla Latviaa voi vielä nähdä ohjussiiloja ja niiden kupuja sekä bunkkereita, ohjusten hangaareita ja laukaisualustoja. Niihin voi tutustua omin päin, mutta varovaisuus on aina tarpeen...
Avaa kohteen tiedot
Yhteislyseo on yksi niistä harvoista rakennuksista jotka säilyivät sodan tuhoilta. Periaatteessa vain kivitalot jäi pystyyn muuten puutalovoittoisessa kaupungissa. Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een (kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä 5 083 as. joulukuun 31. päivänä 1939, joista henkikirjoilla kaupungissa 4 132 tammikuun 1. 1940)....
Avaa kohteen tiedot
Museon esineet ovat nähtävästi jonkun yksityisen haalimia tavaroita. Me 2014
Avaa kohteen tiedot
Jõgevamaan kotiseutunäyttely 1900–1945 luotiin vuonna 2011 yhteistyössä historiaseura Pommiaukun (suom. "pommikraateri") kanssa. Seuran tavoitteena on paikallishistorian tutkiminen ja esittely, tarinoiden kokoaminen ja välittäminen eteenpäin, kotiseudun käyttöesineistön ja arvokkaampien löydösten kerääminen ja arkistointi.
Avaa kohteen tiedot
Tulenjohtotorni on ihme kyllä pysynyt pystyssä näihin päiviin asti. Kierreportaat on hyödynnetty ajan saatossa johonkin muualle. Torni rakennettu 1930-luvun puolessa välin. Paikka on aivan Ylläppään niemen kärjessä. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Ylä-Kalatsin kohdalta oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla. Tämä olisi ollut siis alkupiste operaatiolle Kädenlyönti Syvärillä, kuten suunnitelmaa sotahistoriassa nimitetään. Operaation tavoitteena oli muodostaa toinen saartorengas Leningradin ympärille. Operaatiota varten Ala-Syvärin pohjoisrannalle oli...
Avaa kohteen tiedot
Petsamon Yläluostarin lentokenttä valmistui juuri ennen Talvisotaa marraskuussa 1939. Se sijaitsi Yläluostarista 3 kilometriä lounaaseen. Kentän maaperä oli soraa ja hiekkaa. Laskualueen laajuus oli 1500 m x 300 m (suunnassa NNE-SSW) ja 1500 m x 300 m (suunnassa E-W). Kenttä soveltui käyttöön kaikille konetyypeille. Kelirikkoaika oli välillä toukokuun loppu - kesäkuun...
Avaa kohteen tiedot
Joukkomme valtasivat Ylä-Mantereen kylän Syvärin voimalaitoksen valtaamisoperaatioon liittyvän ylimenon yhteydessä syyskuun puolivälissä 1941. Kylä oli selustassamme Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Alueelta vetäydyttiin Syvärin toiselle puolelle kesäkuun 1944 jälkipuoliskolla. Tämän vuosituhannen puolella alueelle on perustettu Mandrogi-niminen lomakylä. Sen menestys perustuu...
Avaa kohteen tiedot
Ylä-Syvärin Rautatien Kallion asema oli 6.7.1942 - 11.2.1944 rakennetun kenttäradan itäisin asema. Paikalla on vain aseman perustukset ja maastossa havaittavissa ratapihan raiteiden urat. Radan vihkiäiset olivat 19.2.1944. Tienhaara Äänisen rantatieltä Kallion asemalle. Etelästä Voznasenjasta tultaessa tien vasemmalla puolella, kilometri pylvään 32/124 läheisyydessä...
Avaa kohteen tiedot
Kevyt Osasto 4 (5.D) eteni pohjoisesta Ylä-Viteleen kylään (Pikkoilaan) ja valtasi sen 24.7.1941. Myöhemmin Jatkosodassa niin sanottu Säntämän tie kulki Ylä-Viteleen kautta, missä se haarautui toisaalta länteen Viteleen suuntaan ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen suuntaan. Pääosa 5.Divisioonan ja 15.Prikaatin joukoista vetäytyi juuri Ylä-Viteleen kautta taaemmaksi...
Avaa kohteen tiedot
JR 29:n Jääkärikomppania ylitti Suojoen ja valtasi Yläjoen kylän 26.7.1941. Tällöin saatiin kylän kohdalla sijainnut kääntösilta ehjänä käyttöön. Sitten JR 29 ja Kev.Os. 6 jatkoivat hyökkäystä vallaten rautatietasoristeyksen viisi kilometriä kylän koillispuolella seuraavana päivänä. Näin viholliselle tärkeä huoltorata oli siis saatu katkaistua, ja...
Avaa kohteen tiedot
Kukkula 62 Kanadalaisten asemapaikka. Museoitu juoksuhautojen verkko. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Zaostrovje (Saarentaka) on kylä Syvärin etelärannalla. Kun Jatkosodassa Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan tehtävänä olisi ollut saksalaisen 163.Divisioonan vasemman sivustan suojaaminen ja eteneminen Zaostrovjeen. Suomalaisdivisioonan hyökkäyksen kärjeksi kaavaillun JR...
Avaa kohteen tiedot
Zeppelin aukio rakennettiin kolmannen valtakunnan suureellisia manööverejä varten. Sodan jälkeen alue oli NATO:n joukkojen kaluston varastointipaikka, nykyään täällä on kilpa-autorata ja järjestetään ulkoilmakonsertteja. Rakennuksessa on pieni museo. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Zeppelin museo Friedrichshafenissa Bodenjärven rannalla. Zeppelinien kehitys on esitelty nykypäiviin saakka sotilas- ja siviilikäytössä. Osoite: Seestrasse 22, 88045 Friedrichshafen MKe 2016.
Avaa kohteen tiedot
Äyräpään harjun korkeimmalla kohdalle venäläiset ovat rakentaneet viimesodan muistomerkin.
Avaa kohteen tiedot
Äyräpään seurakunnan toiminta alkoi vuoden 1926 alussa, kuten kunnankin. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema Äyräpään kirkko rakennettiin Vuoksen rannalle Lammasniemeen ja se vihittiin käyttöön vuonna 1934. Kirkon välittömään läheisyyteen rakennetaan jotain lomanviettopaikkaa. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Kuljettaessa etelään vanhalla huonokuntoisella Vuoksenranta -Vuosalmi tiellä saavutaan ennen Vuoksen rantaa entisten Vuoksenrannan ja Äyräpään kuntien rajalle. Tien itäpuolella on jäljellä on vanha, luotien iskemä rajapyykki sekä länsipuolella metallinen rajatolppa kyltteineen, sekin luotien lävistämä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kuntien raja saavutettiin...
Avaa kohteen tiedot
Äänislinnan rautatieasema sijaitsi reilut kaksi kilometriä Petroskoin nykyiseltä asemalta Karhumäen suuntaan. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana joukkojemme urheiluhenkiset rintamamiehet kokoontuivat Äänislinnan urheilukentälle yleisurheilukilpailuihin ja jalkapallo-otteluihin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Šokšu on suurehko vepsäläiskylä Äänisen rantatien varressa. Kylän keskustassa rantatieltä erkanevat tiet pohjoiseen Šokšunrantaan ja etelälounaaseen Jaasjärven raunioituneelle luostarille. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Taisteluosasto Puhakka (III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2) valtasi Šokšun kylän 26.-27.9.1941. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakan pääosat sitoivat Šokšun kylää puolustaneen vihollisen maantien suunnalla lännessä, ja 9./JR 51 ja PPK/7.D kaartoivat metsien kautta toiselle puolelle kylää maantielle. Siellä ne ryhmittyivät 26.9. illansuussa asemiin tiemutkan maastoon (koordinaatti) kilometrin verran kylästä Syvärille päin....
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka valtasi Šokšunrannan kylän syyskuun lopulla 1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana rannan kallioniemessä toimi RTR 4:n patteri. Äänisenranta, johon Šokšunranta kuuluu, on kuuluisa kivilaaduistaan ja asukkaiden kivenkäsittelytaidoista. Alueella on ollut vuosisatojen ajan louhoksia, joista on hyödynnetty Karjalaisen poimuvuoriston eli...
Avaa kohteen tiedot
Šoutjärven Mäkikylän kirkko liittyy vakoilun ja radiotiedustelun historiaan. Jatkosodassa Suomen armeijan radiotiedustelu organisoitiin Päämajan Radiopataljoonaksi (PMRad.P) 18.6.1941. Pataljoonan liikkuvat kuuntelujoukkueet organisoitiin komppaniakokoonpanoon (3.Moottoroitu Radiotiedustelukomppania). Komppanian kuuntelu-, suuntimo-, voima-asema-, toimisto- ja viestitysvaunuiksi oli...
Avaa kohteen tiedot
Šoutjärvi on vepsäläisasutuksen keskuskylä Äänisenrannassa. Jatkosodan 7.Divisioonan kärkijoukkojen saartaessa kylää 29.9.1941 vihollinen sytytti kymmenkunta rakennusta tuleen ja vetäytyi kylästä ilman taistelua kohti Syväriä. Asemasodan aikaan kylässä olivat Itä-Karjalan sotilashallinnon alue-esikunta ja yksi RTR 4:n torjuntakomppania. Alue-esikunnan päällikkönä...
Avaa kohteen tiedot