Etsi kohteita
Hakutulokset:
Kylmän sodan aikana tätä siltaa käytettiin vakoilijoiden ja muiden poliittisten vankien vaihtoon. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Goravaara sijaitsee Syvärin eteläpuolella 6-7 km etelään ent. Baranin kylästä. Se on noin kahden neliökilometrin laajuinen pöytämäinen vaara, jonka päällä oli ennen neljä kylää: Karka (Karkka), Mishino (Misinä), Shumilino (Sumila) ja Gora (Mäkikylä). Gora sanana tarkoittaa vuorta, ja Goravaara nouseekin selvästi muuta maisemaa korkeammalle. Sen kainalossa lepäilee vajaan...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 114.Jalkaväkidivisioona hyökkäsi 19.12.1941 tykistön ja ilmavoimien tukemana Goravaaralle ja valtasi sen laella olleet kylät, mm Goran (Mäkikylän) ja Shumilinon (Sumilan). Vaaralle tuli lounaasta ura, jota vihollinen käytti päähuoltoreittinään. Suomalaisjoukkojen valmistellessa Goran takaisinvaltausta päätettiin hyökätä pohjoisesta uralle ja pureutua siihen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 3 miehitti Gorkan kylän 9.9.1941. Tällöin T-26-vaunujen tulella upotettiin kaksi suurta vihollisvenettä miehistöineen. Nämä olivat pyrkimässä Syvärin etelärannalta kylään. Kolmatta venettä vaurioitettiin, mutta se selvisi takaisin lähtörannalleen. Seuraavana päivänä joukkomme tiedustelivat sopivia Syvärin ylimenopaikkoja. Tiedustelijat...
Avaa kohteen tiedot
Grini fangeleir oli natsien keskitysleiri, joka sijaitsi norjalaisessa Bærumin kunnassa, Oslon ulkopuolella. Grini rakennettiin alun perin naisten vankilaksi 1939, mutta sitä alettiin käyttää pääasiassa norjalaisten poliittisten vankien sijoituspaikkana 2. toukokuuta 1941. Grinin kautta kulki yhteensä 20 000 vankia, ja enimmillään heitä oli yhtäaikaisesti 5 000. Surmattujen...
Avaa kohteen tiedot
Ajaessaan takaa Poventsasta vetäytyvää vihollista joukkomme kävivät pisimmillään Haapaselän kylässä Äänisjärven itäpuolella joulukuussa 1941. Samaan operaatioon liittyi 1./URR:n eteneminen Äänisniemeltä jäätä pitkin itään Pigmatkaan, mistä oli tarkoitus edetä edelleen maantielle vihollisen selustaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vihollisen lujan vastarinnan takia,...
Avaa kohteen tiedot
Haavisto korsu, komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä jouluaattona 1939 kaatuneesta JR 23:n reservin luutnatti Haavistosta. Kempin rykmentin III/JR 21:n, luutnatti Jorma Rannan päälliköimä 8. komppania otti rintamavastuun luutnatti Paavo Palhon miehiltä 1.3.1940. Tunti vaihdon jälkeen tuli kolme 152 mm kranaattia kahden vaurioittaessa korsua pahasti ja kolmannen ollessa...
Avaa kohteen tiedot
Haavoittunutta sotilasta esittävä muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin 29. heinäkuuta 1928. Mukana tilaisuudessa oli silloinen valtionpäämies, riigivanem Jaan Tõnisson. Muistomerkkiin kiinnitettiin myöhemmin kaksi pronssitaulua, joissa oli 82 Viron vapaussodassa kaatuneen ja 77 haavoittuneen saarelaisen nimet. Pronssiin valettu muistomerkki oli Amandus Adamsonin...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Haikolanjärven saareen, missä sijaitsee nykyinen Haikolan kylä, oli majoittuneena partisaaniosasto Punainen sotalippu (Krasnaja Znamja). Osaston miesvahvuus oli noin 150. Muut Haikolan leirikeskuksen partisaaniosastot olivat Sotahuuto (Boevojennij klitš) ja Punaiset partisaanit (Krasnyj partizany). Haikolan keskittymässä oli partisaaneja kaikkiaan 400-500 miestä....
Avaa kohteen tiedot
Berliinistä noin 43 kilometriä etelään valtatietä numero 96 kääntyy pieni tie vasempaan mäntymetsään, reilun parin kilometrin ajon jälkeen tulee vastaa Halben alue. Pieni kirkko ja sotilas- ja siviilihautausmaa muistuttavat 24. huhtikuuta - 1.toukokuuta 1945 käydyistä sekavista taisteluista. Taistelusta teki sekavan Berliinin pakolaisvirta, joka törmäsi marsalkka Ivan...
Avaa kohteen tiedot
Atlantin valli oli saksalaisten toisen maailmansodan aikana rakentama linnoitettu puolustuslinja. Sen tarkoitus oli puolustaa natsi-Saksaa odotetulta Englannista tulevalta liittoutuneiden hyökkäykseltä. Atlantin vallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1942. Vallin pituus oli 3 800 kilometriä. Se ulottui Pohjois-Norjasta Tanskan kautta Ranskan eteläkärkeen ja siihen rakennettiin 17 500...
Avaa kohteen tiedot
Hapenensaaren kartano Vuonna 1937 asui 57 suomalaista. Jatkosodan aikana saaressa oli JR1:n joukkoja. Taisteluja Viipurinlahdella käytiin kiivaimmillaan 1–12.7.1944. Puna-armeija teki kuvan taustalla olevaan Harjuniemeen kiivaan hyökkäyksen joka kuitenkin torjuttiin. Hapenensaaren kartanossa oli aikoinaan pohjoismaiden suurin omenatarha.Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict...
Avaa kohteen tiedot
Lahemaan kansallispuiston luonnon ja sotahistorian risteyskohdassa sijaitsee Haran sataman sukellusvenetukikohta – ainutlaatuinen paikka, joka vie sinut suoraan kylmän sodan aikakauteen. Neuvostoliiton laivaston salaisessa demagnetointiasemassa laivojen ja sukellusveneiden rungot tehtiin näkymättömiksi magneettimiinoille. Tänään täällä seisovat puhuvat betonirauniot, joita...
Avaa kohteen tiedot
Harkovissa on neuvostoaikainen venäläisten panssarivaunujen korjaamo. . Alueella on satoja panssarivaunuja, niiden moottoreita ja muita osia. Ukrainan kriisin alettua korjaamo on jälleen käytössä, töitä tehdään kahdessa vuorossa ja Ukrainan armeija on saanut sieltä kymmeniä vaunuja käyttöönsä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Harlun sankarihautausmaa sijaitsee kylän keskustasta noin 3 kilometriä Harluun päin. Pieni Pyyrlampi jää tien oikealle puolen ja vasemmalle lähtee tie hautausmaalle. Hautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Lisäksi 143 harlulaista sotavainajaa on haudattu Kanta-Suomeen eri hautausmaihin. Hautausmaa on uusiokäytössä ja sankarihaudat ovat lähes...
Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...
Avaa kohteen tiedot
Vapaaherratar Ruth Margareta Munck (s.12.elokuuta 1886 k.30.syyskuuta 1976) oli aikoinaan Jääkäripataljoona 27:n toinen naispuolinen sairaanhoitaja. Tätä perua hän toimi JP 27 miesten hyväksi. Jääkäripataljoonassa palvelleet vammautuneet ja 30-luvun laman myötä elämänotteensa menettäneet jääkärit tarvitsivat jotain tukea ja apua. Ruth Munck osti Kuolemanjärven kunnasta...
Avaa kohteen tiedot
Täällä Hatsalanmäellä murtui suomalaisten puolustus 10.6.1944. Kaistaa puolusti JR58 ja Hatsalanmäkeä 10 komppania. Venäläise murtautuivat etulinjan läpi vasemmalla puolella olleen 9 K sekä oikealla puolella olleen Kiisselisuon reunan kautta, jolloin mäellä oleva 10 K. oli pakoitettu perääntymään. Nykyisin mäellä on TV-torni ja paikkaa halkoo tie Terijoelle sekä pohjoiseen...
Avaa kohteen tiedot
Suursaarella oli kolme korkeaa paikka Haukkavuori, Pohjoiskorkia ja Lounatkorkia. Nämä värikuvat ovat otettu juhannuksena 24.6.1943 Haukkavuorelta. Kuvat SA-KUVA
Avaa kohteen tiedot
Nykyinen Haus der Kunst avattiin ”Haus der Deutschen Kunst“ -nimisenä 18.7.1937 jolloin se oli ensimmäinen natsi-ihanteiden mukaan rakennettu monumentaalinen hanke. Sen suunnittelija oli silloinen Adolf Hitlerin ”hoviarkkitehti” Paul Ludvig Troost. Rakentaminen kesti vuodesta 1933 vuoteen 1937. Taidemuseossa esiteltiin kansallissosialismin hyväksymää saksalaista taidetta...
Avaa kohteen tiedot
Rommelin asunnon löytää ainakin seuraavalla tavalla. Se on noin puolivälissä, tien alku – Erwin Rommelsteigen ja Birkenwegin risteys. Satelliittikartasta näkyy toisen, vasemmalle kääntyvän kaarteen kohdalla tiessä kolmion muotoinen levennys. Sen alapuolella on pitkänomainen, varastolta näyttävä rakennus. Taloon johtava tie sekä aitaan kiinnitetty muistolaatta ovat...
Avaa kohteen tiedot
Verdun taistelukentälle 20-luvulla rakennettu kirkko, kellariin on kerätty kentältä noin 140000 miehen jäännökset. Toiselta nimeltään kirkko on ”Luuhalli”. Kirkossa on sisällä kappeli ja kirkon torniin on mahdollisuus kiivetä portaita pitkin. MKe 2014 / 2022
Avaa kohteen tiedot
JR 50:n I Pataljoona valtasi takaisin Hautavaaran kylän 20.8.1941 aamulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...
Avaa kohteen tiedot
Hegra Fortress on pieni vuoristolinnoitus Hegran kylässä Stjørdalin kunnassa Trøndelagin maakunnassa Norjassa. Se tunnettiin alun perin nimellä Ingstadkleivenin linnoituksena ja rakennettiin vuosina 1908–1910 rajalinnoitukseksi ja puolustukseksi ruotsalaisten hyökkäyksen havaittua uhkaa vastaan. Ingstadkleivan linnakkeen tarkoituksena oli estää Ruotsin eteneminen...
Avaa kohteen tiedot
Heimosotien muistomerkki on Salmin hautausmaalla, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksenkaupungin suuntaan. Tänne on haudattu 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919. Kumpareella on muistomerkkinä kookas kivipaasi, jonka pinnassa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna, joka esittää pystyssä seisovaa Karjalan...
Avaa kohteen tiedot
Heimosotiin liittyvä venäläinen muistomerkki on Suolusmäen pohjoisrinteen juurella. Tässä kohdassa 22-vuotiaan jääkärimajuri Paavo Talvelan rykmentti kärsi ratkaisevan tappion pyrkiessään valtaamaan Petroskoin kesäkuussa 1919. Ja koska vihollinen oli tehnyt maihinnousun samoihin aikoihin Laatokan rannikolla Viteleessä, joutui Talvela joukkoineen vetäytymään takaisin...
Avaa kohteen tiedot
Hautausmaa sijaitsee Heinjoen kirkonkylässä. Hautausmaalla on muistomerkki. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Hautausmaassa on 12 vapaussodan sekä 40 talvi- ja jatkosodan kaatunutta. Hautausmaa-aluetta laajennettiin Lepolan hautausmaaksi vuonna 1935. Hautausmaan takaportin pylväät pisteessä 60.730710, 29.182870 . Nykyisin hautausmaa on osittain laidunta. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Reichsführer-SS Heinrich Himmler teki itsemurhan 23.5.1945 osoitteessa Uelzener Strasse 31a, Lüneburg. Himmler tapasi Hitlerin viimeisen kerran 20.4.1945 tämän 56-vuotissyntymäpäivillä Berliinissä jolloin Hitler kertoi suunnitelmistaan olla poistumatta Berliinistä. Himmler oli aiemmin keväällä 1945 mm. Felix Kerstenin kannustamana saanut ajatuksen ottaa yhteyttä...
Avaa kohteen tiedot
Heinz Wilhelm Guderian (17. kesäkuuta 1888 – 14. toukokuuta 1954) oli Saksan arvostetuimpia ja kuuluisimpia ”panssarikenraaleja” ja eräs salamasodankäynnin taktiikan luojista. Hän toimi keskeisenä tekijänä saksalaisten panssarivaunujen kehityksessä maailmansotien välillä ja kehitti panssarisodankäynnin perusajatuksia innoittajanaan erityisesti J.F.C. Fuller. Guderian...
Avaa kohteen tiedot
Heinäsenmaa ven.: (Ostrov Heinäsenmaa) eli (Ostrov Suri). Heinäsenmaan kuuden tuuman patterin louhintatyöt aloitettiin vuonna 1919. Tykit kuljetettiin saareen jo aikaisin keväällä samana vuonna. Vuoden 1921 aikana patterille asennettiin ensimmäinen tykki sekä rakennettiin kasarmi ja asuntoja. Kesällä 1923 asennettiin paikalleen patterin toinen tykki. Patterille jätettiin...
Avaa kohteen tiedot
Helylä on reilun 3 000 asukkaan taajama kuusi kilometriä Sortavalan pohjoispuolella. Taajaman kupeessa on Sortavalan lentokenttä. Valtatie pohjoisesta kulkee Helylän läpi ja ylittää Tohmajoen. Jokisiltaa on viimeksi peruskorjattu vuonna 2011. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan joukot etenivät rajalta nopeasti Helylään Tohmajoen pohjoisrannalle heinäkuussa 1941....
Avaa kohteen tiedot
Sota-aikana Helylän kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250-300 m. Pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli savea, mikä pehmeni keväisin kelirikkoaikana. Koneiden naamiointi toteutettiin kentän länsipuolelle metsän sisään. HLeLv 26 käytti kenttää muun muassa pakkolaskukenttänä taisteluissaan Aunuksen rintamalla kesällä 1944. Kentältä on matkaa Helylän rautatiepysäkille...
Avaa kohteen tiedot
Herttualan kartanon paikka jää uuden rautatiesillan pohjoispuolelle, paikalle menee tie mutta kartano on tyystin kadonnut. Kartano oli E von Hertzenin suvun omistuksessa. MKe 2014
Avaa kohteen tiedot
Hevosenkengän synty Eversti Fagernäs antoi 31.7.1941 iltapäivällä käskyn hyökkäyksen suuntaamiseksi Suuren Kiiskijärven pohjoispuolitse. Lyhyen joukkojen järjestelyn jälkeen tuli JR 11:n (pois lukien II pataljoona) vahvistettuna Sissipataljoona 3:lla edetä Kiiskisjärven pohjois- ja itäpuolitse Uhtuan tielle, katkaista se sekä yhteistoiminnassa tällöin rintamassa lännestä...
Avaa kohteen tiedot
Tultuaan perustetuksi 20.Prikaati määrättiin suoraan Aunuksen Ryhmän alaiseksi joukoksi ja sijoitettiin 17.D:n ja 11.D:n alueille Syvärille. Prikaatin Pioneerikomppania ja I Pataljoona sijoitettiin Hevroninoon (Heuroilaan), missä ne rakensivat Syvärin pohjoisrannan puolustusasemia ja teitä kevään 1944 ajan. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Hiidenmaan Kärdlaan paljastettiin alkukesästä 2013 uusi sotamuistomerkki. Toisessa maailmansodassa kaatuneiden hiidenmaalaisten sotilaiden muistolle.
Avaa kohteen tiedot
Hiidenmaan sotahistoriallisen seuran hallinnoima museo sijaitsee Tahkunassa. Näyttelyn kruununa on Tahkunan Kukeraban pataljoonan BB-316 tykinputki. Näyttely kertoo Hiidenmaan rannan suojelurakennuksista, aseistuksesta ja ampumatarvikkeista. Lisäksi voi tutustua kasarmialueen miljööseen, seuranta- ja viestintälaitteisiin, pihalle ollaan rakentamassa valtion rajavyöhykkeen...
Avaa kohteen tiedot
Harlun pitäjään kuulunut Hiidenselkä on kylä kohdassa, jossa Jänisjoki laskee Laatokkaan. Kylä oli vuosisatoja sitten kalastajien ja kauppamiesten tärkeä tukikohta, kun aavalta Laatokalta pääsi helposti suojaisaan rantakylään, ja matkaa saattoi siitä jatkaa Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle ja edelleen pohjoiseen muualle Itä-Suomeen. Jänisjoki oli myös eräs...
Avaa kohteen tiedot
Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...
Avaa kohteen tiedot
Natsien synteettisen bensiinin tehdas Hydrierwerke Pölitz AG oli vuosina 1938-1945. Sen perustaja oli IG Farben -konserni. Norddeutsche Mineralölwerke rakennettiin Hydrierwerken länsiosaan. Tämä voiteluaineiden ja moottoriöljyjen tehdas avattiin vasta vuonna 1942. Tehdas tuotti lentobensiiniä ja voiteluaineita pääasiassa Luftwaffelle. Polttoainetta saatiin täällä kivi- ja...
Avaa kohteen tiedot
Neuvostoliittoon muuttaneet amerikansuomalaiset perustivat Hiilisuon maisemiin vuonna 1931 mallisovhoosin (Sovhoosi nro 2:n), jossa sovellettiin Amerikasta hankittua osaamista. Uuden sovhoositilan perustaminen tapahtui siksi, että Karjalan alueen kaikki paikalliset tilat olivat jokseenkin alkeellisia käytännöiltään ja pieniä pinta-aloiltaan. Hiilisuon eräs primus motor oli...
Avaa kohteen tiedot
Kirkon läheisyydessä on hylätty neuvostoaikainen kasarmi. Hautausmaan koko on noin 200 x 150 m ( 30 000 m 2 )MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Hiitolan sankarihautausmaa sijaitsee ns. vanhan hautausmaan yhteydessä. Tänne on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 16 sekä 144 talvi- ja 157 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihaudat ovat jääneet täysin venäläisten hautojen alle. Hautausmaalta löytyy vielä 1920 paljastetun Pekka Halosen suunnitteleman patsaan jalusta, itse metallinen kannelta soittava tyttöpatsas on Noormarkun...
Avaa kohteen tiedot
Hiitolanmäelle vetäytyi Mantsinsaaresta Härkämäen patteri, 2 kpl 152/45-C, kesällä 1944 THa2016
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Hiivan kylä oli maihinnousutaistelujen polttopisteessä heinäkuun 1941 lopulla, sillä Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja oli antanut 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulansaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Saaresta maihinnousujoukko etenisi mantereelle suomalaisjoukkojen...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on rakennettu vuonna 1674, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta luoteeseen. Rintamareportteri, luutnantti Olavi Paavolainen kierteli Aunuksen kyliä Jatkosodan aikana, ja hän kuvaili Himjoen kirkkoa toteamuksella pystyyn noussut kobra. Kuten tämä kirkko, samalla vepsäläisellä puuosaamisella ja kirvesmiestaidolla on tehty kymmenet kirkot Äänisen...
Avaa kohteen tiedot
Bunkkerin räjäyttäminen on onnistunut vain osittain. Himler oleskeli täällä kun oli käymässä Wolfsschanzessa. Himmlerin bunkkeri sijaitsee noin 1/2 ajomatkan päässä itään Sudenpesästä, ison järven takana, Pozezdrzen kylän lähellä. Järven ja Sudenpesän välillä on kymmeniä isoja bunkkereita. MKe 2014 JHe 2026
Avaa kohteen tiedot
Elisabethin kirkko (Elisabethkirche) on rakennettu Keski-Saksan Marburgiin vuosina 1235–1283 unkarilaisen Pyhän Elisabetin (s. 1207 – k. 1231) hautakappelin ympärille. Kirkko on vanhimpia goottilaista tyyliä edustavia Saksan kirkkoja, ja sen on sanottu olleen Kölnin tuomiokirkon esikuvana. Muodoltaan rakennus on ristikirkko. Pyhän Elisabethin patsaalla on kädessään kirkon...
Avaa kohteen tiedot