Etsi kohteita
Hakutulokset:
Monien mielestä Sotamuseo, Imperial War Museum on Lontoon paras museo. Ainakin, jos on kiinnostunut sotahistoriasta. Museon anti perustuu niihin sotiin, joissa Iso-Britannia on ollut osallisena vuodesta 1914 lähtien. Pääpaino on ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Museon parasta antia on sodissa käytetty kalusto. Esillä on muun muassa lentokoneita, panssarivaunuja ja tykkejä....
Avaa kohteen tiedot
Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK
Avaa kohteen tiedot
Sankarihautausmaan muistomerkkinä on lappeellaan oleva graniittinen risti Impilahden kylässä. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Ajan saatossa muistomerkki on kokenut kovia. Kerran siitä oli poistettu tekstiä, ja välillä sitä on yritetty kuljettaa pois paikoiltaan. Kuitenkin, muistomerkki on nykyisin alkuperäisellä paikallaan. Poistetut tekstit on palautettu. Paadessa ovat kolmentoista kaatuneen nimet ja teksti: Suomen vapaussota 1918 Kunnia kaatuneille! Impilahden suojeluskunta Kohde...
Avaa kohteen tiedot
Impiniemessä toimi Rannikkotykiston tulehjohtopaikka, se palveli 1944 erityisesti Hiitolanmäelle Mantsin saaresta vedettyä 152 mm Canet-patteria. THa2016.
Avaa kohteen tiedot
Inon rannikkolinnake rakennettiin Venäjän keisarivallan viimeisinä aikoina vuosina 1909–1916, sen tarkoituksena varmistaa Pietarin puolustusta. Linnoitukseen sijoitettiin 12’tuuman (305 mm) Obuhov tykkejä. Linnoituksesta tuli niin massiivinen, että sinne tehtiin oma rautatie rakennustöitä ja tykkien huoltoa varten. Kyseinen rataosuus kytkettiin myöhemmin valtion rataverkkoon,...
Avaa kohteen tiedot
Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...
Avaa kohteen tiedot
Ylipäällikkö Mannerheim vieraili Syvärin eteläpuolisella rintamalla elokuussa 1942. Kuvassa hän keskustelee 7.Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Svenssonin kanssa V Armeijakunnan divisioonien rajalla Ison Kuzrajoen sillalla. Ylipäällikkö on siirtymässä 11.Divisioonan lohkolle, jonka komentaja, kenraalimajuri K. A. Heiskanen (äärimmäisenä vasemmalla) on juuri...
Avaa kohteen tiedot
Käkisalmen linnan pysäköintialueella on kaksi tela-alustaista panssaria. Maanpinnan tasolla on ISU-152-rynnäkkötykki. Se oli panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin ja vihollisen panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettu suorasuuntaustykki. Painoa sillä on 46 tonnia ja aseistuksena 152 millimetrin kanuuna. Näitä vaunuja oli Kannaksella kesällä 1944. Yksi...
Avaa kohteen tiedot
Italian laivaston merimuseo on aivan La Spesian kaupungin keskustassa. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset käyttivät satamaa U-veneiden ja muun laivastonsa tukikohtana kun ne toimivat Välimerellä. Satamassa on nykyäänkin italian laivaston telakka, siellä voi nähdä italialaisen sukellusveneen huollettavana. Mussoliinin rakennuttama laivasto oli kohtuullisen uusi ja...
Avaa kohteen tiedot
Leijonan alkuperäinen paikka oli Tervaniemi Maakunta-arkiston vieressä, leijonaa tuuraa nyt Pietari Suuren patsas. Sotien aikana nämä patsaat vaihtelivat paikkaa aina sen mukaan kenen lippu liehui Viipurin linnan tornissa. Nykyinen paikka on Monrepon puiston erään talon pihassa, osa patsaan jalustasta on taltioitu Viipurin linnan museoon. MK
Avaa kohteen tiedot
Schloss Itter Itävallassa Tirolissa Brixentalin laaksoa varjostavan kukkulan huipulla näytteli toukokuussa 1945 merkittävää osaa sodan viime operaationa. Saksalaiset SS-joukot olivat Himmlerin käskystä vanginneet linnaan 14 ranskalaista eliittivankia ja viimeisenä operaationa oli Hitlerin kuoltua 30.4.1945 SS-joukkojen tehtävänä oli tappaa vangit. Vankien joukossa oli kaksi...
Avaa kohteen tiedot
Saksalaisten 30-luvulla rakentana puolustuslinja. Rakennelmiin kuuluu iso tunneliverkosto, jolla on yhdistetty bunkkerit. Alue on laaja ja varustettu museolla. On ilmeistä että tunneleihin pääsee ohjatuissa ryhmissä. Versailles'n sopimuksen määräyksissä asetettiin äärimmäisen tiukat määräykset kukistetulle kansakunnalle. Armeija rajoittui 100.000 sotilaaseen, aseita...
Avaa kohteen tiedot
Kavantsaaren kartano Suomen kaudella asutus seurasi rautatielinjaa. Kavantsaaren kartano on kadonnut eikä siitä ole helppoa löytää mitään jäänteitä. Nykyään venäläisten kerrostalot ja hökkelit sijaitsevat kartanon suunnassa. Kartanon tie kääntyy päätieltä pohjoiseen, noin kilometri rautatien tasoristeyksestä itään. Täällä oli Kannaksen armeijan komentopaikka 1944...
Avaa kohteen tiedot
Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka, johon kuuluivat III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2, valtasi yhdessä viikossa toistakymmentä vepsäläiskylää syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja eteni Äänisen rantatiellä reilut 90 kilometriä: Šokšu, Išaniina, Vehkaoja, Šoutjärvi, Kakkorva, Ruoppaoja, Kalajoki, Toinenjoki, Kaskesoja, Himjoki, Kallio ja Syvärin pohjoisrannan...
Avaa kohteen tiedot
Jaakkima oli 8500 asukkaan pitäjä. Nimensä se oli saanut Jaakko De la Gardien (1583-1652) mukaan. Hän oli pitänyt 1600-luvun alkupuolella monta vuotta sotilasleiriään mäellä, josta alettiin käyttää nimeä Jaakonvaara. Sana jalostui Jaakkimaksi. Pitäjän punatiilinen kirkko valmistui Lahdenpohjan kauppalan kupeelle vuonna 1851. Sinne mahtui 3000 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana...
Avaa kohteen tiedot
JR7 valtasi Lahdenpohjan kauppalan 8.8.1941. Eversti Armas Kempin johtama JR 7 eteni 7.8.1941 klo 19.00 alkaen Ihalasta Jaakkiman aseman kautta Lahdenpohjan kauppalan länsipuoleisille kukkuloille kohtaamatta merkittävää vastarintaa. Lahdenpohjassa olevat vihollisjoukot eivät ilmeisesti olleet saaneet mitään tietoa JR7:n etenemisestä. I pataljoona pääsi kauppalan laitamille Ison...
Avaa kohteen tiedot
Sankarihautausmaa sijaitsee Jaakkiman kirkon länsinurkalla. Samassa kohdassa on Jaakkiman Vapaussodan muistomerkki. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Kyseisessä rakennuksessa oli 20.6.1944 Majuri Kirman IV Patalioonan komentopaikka. Sodan jälkeen rakennukseen on ilmestynyt yksi kerros lisää.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Syvärijoen eteläpuolisen rintamamme länsipään etulinja on Lotinapelto-Podporoze -tien Tenenitsin tienhaarasta 990 metriä pohjoiseen. Tuolla kohdalla etulinja leikkaa valtatien. Tien molemmin puolin näkyy selviä taisteluvarustuksia. Syvärin rannasta alkaen neljä ensimmäistä tukikohtaa olivat Jaala 1, Jaala 2, Jaala 3 ja Jaala 4. Nykyinen valtatie kulkee...
Avaa kohteen tiedot
Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...
Avaa kohteen tiedot
20.Prikaatin Kranaatinheitinkomppania oli sijoitettuna Jakovlevskajan kylään (Jaakkoilaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylään lähtee asvalttitie Mätysovasta. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....
Avaa kohteen tiedot
Etulinjamme sijaitsi Alalammen ja Komujärven välisessä maastossa. Kohdasta 170 metriä etelään on venäläinen sotamuistomerkki, jonka takaisessa metsässä on myös joukkojemme etulinjavarustuksia. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Nykyinen Pietari-Käkisalmi-Sortavalatie A-121 tie ylittää Jatkosodan etulinja tasan. Alueella mm kuuluisa Muna tukikohta. Venäläinen etulinjan muistomerkki vanhan tien vieressä pisteessä: 60.344258, 30.2790928. THa 2016. Sijainti: 60.3455851, 30.2817321 (Suomalaisten etulinja tasa) 60.3439714, 30.2822471 (Venäläinen etulinja tasa)
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan asemasotavuosina Podporozen kirkkorakennuksissa pidettiin joukoillemme valistus-, esitelmä- ja musiikkitilaisuuksia, viihdytysiltamia, jumalanpalveluksia, yms. Kaupungin voimalaitospadon käyttöönoton ja veden pinnan nousun myötä nämä kirkot ovat hävinneet 1950-luvun alussa. Äskettäin on rakennettu uusi kirkko lähelle venäläistä sotamuistomerkkiä kaupungin...
Avaa kohteen tiedot
Tässä kohden oli Karjalan Kannaksella Leningradin puolustuksen etulinja. Erikoista muistomerkissä on se, että siihen on kirjoitettu vuoden 1941-1945. Onko sattumaa vaiko tarkoitus. Rauhahan tehtiin syyskuussa 1944. ATa 2020. Kuvat Arto Tattari
Avaa kohteen tiedot
The palace is located in the village of Jedlinka (German: Tannhausen) . In 1943, it was purchased by the Nationalsozialistische Volkswohlfahrt (National Socialist People's Welfare) from the Böhm family as a result of their financial problems. At the beginning of 1944 the plans to transform it into a hospital were disrupted because the building was confiscated by military authorities and...
Avaa kohteen tiedot
Jelettijärven kylä sijaitsi samannimisen järven itäosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Kylään oli ryhmitetty yksi komppania divisioonan Tiedustelupataljoonasta (Aufklärungs-Abteilung Nordista) Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Paikka oli Kiestingin rintaman kenttävartiopuolustuksen etulinjaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
14.Divisioonan Osasto Puustinen teki tuhoamisretken puna-armeijan Jeljärven huoltokeskukseen maaliskuussa 1943. Samassa yhteydessä hävitettiin läheisen rautatieaseman laitteita. Osaston, jota johti majuri Jukka Puustinen, vahvuus oli 581 miestä, ja siihen kuuluivat JR 10:n I Pataljoona, 14.Divisioonan kaukopartio-osasto sekä pioneeri-, viesti- ja huoltomiehiä. Osasto lähti liikkeelle...
Avaa kohteen tiedot
Jeroisen suomalais-saksalainen kenttähautausmaa sijaitsi Tepposen talon pellolla Suojärven (järven) luoteiskulmalla syksyllä 1941. Kun maanomistaja halusi pellon taas omaan käyttöönsä, täältä sankarivainajat siirrettiin toisaalle: saksalaiset Tolvajärven kenttähautausmaalle ja suomalaiset kotipitäjiensä sankarihautausmaille. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Joachim "Jochen" Peiper oli saksalainen SS-upseeri ja sotarikollinen, joka saavutti toisen maailmansodan aikana SS-Standartenführerin, everstin, arvon. Hän kuului Hitlerin henkivartiokaarti SS-Leibstandarte Adolf Hitleriin, jossa toimi komppanianpäällikkönä sekä pataljoonan- ja rykmentinkomentajana. Peiper oli 30-vuotiaana Saksan maavoimien nuorin eversti. Peiperille myönnettiin...
Avaa kohteen tiedot
Joachim Peiper (30. tammikuuta 1915 – 14. heinäkuuta 1976) jonka elämänkaari on selostettu hänen hautapaikkansa olevan kohteen yhteydessä. Hän oli yksi niistä monista läntisistä sotarikollisista joiden tuomio syystä tai toisesta vesittyi. Kuolemantuomion hän sai amerikkalaisessa sotatuomioistuimessa. Aika pian tuomio muutettiin elinkautiseksi joka sekin päättyi jo joulukuussa...
Avaa kohteen tiedot
Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...
Avaa kohteen tiedot
Kirkon paikka on jäänyt uuden asutuksen keskelle. Tuhoutuneen kirkon alue on kunnostettu muistomerkkialueeksi. Alueella on muutamia Johanneksen teollistumiseen liittyviä eurooppalaisten asiantuntijoiden hautakiviä (mm. hollantilaisia). Hautausmaa sijaitsee kirkon vieressä, tien toisella puolella. Alueella sijaitsee jatkosodan sankarivainajien hauta ja muistomerkki, joka on pystytetty 1992....
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Operaatio Market Gardenissa (syyskuussa 1944) brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona ja puolalainen 1. erillinen laskuvarjoprikaati saivat tehtäväkseen vallata ja pitää Arhemissa sijaitsevan sillan. Yksiköt tekivät maahanlaskuja kaupungin ympäristöön 17. syyskuuta alkaen. Suurin osa joukoista laskeutui kilometrien päähän kaupungista ja...
Avaa kohteen tiedot
Tammikuussa 1944 20.Prikaatin organisaatioon kuuluneet 53.Kenttäsairaalaosasto ja 53.Lääkintäjoukkue sijoitettiin Jokikontuun (Ekondaan), mistä ne lähtivät Viipuriin kesäkuun 1944 puolivälissä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Berliinin kaupunki lahjoitti natsi-Saksan propagandaministerille, Adolf Hitlerin lähimpiin miehiin kuuluneelle Joseph Göbbelsille ison huvilakompleksin vuonna 1936 läheltä Berliiniä elinikäiseen käyttöön. Göbbelsin sanotaan viettäneen paljon aikaa huvilalla ja kirjoittaneen siellä muun muassa puheitaan. Huvila sijaitsi kaukana pommituksista, joilla liittoutuneet moukaroivat...
Avaa kohteen tiedot
Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...
Avaa kohteen tiedot
Malborgin linnan läheisyydestä löytyi 1800 ihmisen joukkohauta, kun paikalle piti rakentaa hotelli vuonna 2009. Paikka on jätetty autojen parkkipaikaksi ja vainajat on siirretty muualle. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan aikana käytettiin tätä hiekkakuoppaa joukkosidonta paikkana ja joukkojen lepoon. Kohde tunsi nimen Hiekkakuoppakorsu. Keväällä 2013 käytäessä paikalla ”joku” taho oli tehnyt paikalla mittavia kaivauksia? MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Krasnyi Bor oli Stalinin vainojen uhrien eräs teloitus- ja hautapaikka. Se sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoin eteläpuolella aivan Äänisen rantatien varressa. Matkailijalle paikka erottuu mäntykankaana, jolla näkyy valkoisia puuristejä ja muistokiviä. Ns. Stalinin vainot käynnistettiin Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei...
Avaa kohteen tiedot
Joukkoteloituspaikka Levašovo on eräs Stalinin vainojen uhrien hautausmaa-alue. Se on laajuudeltaan 11 hehtaaria, ja siitä on tehty puistomainen uhrilehto ja museo. Täällä murhattiin ja tänne haudattiin noin 46 700 ihmistä vuosina 1937-38, ja samaa hiljalleen jatkettiin 1950-luvun puoliväliin saakka. Kyse oli Pietarin alueen etnisestä puhdistuksesta. Suomalaissukuisia...
Avaa kohteen tiedot
Tämä Mustajoen eli Tsernaja Retskan joukkoteloitus- ja hautapaikka löydettiin ja tutkittiin vuonna 1989. Tutkimuksissa eräs hautakuoppa avattiin, ja siitä löydettiin 25 pääkalloa, joissa kaikissa oli luodinreikä. Varusteiden jäänteistä (nahkapieksut, silmälasit, napit, jne.) on voitu päätellä, että osa teloitetuista oli suomalaisia. Hauta-alueen laajuus on kolme hehtaaria, ja...
Avaa kohteen tiedot
Ensimmäisen maailmansodan ankarin taistelu Latvian alueella käytiin jouluna 1916 täällä Suomen jääkäreillekin tutuksi tulleen Tirenin suoalueen dyyneillä. Latvialaisten vapaaehtoisten ”strelkien” eli kiväärimiesten hyökkäys yllätti saksalaiset, jotka eivät uskoneet luterilaisten latvialaisten hyökkäävän jouluna (23.12.1916 vanhaa aikaa, 5.1.1917 uuden ajanlaskun...
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1931 Kellomäellä sijainnut Polkupyöröpataljoona 1 pystytti Joutselän taistelun muistomerkki Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia, joukossa Juhana Skytän tyttären Alma Karjalaisen perheen valokuva ja henkilötiedot. Muistomerkki...
Avaa kohteen tiedot
JR 1 muistomerkki Lempaalassa kirkonmäellä. Lempaalan vanha kirkko on rakennettu 1764 ja purettu 1935. Vanhan kirkon paikalla järven rannassa on puretun kirkon alkuperäinen risti. Hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 1 hyökkäsi Lempaalaan ja otti vastatakseen alueen puolustuksesta aina vuoteen 1943 saakka. JR 1 perinnekilta pystytti 2005 muistolaatan kirkonmäelle. Lempaalanjärven...
Avaa kohteen tiedot