Etsi kohteita
Hakutulokset:
Valkeasaaressa sijaitseva Jalkaväkirykmentti 1 ( JR 1 ) muistolaatta soraaseman aidan vieressä valtatie A122 varrella. Paljastettu 9.6.2004 JR 1 perinnekillan toimesta.
Avaa kohteen tiedot
Kuvia ja karttoja Lohivaarasta. JHe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Suomenpoikien museo eli JR200 museo, jossa kerrotaan JR200 historiast. Osoite Äksi, Saadjärve looduskeskus, Viro , lähettä Tarttoa
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 2:n johtamispaikka oli Syvärin etelärannalla kilometrin verran voimalaitospadolta koilliseen Jatkosodan asemasotavuosina. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 30:n johtamispaikka Syvärillä sijaitsi 650 metriä Konselän kylän kirkosta länteen. Esikunnan korsukylä oli kaivettu Noidanojan eteläpuolella sijaitsevan kukkulan pohjoisrinteeseen. Miten mennä kohteeseen: Baranin tienristeysalueelta lähtee etelään metsäura, jota pitkin 2 km sähkölinjalle, jota pitkin kaakkoon 400 metriä kohteelle. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 35:n veteraanien pystyttämä muistomerkki on maantien varressa joen rannalla Poventsassa. Paikka on entisen tukikohta Saunan alueella. Muistomerkin paljastustilaisuus oli elokuussa 1996. Tilaisuudessa oli läsnä myös ex-presidentti Mauno Koivisto, joka sotamiehenä siirtyi Jalkaväen koulutuskeskuksesta Karhumäen kaupunkiin Maaselän kannakselle heinäkuun 1942 lopussa....
Avaa kohteen tiedot
Asemasodan aikana Jalkaväkirykmentti 50:n johtamispaikka sijaitsi Kargatsjärven luoteisrannan kumpareella. Kohteeseen pääsee parhaiten Pertjärven (järven) itäpäästä etelää kohti menevää metsäuraa pitkin. Esikunta-alueelle johtava ura haarautuu pääurasta 380 metriä Kargatsjärven (Kontioisjärven, Karkasjärven) pohjoispuolella ja vie järven pohjoisrantaa pitkin kohteelle. ENa...
Avaa kohteen tiedot
Everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka Kapustnajajoen varrella lähellä rautatiesiltaa. Tässä suvannossa hän kävi aamuisin peseytymässä. Paikalla olivat myös JSp- ja ATp-teltat, joiden telttapaikkojen montut löytyvät vielä. JSp oli kauimmaisena aivan järven 122.2 rannassa. Kaikki kolme teltan paikkaa näkyvät vielä maastosta. Myös tähän maastoon radan lähelle...
Avaa kohteen tiedot
Shemenskin Pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskus) oli Jalkaväkirykmentti 61:n johtamispaikka asemasodan vuosina. Kylästä reilut puoli kilometriä lounaaseen oli tärkeä tienristeysalue Bulajeva (Pulaila). ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Sambalskaja Iskun ja Vilgan kylien tultua vallattua 11.Divisioonan joukot jatkoivat etenemistään kohti Petroskoita syyskuun lopulla 1941. JR 50:n tehtävänä oli vallata Suolusmäki, ja JR 29:n tehtävänä antaa sivustatukea tähän. JR 8:n tehtävänä oli kiertää pari kilometriä Suolusmäen pohjoispuolelta Äänisenjärven rantaan. Tässä sotatoimessaan JR 8:n kärki...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 8:n johtamispaikka sijaitsi 2,9 kilometriä Juksovan kirkolta itään. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Tukikohta Kummun taistelu toukokuussa 1944 Jatkosodan 7. Divisioonan tukikohta Kumpu oli Syvärin rintaman kaakkoisin tukikohta. Kummusta olivat mm. erinomaisen hyvät tähystysmahdollisuudet venäläisten huoltotielle Ostan ja Kurvoilan välillä. Kumpua sanottiinkin "7. Divisioonan silmäksi ja korvaksi.” Toisaalta, ulkonevana tukikohtana se oli monelta suunnalta...
Avaa kohteen tiedot
Rotjoilassa (Rodionovossa) sijaitsi Jalkaväkirykmentti 9:n johtamispaikka. Esikunnan korsut oli kaivettu puronotkoon, jossa ei ole nykyään jäljellä muuta kuin suuria kuoppia ja lähitaisteluasemia. Viereisessä Rotjoilan kylässä oli suuri sotilaskotirakennus. Johtamispaikalta kilometri pohjois-luoteeseen on Minovan kylä, missä on Jumalanäidin kazanilaisen ikonin muistolle...
Avaa kohteen tiedot
Jalkaväkirykmentti 61 oli Vaasan ruotsinkielisessä suojeluskuntapiirissä muodostettu ruotsinkielinen rykmentti, joka muun muassa osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944. Rykmentti perustettiin reservirykmenttinä. rykmenttiin sijoitettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Myös rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toimi ruotsalainen vapaaehtoinen, majuri Sven...
Avaa kohteen tiedot
Saksan Wunstorfissa on museo, jossa on nähtävillä ehkä Toisen Maalimansodan tunnetuin lentokone JU 52, ”Ilmojen rättisitikka”. Konetta lähdettiin suunnittelemaan Lufthansan tarpeisiin heti 30-luvun alussa. Sen ensilento tapahtui 1931, ensimmäinen aaltopeltinen kone oli yksimoottorinen, lentokokemusten myötä siitä tehtiin seuraavana vuonna tämä kolmimoottorinen versio....
Avaa kohteen tiedot
Kompleksi sijaitsee Jugowicen (Jawornik) kylässä (saksaksi: Hausdorf (Jauering), Dzia? Jawornicki -vuoren (saksaksi: Mittelberg) sisällä, koordinaatit 50°42°35°N 16°25°12°E. Tunnelit numero 2 (109 m) ja 4 johtavat pienelle maanalaiselle tasolle. Kompleksin läheisyydessä on kuilu, jonka halkaisija on 0,5 m – 0,6 m (16 m), mutta se ei ole yhteydessä kompleksiin. Tunneli numero 6...
Avaa kohteen tiedot
Jukkolan raskaan rannikkopatterin aseistuksena oli 3 kpl 152/45 CR rannikotykkejä. THa2016
Avaa kohteen tiedot
Juksovanjärven itärannan kylissä sijaitsi mm. JR 8:n huolto- ja viestiosia, hammaslääkäriasema sekä urheilu- ja paraatikenttä asemasodan aikana. Vepsäläistyylinen Juksovan puukirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1493. Rinnalle on rakennettu viime vuosina uusi kirkko. Paikka erinomainen vierailukohde, upeat kirkot ja järvenranta. ENa/JHe 2016.
Avaa kohteen tiedot
Junkers JK274:n viimeinen lento Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A4 pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi pohjois Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti...
Avaa kohteen tiedot
Tukholman lähistöllä olevalle Fjäturen järven jäälle joutui 1. päivänä joulukuuta 1937 tekemään pakkolaskun Flygindustrin Linahamarissa valmistama Junkers W34. Kone oli rekisteröity merkinnällä SE-AEF. Onnettomuus sattui pimeässä ja lumisateessa. Surmansa saivat Suomen vanhin liikennelentäjä sekä koneen radiosähköttäjä. Tapahtuman vuosipäivänä paljastettiin...
Avaa kohteen tiedot
Everstiluutnantti Jussi Turtola toimi Ryhmä J:n varsinaisena komentajana Kiestingin valtaukseen 7.8.1941 saakka, kunnes 3. AK komentaja Hjalmar Siilasvuo siirsi hänet pelkästään JR53 komentajaksi. Tämä johtui Siilasvuon ja Turtolan ongelmallisista henkilösuhteista. Turtola kaatui Pinkosalmella 29. elokuuta klo 16.30 ollessaan pienen tiedusteluryhmän johtajana. Seuraavana...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 25, joka kuului 4.Divisioonan joukkoihin, valtasi Juustjärven 19.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Kenttäsairaala 25. Sodan viivytysvaiheessa 21.Prikaatin II Pataljoona ensin 1.7.1944 aamupäivällä torjui vihollisen hyökkäyksen, sitten irtautui asemistaan ja illan kuluessa siirtyi lännemmäksi Semsvaaraan. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Heimosotien Vienan retkellä vuonna 1919 Jyskyjärven kylässä sijaitsi heimosoturien kenttävartio. Tuon heimosotaretken kuluessa Englanti sekaantui Vienan suunnan poliittis-sotilaallisiin asioihin organisoimalla retkikuntamme vastavoimaksi paikallisesta väestöstä muutaman sadan miehen vahvuisen Karjalan rykmentin, joka oli varustettu englantilaisin univormuin ja asein. Lisäksi...
Avaa kohteen tiedot
Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Ylä-Kuittijärven Kotilahden rannalla 15 kilometriä Uhtualta lounaaseen. Jyvälahden kylä mainitaan Repolan pogostan valvontakirjassa vuonna 1679, jolloin siellä oli neljä taloa. Vuonna 1905 se kuului Uhtuan volostin eli kunnan Jyvälahden kyläkuntaan....
Avaa kohteen tiedot
Kemppi osallistui talvisodan taisteluihin Jalkaväkirykmentti 21:n komentajana Tapaleessa. Jyväshovi oli Kempin rakennuttama kaksiosainen korsu, joka valmistui jouluksi 1939 ja johon Kemppi muutti tammikuun puolessavälin. Erään "kärhämän" jälkeen vieressä olevan korsun nimeksi tuli "käpälämäki". Komentokorsut 2 kpl on kumpareen laella, jotka korvasivat aikaisemmin...
Avaa kohteen tiedot
Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...
Avaa kohteen tiedot
Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta. MKe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 4 eteni Kotsjärven tienristeyksestä pohjoiseen ja valtasi Jänkäjärven kylän 18.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Ilmavalvontakomppania 66:n eräs ilmavalvonta-asema. Osasto Kivikkon rungon muodostanut Rajajääkäripataljoona 5 saapui Seesjärven lounaisnurkan kautta pohjoiskoillisesta ja ryhmittyi Jänkäjärven...
Avaa kohteen tiedot
Jäppilän rautatiepysäkin lähellä, Rajajoelle menevän rautatien ja Ylisjärven etäläpuolella, noin 5 kilometriä Suomenlahden rannikolta Seivästöltä koilliseen, oli venäläisten Kelohongan kankaalle välirauhan aikana rakentama lentokenttä. Muodoltaan soikeahkon heikkapohjaisen kenttäalueen halkaisija oli noin 1200 metriä. Pääsuunta oli pohjois-etelä, kiitotien leveys 250...
Avaa kohteen tiedot
Suurehko suomalainen teräsbetonikorsu A5501 sijaitsee viisi kilometriä Podporozen ydinkeskustan itäpuolella Vanhan maantien varressa. Laitteeseen on käytetty betonia noin 560 kuutiometriä. Tällainen järeä bunkkeri maksoi miljoona markkaa, kun pallokorsun hinnaksi tuli 86 000 markkaa. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Paikka on aivan Laatokan rannassa. Järisevänniemi sijaitsee Taipaleen jokisuusta tarkalleen neljä kilometriä pohjoiseen. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan heinäkuussa Jänisjokilinjalta länteen irtautuneen vihollisen saartamista mottiin Kirjavalahdella edisti ratkaisevasti II/JR 9:n toteuttama maantien katkaisu ja miinoittaminen Järventauksen tienhaarassa Sortavalan pohjoispuolella 23.7.1941 iltapäivällä. Tuolloin pataljoonan 4K saapui paikkaan metsiä myöten pohjoisesta ja varmisti tienhaaran maaston. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jääkärimuistomerkki Lockstedtissa, nykyinen nimi Hohenlockstedt Schleswig-Holsteinissa. Muistomerkki on taiteilijaprofessori, jääkärikapteeni Lauri Leppäsen tekemä ja se paljastettiin 31.5.1939. Alueelta löytyy muitakin jääkäriaikaan liittyviä muistoja, kuten vanha vesitorni ja kasarmeja. Hohenloskstedtissa vietetään vuosittain Finnentagia jääkärien muistoksi 25....
Avaa kohteen tiedot
Elokuun lopulla 1916 pataljoona siirrettiin Riianlahden rantakaistalle Dumben (Klapkalnciems) alueelle. Maasto oli kuivaa, mutta vihollisen toiminta aktiivisempaa, mikä aiheutti tappioita. Pataljoonan vastuulla oli 4–5 kilometrin rintamakaista. Dumben lähellä olevaan Kalpkainciemsin saksalaiseen sotilashautaan on haudattu viisi alueen taisteluissa kaatunutta suomalaista jääkäriä....
Avaa kohteen tiedot
Kun hautausmaan kohdalta ajetaan Jurmalaan päin noin puolisen kilometriä, näkyy vasemmalla viitta, jonka viesti alkaa Somu jegeru (jne.). Se osoittaa rannalle päin. Polun päässä, luonnonkauniilla rantatöyräällä on nykyään Salpalinjalta tuotu graniittikivi. Vieressä on infotaulu jääkäreistä. Rinteessä näkyyt juoksuhautojen ja korsujen paikkoja. Portaat vievät alas rantaan....
Avaa kohteen tiedot
Lähtöpaikka hyökkäykseen 25.7.1916 Schmardenissä (nyk Smarde). Hyökkäykseen osallistui Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania yhdessä saksalaisen Reservijääkäripataljoona 1:n kanssa. Keskiyöllä alkaneen hyökkäyksen tavoitteena oli tuhota venäläisten eteentyönnetty asema. Hyökkäys onnistui ja suomalaiset jääkäripioneerit suorittivat tehtävän...
Avaa kohteen tiedot
Kirkkotarha sijaitsee Haikolan kylässä Vuoksen itärannalla. Hautausmaalle on haudattu ilmeisesti tuhansia vainajia. Alueelle on pystytetty useita muistomerkkejä: 1916 pystytettiin ruttoon keväällä 1697 kuolleiden 240 vainajan muistokivi, talvi- ja jatkosotien sankarivainajien muistokivi pystytettiin 1993, kirkon muistokivi pystytettiin 1994, polvistumiskivi ja muistoristi pystytettiin...
Avaa kohteen tiedot
Kirkon paikalla on muistomerkki. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...
Avaa kohteen tiedot
Kaarnejoen patteri on keskellä metsää, sinne kulkeminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Entinen tykkitie on suljettu Taipaleen puoleisesta päästä, paikalle voi päästä Taipaleen kylän kautta tai Koverojan risteyksestä. Kohdistus on 2 Cannet tykin asemaan. Talvisodassa puna-armeija etsi kiivaasti patteria, koska patteri ampui 6 tuumaisilla ja oli lunnollista, että se jossain...
Avaa kohteen tiedot
Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...
Avaa kohteen tiedot
1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....
Avaa kohteen tiedot
Kairalan sillan itäpuolella oleva venäläisten muistomerkki, alueella on myös taisteluasemien jäänteitä.
Avaa kohteen tiedot
Kairalan ja Mikkolan kapeikoissa taisteltiin joulukuussa 1939, heinä- ja elokuussa 1941 ja syyskuussa 1944. Erillinen pataljoona 25 ei kyennyt pysäyttämään jään yli hyökänneen ylivoimaisen puna-armeijan etenemistä järvilinjan länsipuolella olleissa asemissaan 7.12.1939. Neuvostoliittolainen 104. Divisioona oli vahvasti linnoitetuissa taisteluasemissa...
Avaa kohteen tiedot
Kaiserwald oli natsisaksalainen keskitysleiri lähellä Riian esikaupunkia Mežaparksia Latviassa. Kaiserwald rakennettiin maaliskuussa 1943, aikana, jolloin Saksan armeija miehitti Latviaa. Leirin ensimmäiset vangit olivat useita satoja saksalaisia ??vankeja. Riian, Liep?jan ja Daugavpilsin (Dvinskin) ghettojen lakkauttamisen jälkeen kesäkuussa 1943 loput Latvian juutalaiset sekä suurin...
Avaa kohteen tiedot
Kaivaksan kylän alueella käydyissä taisteluissa puna-armeijan joukot pysäyttivät ja torjuivat pohjoiseen Syvärille pyrkineet saksalaiset 39.Panssariarmeijakunnan joukot marraskuussa 1941. Näistä taisteluista muistomerkkinä maantien varressa (koordinaatti) ovat betonilla vahvistettu taistelukaivanto, valkoinen muistomerkkipaasi ja pieniä valkoisia betonipyramideja, jotka symboloivat...
Avaa kohteen tiedot
Entinen Nuoraa. Vanha 300 asukkaan suomalaiskylä on kadonnut, mutta nykyinen alue koostuu useasta osasta. Etelään kulkevan päätien varrella on neuvostoaikainen kerrostalokylä: kilometrin matkalla on neljä kauppaa tai kioskia sekä kerrostaloja. Kiinnostavampi on Korpelanjoen etelärantaa itään seuraava kylänraitti, jonka varrella on suomalaistyyppisiä omakotitaloja. Kilometrin...
Avaa kohteen tiedot
Äänisen rantatietä etelään 7.Divisioonan kärkenä edennyt Polkupyöräkomppania otti Kakkorvan kylän haltuunsa 29.9.1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kylässä ei ollut sotilasyksiköitä kiinteästi. Kylän pohjoispuolelle Äänisen rantaan on tehty laivalaituri kiviaineskuormauksia varten pari vuotta sitten. Louhokselta satamaan kulkeva tie risteää Äänisen rantatien...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja eteni etelään vielä Syrjänmäen kylään ja siitä vielä kilometrin verran kaakkoon Mergenitsiin. Täältä kuitenkin vetäydyttiin edullisemmalle puolustustasalle Kakoinjärven (Kakojärven) pohjoispuolelle, missä aloitettiin kenttävarustelu. Paikka nimettiin Tukikohta Kakoksi....
Avaa kohteen tiedot