Etsi kohteita
Hakutulokset:
Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään...
Avaa kohteen tiedot
Aero O/Y:n vuorokone Kaleva Ju-52 lähti vuorolleen Tallinasta 14.6.1941 kello 13:54. Kalevan ohjaamossa oli kahden hengen miehistö: ohjaajana toimi kapteeni Bo von Willebrand ja radistina Tauno Launis. He olivat lentäneet Kalevan samana päivänä normaalilla päivittäisellä vuorolennolla Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Tallinnaan. Iltapäivällä Kalevan oli tarkoitus palata samaa...
Avaa kohteen tiedot
Kenraaliluutnantti Otto Lasch viimeinen komentopaikka. Bunkkeri on nykyisin museona joka kertoo kaupungin valtauksesta keväällä 1945. Wehrmahtin Kenraali Otto Lanch (s.25.6.1893 k.29.4.1971) kohtalona oli puolustaa Köningsbergiä (nykyinen Kaliningrad). Marraskuussa 1944 Lanch sai kaupungin komentoonsa, tehtävänä valvoa järjestystä Puna-armeijaa pakenevia siviilien joukossa....
Avaa kohteen tiedot
Goravaaran luoteispuolella on erillinen mäki, jonka nimeksi Jatkosodassa tuli Kaljukukkula (eräissä piirroksissa nimenä on Paljaskallio). Kukkulan hallinnasta käytiin armottomia taisteluja vuodenvaihteen 1941-42 ympärillä. Taistelut olivat Goran taistelujen osataisteluja, ja niissä Rajajääkäripataljoona 4 kärsi 56-prosenttiset tappiot. Lopulta kukkula jäi...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa pohjoisen suunnasta edennyt 7.Divisioonan Polkupyöräkomppania valtasi Kallion kylän 1.10.1941. Myöhemmin kylästä kehittyi Syvärin itäosan rintaman suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Maantie kulki kylän läpi samaa uraa kuin nykyäänkin. Kesäisin vesitiekuljetukset tulivat Petroskoista Kallion satamaan. Lisäksi rakennettiin Ylä-Syvärin kenttärata...
Avaa kohteen tiedot
Karhumäen pohjoisin suomalaisten tekemä kalliobunkkeri. MKe 2013
Avaa kohteen tiedot
19 Kalvolan pitäjän miestä sai surmansa kun heidän korsunsa sai täysosuman Talvisodan taisteluissa. Paikka jää 300 metriä sivuun vanhasta Viipuri – Pietari tiestä länteen. MK
Avaa kohteen tiedot
Atlantin vallin osa joka on kanaalin kapeimmassa kohdassa. MK
Avaa kohteen tiedot
Salmin pitäjän Kanabrojärven kylä sijaitsi Suomen itärajalla. Valtionraja jakoi sekä kylän että järven kahtia. Neuvostoliiton puoleinen kylänosa tyhjennettiin vuonna 1935 asukkaista, jotka vietiin teloitettaviksi toisaalle. 1./JP 2 miehitti Kanabrojärven kyläalueen 20.7.1941 ja jatkoi pääosillaan Suurimäen suuntaan. Kesällä 1944 vihollinen hyökkäsi panssareiden...
Avaa kohteen tiedot
Kohtuullisen suuri kanadalaisten sotilaiden lepopaikka. MK
Avaa kohteen tiedot
Kananaisten kylä, varsinaisesti vastapäisessä niemessä. Täällä oli lähtien syksyllä 1941 suomalainen kenttäsairaala , loka-marraskuussa 11 KS mm. sekä muita huoltojoukkoja, rannasta vesitasot veivät haavoittuneita eteenpäin. Paikka on erittäin kaunis, tien oikaisu vie rannan ohi, mutta vanha tie kulkee rannan kautta lenkkinä palaten takaisin uudelle tielle. Näkymä on nykyisin...
Avaa kohteen tiedot
Kananaisten eli Pontsalenjoen lentokenttä sijaitsi 110 kilometriä Kuusamosta itään ja seitsemisen kilometriä nykyisen Pääjärven taajaman länsipuolella. Kananaisten kylään, jossa sijaitsi tämän suunnan esikunta-alue, on matkaa parikymmentä kilometriä. Kentän laskualueen laajuus oli 1450 m x 60 metriä. Kentän maaperä oli hiekkaa, joka pinnoitettiin metallisilla...
Avaa kohteen tiedot
Kirkon runko uhmaa aikaa omalla paikallaan. Kanneljärvi 1941.09.28 Kanneljärven kirkonkylä on täysin tuhottu, mutta kaunis kirkko on säilynyt. Ovet ja ikkunat ovat tosin rikki, samoin on sisustus pahoin turmeltu, sillä kirkkoa ovat venäläiset käyttäneet jonkinlaisena viljavarastonaan, mutta suhteellisen pienin korjauksin saadaan temppeli jälleen käyttökuntoon....
Avaa kohteen tiedot
Kansainyhteisön sotilashautausmaa Cassino. Hautausmaan paikka valittiin alun perin tammikuussa 1944 mutta hautauksia päästiin suorittamaan vasta viiden kuukauden kuluttua saksalaisten vetäydyttyä ja taistelujen taannuttua. Hautausmaalle haudatuista 4271 sotilaasta valtaosa on kaatunut Cassinon kaupungin sekä viereisen luostarikukkulan Monte Cassinon taisteluissa tammi-toukokuussa...
Avaa kohteen tiedot
Nykyinen Detlev-Rohwedder-Haus on monumentaalinen virastorakennus Berliinin keskustassa, Wilhelmstrassen ja Leipziger Strassen varrella. Talo rakennettiin alun perin 1935–1936 Hermann Göringin johtamalle kansallissosialistisen Saksan ilmailuministeriölle (saks. Reichsluftfahrtministerium). Sen suunnitteli arkkitehti Ernst Sagebiel. Valmistuessaan rakennuksessa oli...
Avaa kohteen tiedot
Pistojärven rannalla sijaitsi Kantoniemen kylä, jonka miehitti 6./JR 12 5.7.1941 illalla. Kylä oli tyhjillään ja polttamaton. Komppania oli edennyt rajalta erämaan läpi reilut 30 kilometriä, ja sen muonat alkoivat käydä vähiin. Kenttäkeittiö ja töpinä olivat yhä tiettömän taipaleen takana valtiorajalla. Tällöin III AK:n toimesta komppaniaa tuettiin yhdellätoista...
Avaa kohteen tiedot
Kappelkaulan hautausmaa sijaitsee aivan lähellä entistä Suursaaren Kasinoa ja hautausmaan portin kivipylväät olivat pystyssä ainakin 1992. Kirkko paloi jo talvisodan aikana. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Kapteeni Amos Benjam Malinen komensi 20 Pr:n I pataljoonaa Viipurin viimeisenä päivänä 20.6.1944. I pataljoona lähti viimeisenä Karhumäestä kohti Viipuria 16.6.1944 klo 14.40. Tammisuon asemalla pataljoona oli 19.6.1944 klo 5.25. Tammisuon asemalta Viipurin keskustaan hieman vajaat viisi kilometriä, oletettavasti pataljoona oli kaupungissa joskus 10 - 11.00 aikaan. 20Pr:n...
Avaa kohteen tiedot
Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...
Avaa kohteen tiedot
Tietä pääsee lähelle oletettua J.Turtolan kaatumispaikkaa. Pinkosalmelle vei sota-aikaan rautatie ja heikko maantie. Pinkosalmen kylässä oli savuja 20 taloa, joissa asui 66 ihmistä. Hevosia oli 17, lehmiä 59, lampaita 128 ja poroja 268 erään 1920-luvun laskennan mukaan. Kylä oli Yläjärven länsirannalla, ja siellä oli jonkinlainen saha. Kuvat: Sa-kuva ja MSa
Avaa kohteen tiedot
Kiestinki - Louhi rautatien silta Kapustnajajoella. Tässä aivan lähellä oli everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka. Paikka jää sillan eteläpuolelle, toisaalla tässä järjestelmässä. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Eräs tunnetuimpia Karhumäen maamerkkejä oli ns. desanttitorni, joka sijaitse Kumsajoen itärannalla pienen matkaa Karhumäen huvipuistosta. Äänisen rannan suuntaan aivan rautatiesillan ja rautatien vieressä. Se oli suosittu kiipeily ja kuvauspaikka miesten keskuudessa. Vastaavanlaisia desanttitornia Itä-Karjalassa oli myös Äänislinnassa ja Aunuksessa. Venäläiset olivat...
Avaa kohteen tiedot
Karhumäen kenttäsairaala 33 (KS 33) oli toiminnassa aina heinäkuuhun 1944 asti. Sen B osasto on vielä pystyssä, A osasto on purettu. Kortteli näyttää ja vaikuttaa nykypäivänä asumalähiöltä ja sairaalarakennus on asumis käytössä. MKe 2019
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi seitsemän kilometrin päässä Karhumäen keskustasta, Vitskan rautatieaseman koillispuolella. Kentän maaperä oli kanervaista hiekkakangasta, ja se oli kantavuutensa puolesta käyttökelpoinen raskaillekin koneille. Kiitoratoja oli kaksi. Toisen pääsuunta oli SEE-NWW ja laskualueen laajuus 700 m x 30-135 m. Toisen kiitoradan pääsuunta oli SW-NE ja laskualueen...
Avaa kohteen tiedot
Karhumäen asema oli jatkosodan aikana tärkeä Maaseläa alueella palvelleille, siltä lähdettiin lomille ja palattiin taas sinne johonkin. Rautatietä pitkin tapahtui myös tämän suunnan huollon materiaalikuljetukset. Asemarakennus on säilyttänyt ulkoasunsa näihin päiviin saakka. THa2016
Avaa kohteen tiedot
Karhumäen tivoli oli suomalainen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa toiminut rintamativoli. Lomavuorossa olleiden sotilaiden viihdyttämiseen tarkoitettu tivoli perustettiin Karhumäessä tykistössä palvelleen Sariolan tivolisukuun kuuluneen luutnantti Unto Sariolan ehdotuksesta. Unto Sariolan isä oli Suomen Tivolia johtanut J.A.F. ( Jaffu) Sariola. Suomen Tivolin Karhumäen osasto...
Avaa kohteen tiedot
Karhunpesä oli 5.Divisioonan sotilaskoti Syvärin luostarille haarautuvan tien kohdalla. Rakennuksen suunnitteli vänrikki Ilmari Tapiovaara, ja sen ulkoseinäpinta tehtiin pystyistä mäntyriuista. Turvepäällysteinen katto naamioi maastoon rakennuksen, joka valmistui toukokuussa 1942. 5.D:n komentajan, kenraalimajuri Kustaa Tapolan, vaimo toimi Karhunpesän johtajana. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Koko museo on seurausta kokemuksesta ukin kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Irintšev jäi kerrasta koukkuun talvi- ja jatkosotaan. Hän alkoi kerätä sotiin liittyviä tavaroita ja kirjoja. Sittemmin hän on itsekin kirjoittanut aiheesta tietokirjoja. Museokokoelman perustan hän on saanut Karjalan kannaksen metsistä löytyneistä esineistä, joita hän ja arkeologiaa...
Avaa kohteen tiedot
Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...
Avaa kohteen tiedot
Sortavalan Karjalansilta valmistui vuonna 1932, ja se oli tuon ajan insinööritaidon mestariluomus. Jatkosodassa elokuun alkupuoliskolla 1941 osa venäläisistä joukoista oli saarrettu Sortavalan keskustaan. Saarretut olivat panostaneet Karjalansillan koko pituudelta, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä. Kirkkaana kuutamoyönä 12.-13.8. Pioneeripataljoona...
Avaa kohteen tiedot
Salmin pitäjän Karkun kylä on rakennettu Laatokan ja Karkunlammen rantojen välissä olevalle vaaralle. Talvisodan alussa vihollinen valtasi kylän ja hieman myöhemmin aurasi yhden lentokentistään Karkunlammen jäälle. Sieltä vihollisen koneet tekivät lentoja erityisesti Lemetin ja Kitelän taistelualueelle, minne oli matkaa 40-60 kilometriä. Jatkosodassa kylän läheisyydessä...
Avaa kohteen tiedot
Huvila Willa Margaret Ranskan Lorietissa oli Karl Dönitzin käytössä kun sukellusvenesota Atlannilla oli kiihkeimmillään. Paikka on mitä otollisin, se on aivan laivaväylän vieressä. Sieltä oli helppu seurata kun sukellusveneet lähtivät merelle. Vastarannalla on suuri sukellusvene tukikohta (Kohde sivuilla Tukikohta Lorient). Saksan sukellusvenelaivastoon kuului...
Avaa kohteen tiedot
Karl Dönitz (16. syyskuuta 1891 Grünau, nyk. osa Berliiniä - 24. joulukuuta 1980 Aumühle) oli saksalainen suuramiraali, joka toimi toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusvenelaivaston komentajana vuosina 1936-1943 ja Kriegsmarinen (merivoimien) ylipäällikkönä vuosina 1943-1945 sekä Adolf Hitlerin testamentissaan nimittämänä Saksan valtakunnanpresidenttinä 1.-23.5.1945....
Avaa kohteen tiedot
Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892, Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti, ministeri ja Mannerheim-ristin ritari. Oesch on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan maan lyhytaikaisimpana ministerinä. Hän hoiti apulaissisäministerin tehtävää maaliskuussa 1932 vain 12 vuorokautta. Karl Lennart Oesch syntyi Sveitsistä...
Avaa kohteen tiedot
Karl-Heinz Rosch oli nuori saksalainen sotilas toisen maailmansodan aikana, joka pelasti kahden hollantilaisen lapsen hengen. Kolme päivää sen jälkeen, kun Rosch täytti 18 vuotta 6. lokakuuta 1944, nuori saksalainen sotilas oli joukkueineen sijoitettuna maatilalle Goirleen, lähellä Tilburgia Alankomaissa. Hänet majoitettiin Kilsdonkin perheen luokse Goirleen viiden toverinsa...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 7.Divisioona aloitti Sortavalan valtaustaistelun Karmalansalmen ylimenolla elokuussa 1941. Ylimeno valmennettiin ja harjoiteltiin hyvin. Voimakkaan tykistövalmistelun ja savutuksen jälkeen divisioonan II/JR 30 ensimmäisessä portaassa ja I/JR 30 toisessa portaassa ylittivät salmen 10.8. aamulla. H-hetkellä ensiportaan 4K:n taistelijat pioneerien avustamina kantoivat...
Avaa kohteen tiedot
Hautausmaalla on myös Harjuniemen maihinnousuun osallistuneiden venäläisten haudat. MK
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan aikana tässä Salmin rajavartioston rakennuksessa toimi 67.Sotasairaala, joka siirtyi sairasjunakuljetuksena Suolahdelle juhannusaattona 1944, ja rakennuksen tiloihin asettui 26.KS/5.D, joka oli käyttänyt tätä samaa rakennusta toiminnassaan myös hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Suomen ilmavoimien yksi ensimmäisistää vesikoneille tarkoitettu tukikohta Sortavalan kaupungista noin 4,5 kilometriä etelään. Nykyään pahasti rempallaan, ainoastaan vieressä oleva upseerikerho on korjattu. MK
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - etenivät lännestä erämaan läpi ja valtasivat Kaskanan kylän 14.9.1941. Kylää oli sitkeästi puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kylän valtaus tarkoitti sitä, että Kaskanaan Pyhäjärven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vetäytymistie meni poikki. Tämä...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...
Avaa kohteen tiedot
Kaskesojalla maantie kulkee aivan Äänisjärven rannassa, ja tänne oli sijoitettu yksi tykkijaos suojaamaan joukkojemme vesitiekuljetuksia Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Vako Oy:n kauppa tuki paikallisten asukkaiden arkea ja loi hyvinvointia kylään. ENa 2017. Äänisen aallot (kesto 3:05): http://www.histdoc.net/historia/pic/jorimalm.mp3
Avaa kohteen tiedot
Paikka jää päätien varteen noin 20 kilometriä ennen Smolenskin keskustaa, alueella on museo ja kirkko. NKVD toteuttama puolalaisten joukkomurha tapahtui 1940. Teloitetut olivat sotavangiksi otettuja Puolan armeijan upseereita, korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreja, tutkijoita, poliiseja sekä valtionvirkamiehiä. Uhrien määräksi...
Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä sijaitsi nykyisen Kamenkan varuskunnasta itään Perkjärvelle lähtevän tienhaaran eteläpuolella. THa2016
Avaa kohteen tiedot
Osana Viteleen valtausoperaatiota kesällä 1941 Jääkäripataljoona 4:n 1K valtasi Kaukoijärven kylän 23.7.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa vihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kaukoijärven kautta Salmiin johtavan tien suunnassa tykistön, raketinheittimistön ja ilmavoimien tukemana 29.6.1944. Jalkaväkirykmentti 2 viivytti sitkeästi ja sitten irtautui...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on tyhjillään, hautausmaalta löytyy Vapaussodan hautoja ja muistomerkki. Hautausmaa on tien toisella puolella. Vanhat kuvat elokuulta 1941. Me 2014.
Avaa kohteen tiedot
Viipurin merikoulu perustettiin vuonna 1868 ja Viipurin kauppakoulu 1890. Vuonna 1936 niille päätettiin rakentaa yhteinen koulurakennus Linnoituksen kaupunginosaan Viipurin sataman ja Havin teollisuusalueen tuntumaan. Sen suunnittelijaksi tuli vastavalittu kaupunginarkkitehti Ragnar Ypyä, joka aikaisemmin oli työskennellyt muun muassa Alvar Aallon toimistossa. Työt Pontuksen- ja Vaasan...
Avaa kohteen tiedot
Uskomattoman hyvin säilynyt kauppaneuvos Sellgrenin jugend-huvila ja valkoisten sotamuistomerkki vuoden 1918 sisällissodasta ovat eristäytyneen, syrjäisen Venäjänsaaren vetonaulat. Sisällissodan valkoisten tukikohtana tunnetun saaren merkitys liittyy 22–24. tammikuuta 1918 tapahtumiin, kun 565 aseistetun valkoisen talonpojan joukko joutui perääntymään saareen...
Avaa kohteen tiedot