Etsi kohteita
Hakutulokset:
Kekinniemen sulkulinnaketta kutsuttiin läheisen kylän mukaan myös Keljan linnakkeeksi. Myös nimeä Kekkilänniemi käytettiin. Kuten Patoniemeenkin, sijoitettiin Kekinniemeen neljä 57/26 Kaponier-tykkiä. Ampumasuunnat olivat myös täällä kahdella itään, kahdella länteen. Ankarasti tulitettu sulkulinnake jäi talvisodan jälkeen verraten ehjäksi. Välirauhan aikana asemat...
Avaa kohteen tiedot
Perttiselän pikkukappeli, Keksoin tšasouna, on taidokkaine salvostuksineen kestänyt aikaa vuosisadasta toiseen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen kertoi rakennuksesta 24.9.1941: Teimme tänään Nopasen kanssa tosi hienon löydön. Se on Keksoin pieni tšasouna, joka aivan yllättäen vilahtaa näkyviin harmaana kuin kanto, kangastien sukeltaessa Nurmoilan...
Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki tulee vastaan Haparaisten kylän jälkeen Vilakkalaan mentäessä. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kellomäen järeä rannikkopatteri rakennettiin jatkosodan aikana, jotta rannikkotykiston tuli yltäisi Kronsdtatis suomalaisia tulittaviin linnakkeisiin. Patterin kalustona oli 3 kpl 254/45 tykkejä. Kellomäen rakentaminen osoittautui virheeksi, asemasotavaiheessa sillä ammuttiin vain yksi koelaukaus ja v 1944 torjuntataisteluissa havaittiin sen sijaitsevan liian lähellä...
Avaa kohteen tiedot
Kirkkomaalla on havaittavissa kirkon perustuksia, sekä hautausmaan kiviaidan kiviä. Jäljellä ovat myös hautausmaan pääportin rappuset ja betonivaletut portinpylväät. Hautausmaa on paikallisten käytössä. Hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1993. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Teksti Karjalan Liitto 2018.
Avaa kohteen tiedot
Koko Lahdenpohjan tukikohta oli sotien aikana suojattu merimiinoittein. Aikanaan myös Kelpän patteri Sorolansaaren itärannalla suojasi Lahdenpohjaan johtavaa väylää. Tässä kohdin suojaava saaristo päättyy ja Karjalan meri aukeaa. Kelppään sijoitettiin vuonna 1921 kevyt 2-tykkinen 75 mm:n patteri. Tykit tuotiin Kelppään Valamosta, Rautaveräjän patterilta. Tykkiasemien...
Avaa kohteen tiedot
Kelsinkäläisen tunturin laelle pudonneen venäläisen hävittäjän jäännökset. Ammuttu alas 9.7.1941 ensimmäisten sotaviikkojen aikana saksalaisten Stugien toimesta. Kone oli matalalla saadessaan osuman ja venäläinen pilotti hyppäsi koneesta mutta varjo paloi ja majuri syöksyi maahan katkaisten selkärankansa alaraajoen halvaantuessa. Suomalainen lääkäri näki näki koneen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Suomen III Armeijakunnan (mm. 3.D:n ja JR 53:n) tavoitteena oli lyödä vihollisen rajavarmistusjoukot ja jatkaa hyökkäystä edelleen itään. Ensimmäisenä tavoitteena oli saavuttaa Uhtua-Kiestinki -tasa. Tältä tasalta hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Muurmannin radalle, painopisteenä Vienan Kemin suunta. III AK:n 3.Divisioonan hyökkäys pysähtyi elokuun 1941 alussa...
Avaa kohteen tiedot
Kemin sotilaslentokenttä on rakennettu Kylmän sodan aikana. Sen betonisen kiitotien pituus on 2 520 metriä, pääsuunta W-E. Kenttäalueelta löytyvät kaikki tavanomaiset sotilaslentokentän rakenteet. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa Rovaniemellä. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin Baijerista, häntä pidettiin usein itävaltalaisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan. Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran...
Avaa kohteen tiedot
Erwin Engelbrecht (12 November 1891 in Wildpark Potsdam - 8 April 1964 in Munich) was a German military officer. In January 1939 Engelbrecht was promoted to General, in September 1942 to General of the Artillery. During 1939 - 1942 he was the commander of the 163rd Infantry Division (Engelbrecht Division); later he was assigned to special forces. In 1940, on board the German cruiser Blücher,...
Avaa kohteen tiedot
Viron valtiollinen sotamuseo avattiin uudelleen 1.3.2001 virallisena nimenään Kenraali Laidonerin Museo. Näyttelyt antavat katsauksen Viron Vapaussodan tapahtumista ja voit myös nähdä näyttelyn "Viro ja kylmä sota". Teksti-, kuva-, ääni- ja videomateriaalin avulla voit nähdä kylmän sodan tärkeimmät tapahtumat. Voit myös ikään kuin tulla osaksi näyttelyä merkitsemälllä...
Avaa kohteen tiedot
Kenraali Laidonerin ratsastajapatsas Viljandissa. MKe/JHe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Aprikin kartano on kartano Latviassa noin 60 kilometrin päässä Liepajasta. Kenraali C. G. Mannerheim omisti kartanon yhdessä vaimonsa Anastasia Arapovan kanssa vuosina 1901–1912. Päärakennus on noin 280 vuotta vanha baltiasaksalainen moisio. Yläkerrassa on nykyisin Mannerheim-huone. 1920-luvulta lähtien päärakennuksessa on toiminut koulu, ollut myös saksalainen sotasairaala....
Avaa kohteen tiedot
Aleksandr Vassilievich Samsonov (2 Marraskuu 1859 – 29 elokuu 1914) oli Ensimmäisessä Maailmansodassa Venäjän toisen armeijan komentaja Tannenbergin taistelun aikana. Tässä paikassa hän ampui itsensä Venäjän hävittyä taistelun.MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Einar August Vihma (aiemmalta nimeltään Einar August Wichmann, 19. syyskuuta 1893 Kuopio – 5. elokuuta 1944 Ihantala) oli jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari numero 22. Vihma on tiettävästi itsenäisen Suomen ainoa kenraali, joka on kaatunut sodassa rintamalla. "Maastossa vaeltava neljän upseerin ryhmä yritti kiiruhtaa tavoitteena olevalle mäelle, mutta sinne oli...
Avaa kohteen tiedot
Seelowin kukkuloiden taistelu käytiin 16. - 19. huhtikuuta 1945. Tammikuussa 1945 Puna-armeija tuli Oder joelle ja valtasi joen länsirannalta pienet sillanpääasemat molemmin puolin Kostrzyn kylää (ent nimi Küster). Seelovin ja Kostrynin läpi kulkee valtatie, joka oli nimeltään Reichsstrasse 1 (numero on vieläkin käytössä). Odottelu huhtikuuhun asti tarkoitti sitä, ettei Stalin...
Avaa kohteen tiedot
Kenr.majuri R.Laguksen komentopaikka kesäkuun lopun kiivaimpien taistelujen aikana oli sijoitettu Juustilan kylän itäpuolelle. Maasto on hankalaa kalliota ja kivikkoa, liikenne itse paikalla oli kovaa koska Lagukselle oli parhaimmillaan alistettu oman divisioonan lisäksi kaksi muuta divisioonaa. Venäläisille selvisi aika pian komentopaikan sijainti. Kesäkuun 28. päivänä neuvosto...
Avaa kohteen tiedot
Ruotsalainen kenraaliluutnantti, vapaaherra Georg Carl von Döbeln (1758–1820) on tunnettu Suomen sodassa 1808–1809 saavuttamistaan voitoista. Hänet on haudattu Tukholmaan, Johannek-sen kirkon hautausmaalle. Hautakiveen on kaiverrettu hänen saamiensa kunniamerkkien lisäksi Suomen sodan taistelupaikkoja, joissa hän komensi ruotsalais-suomalaisia joukkoja. TKo 2024
Avaa kohteen tiedot
Perinteinen tapa, kun käydään paikalla, nostellaan kiviä ympäröivän aidan päälle. Paikka löytyi vasta 90-luvun alussa. Täällä oli juhlallinen paljastustilaisuus elokuussa 1996. Haudattu 126 tuntematonta suomalista soturia. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa, haudattu niin suomalaisia kuin saksalaisia sotureita. JHe 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tuuloksen kenttähautausmaa sijaitsee Aunuksen piirissä, keskellä Tuuloksen kylää, Rajakonnusta Viteleen kautta Aunukseen vievän tien eteläpuolella, noin 30 kilometriä vanhan valtakunnan rajan itäpuolella. Taisteluissa kesäkuun lopulla 1944 venäläisten Tuuloksen maihinnousussa kaatuneet sotavainajat haudattiin kyseiseen paikkaan. Opetusministeriön toimesta 90-luvulla...
Avaa kohteen tiedot
Pioneeripataljoona 1 rakensi kenttäsillan Vaaseninjoen yli Soginnitsyssä 5.11.- 3.12.1941. Sillan pituus oli 75 m ja kantavuus 12 tonnia. Se oli tärkeä osanen selustatiellä Pidma - Tokari - Soginnitsy - Kuujärvi. Tien rakensi Linnoitusrakennuspataljoona 462. Tällä tiellä oli merkittävä rooli joukkojemme siirroissa Jatkosodan aikana. Muun muassa Jalkaväkirykmentti 50 siirtyi...
Avaa kohteen tiedot
Tsirkka-Kemijoen länsirannalle valmistui kenttävartiopuolustus jo keväällä 1942, mutta tälle paikalle KV perustettiin vasta 5.6.1943 ”Remu” nimisenä. 1.8.43 peitenimeksi tuli ”Mäki”, 25.11.43 ”Alko” ja sodan lopussa 20.8.44 ”Viiri”. 25.1.1944 KV siirrettiin uuteen paikkaan 700 m entisestä etelään. Kenttävartion vastuussa oli vuorollaan 3./JR10 > 5./JR10 > 2./JR52 >...
Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio perustettiin III/JR31:n toimesta heinäkuussa 1942 peitenimellä "Kasa". Helmikuussa -43 nimeksi tuli "Rymy". Maaliskuussa -43 KV siirrettiin uudelle linjalle (Tahkokoski - Koutajärvi) ja KV:n paikka miinoitettiin sekä kämpät räjäytettiin. Kesäkuussa -43 I/JR10:n siirryttyä lohkolle otettiin entiset asemat käyttöön, tosin kämpät oli rakennettava uudelleen ja sekös...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa 3.Divisioonan puolustusvastuualueen Kenttävartio Ase sijaitsi 8 kilometriä Uhtuan taajamasta lounaaseen Keski-Kuittijärven vastarannan niemessä. Niemi on samaa hiekkaharjua ja -särkkää, joka kulkee Uhtuan Likopään kylänosasta Kormusniemestä lounaaseen. Rantakaista kenttävartioista vastasi Linnoituspataljoona 14. ja myöhemmin ainakin 25. Raja JK. Kenttävartio...
Avaa kohteen tiedot
Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio kesäkuussa 1942, jolloin rintamavastuu tällä selustavarmistus lohkolla oli III/JR 31:llä. Alussa nimi oli vain KV2 sitten 18.7.42 alkaen KV ”Aura” ja 15.2.43 KV ”Nietos”. Kesäkuun alussa 1943 valmistui lopullinen kenttävartiopuolustus, jolloin tämän Kypäräjärven lohkon miehitti II/JR 10. Kenttävartion uudeksi nimeksi...
Avaa kohteen tiedot
Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio vasta toukokuussa 1943 samalla kun Puglajärven ja Tsirkka-Kemijoen välinen kenttävartiopuolustus valmistui. Aluksi nimi oli ”Huuto”, joka muuttui syyskuussa -43 ”Toraksi” ja marraskuussa -43 ”Eskoksi”. Kenttävartion miehitti vuorollaan 3./JR52 > 7./JR52 > 6./JR52 > 7./JR52 > 11./JR52 > 3./JR52 > 10./JR52. Kenttävartiolla ja sen...
Avaa kohteen tiedot
Maaliskuussa 1943 Rukajärven pohjoisen sivustan kenttävartiopuolustusta uudistettiin. Tuolloin vaihdettiin siellä vastuussa olleet joukot. Aiemmin puolustusvastuussa olleet III/JR 31:n joukot siirrettiin Vilkojärven lohkolle ja tilalle tulivat II/JR 10:n miehet. Samalla Tsirkka-Kemijoen ja Nuokkijärven länsirannalla ollutta kenttävartiolinjaa lyhennettiin. Tässä yhteydessä paikattiin...
Avaa kohteen tiedot
Rajajääkäripataljoona 8 perustettiin elokuussa 1942, ja se ryhmittyi kenttävartiopuolustukseen Ylä-Kuittijärven eteläisen lahden ja Luvajärven (pl) välille syyskuussa 1942. RajaJP 8:n tehtävänä oli varmistaa kenttävartiolinjalla sekä vastaiskuilla, väijytyksillä ja takaa-ajolla tuhota selustaan päässeet vihollisosastot ja -partiot. Pataljoonan komentopaikka,...
Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Kontokin paikalla sijaitsee nykyisin 29 500:n asukkaan Kostamuksen kaivoskaupunki. Kaupunkilaiset louhivat rautamalmia, josta rikastetaan rautapellettejä. Tuotantoa viedään muun muassa Kokkolan satamaan 3-4 junaa vuorokaudessa, ja kussakin junassa on 60 vaunua. Kostamuksen malmin arvioidaan riittävän vuoteen 2090 asti. Jatkosodassa Kontokin kenttävartiokaistalla toimi...
Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio perustettiin kesäkuussa 1942 peitenimellä "Kolu". Helmikuussa 1943 nimeksi tuli "Korpi" ja marraskuussa 1943 "Piru". KV oli pieni halkaisijaltaan vain 40 m ja se sijaitsi kostealla metsäsaarekkeella. Koko kenttävartio jouduttiin tekemään puisen lavotuksen päälle. Varsinkaan kevättulvien aikaan KV ei ollut miesten mieleinen paikka pikemminkin rangaistussiirtola....
Avaa kohteen tiedot
Marraskuussa 1941 saatiin Ontajärven pohjoispuoli puhdistettua vihollisesta ja asetuttiin puolustukseen linjalle niemi 119,9 - Kohtalampi - Petralammet. Huhtikuussa 1942 III/JR10 ollessa rintamavastuussa siirrettiin asemat lännemmäksi linjalle Halosenniemi - Petralammet. 20.5.42 vaihtoi Rj.P6 lohkolle ja se nimettiin Roksjärven lohkoksi. Lohkon pohjoisin kenttävartio oli nimeltään ensin...
Avaa kohteen tiedot
Ontajärven kylän edustalla olevassa saaressa sijaitsi kenttävartio "Teho". Kenttävartion peitenimi oli myös "Haiti", "Rio", "Havaji" ja uudelleen "Rio". Kenttävartio perustettiin elokuussa -42 ja sen miehitti 16.Tyk,K. KV:n vahvuus oli tykkijoukkue, joten aseistuksena oli kaksi pst-tykkiä ja niitä käytettiin suorasuuntausammuntaan. Syyskuussa -43 22.Tyk.K vaihtoi 16.Tyk.K:n asemat...
Avaa kohteen tiedot
Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio tammikuussa 1942 ”Kummitus” nimisenä. Toukokuussa -42 siirrettiin kenttävartiolinja Korpilahti – Alamijärvi linjalle ja kenttävartio lakkautettiin. Marraskuussa -42 KV-linja palautettiin Ontajärven rantaan. Kenttävartion nimi oli jatkossa ”Laukku” > ”Mela” > ”Tuli” > ”Unikeko” > ”Into”. Kesäkuussa 1944...
Avaa kohteen tiedot
Tämä kertoo kenttävartiosta, joka perustettiin vetiselle epäedulliselle paikalle ja jouduttiin siirtämään parempaan paikkaan. Uuteen paikkaan rakennettiin malliesimerkki kenttävartiosta, olihan silloin vastuukomppanian päällikkönä varsinainen ”kenttävartiomestari” kapt. Pentti Perttuli (hänen käsialaa on myös Lopella Marskin majan yhteydessä oleva kenttävartiomuseo...
Avaa kohteen tiedot
Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio heinäkuussa 1942 peitenimellä ”Suoja”. Nimi muuttui helmikuussa 1943 ”Ämpäriksi” ja marraskuussa 1943 ”Puskuriksi”. Kenttävartion vahvuus oli 1 kivääriryhmä, 1 konekivääriryhmä ja krh:n tulenjohtue = määrävahvuuksin 19 miestä. Kenttävartion miehitti vuorollaan III/JR10 > III/JR31 > Er.P7 > III/JR10 > Os.L/JR10....
Avaa kohteen tiedot
Kepan entinen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsee kylän kaakkoispuolella yhden kilometrin etäisyydellä. Kentän laskualueen laajuus on 710 m x 90 m. Pääsuunta NE-SW. Jatkosodan aikana Kepan kylässä sijaitsi myös venäläisten Uhtuan rintaman huoltokeskus. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Pataljoonan komentajan Aito Keravuoren bunkkerin jäännökset Kuuterselässä. Paikka sijaitsee Launiaisen navetalta hieman Venäjälle päin tien toisella puolella. Kuva on vuodelta 1999. Nykyisin bunkkerin jäännökset on paikallinen asukas hävittänyt täysin, paikalla on vain peltoa. MKe 2015.
Avaa kohteen tiedot
Kerisyrjä on suurehko mäki ja kylä, jonka alueella II/KTR 4 toimi heinäkuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 8:n tukipatteristona, kun rykmentti oli asemissaan Jänisjoen itärannalla rintamasuunta länteen. Mäen juurella, lännenpuoleisilla peltoaukealla, sijaitsi Läskelän lentokenttä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Halilan keuhkotautiparantola palveli keuhkotautia sairastavia potilaita ympäri Suomea. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1920. Kesällä -44 JR1 rippeet koottiin tänne täydennettäväksi. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Heinäkuun alussa 1944 viivytystaistelua käynyt 7.Divisioona kääntyi Käsnäselästä kohti pohjoisluodetta, kohti Loimolan U-asemalinjaa. Samaan aikaan merkittävät vihollisvoimat panssarivaunujen, tykistön ja ilmavoimien tukemina pyrkivät samassa suunnassa Loimolan rautatieasemalle. Kapteeni Yrjö Keinosen johtama Kevyt Osasto (= 3 komppaniaa + kuormasto) suojasi 7.Divisioonan...
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan joukkoihin kuulunut II/JR 50 valtasi Kiekuan kylän 12.7.1941 hyökkäämällä pohjoisesta. Kylä sijaitsi Kiekuanjärven lounaispäässä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Suomalais-saksalaisten joukkojen edettyä Kiestinkiin elokuun 1941 alussa oli pääosa kylän suurista rakennuksista poltettu. Oikeastaan vain hevostallit kylän länsilaidalla olivat pääpiirtein kunnossa. Hieman myöhemmin tallit kunnostettiin, ja niihin perustettiin kenttäsairaalan tilat (A-osasto/12.KS). Läheistä Tuoppajärveä voitiin käyttää potilasevakuointeihin vesitasokoneilla....
Avaa kohteen tiedot
Kiestingin ja Louhen välillä rautatien ja maantien risteys n. 28 km Kiestingistä itään. Kiilan kärki oli paikassa jossa rautatie ja maantie yhtyvät. Tämä oli itäisin paikka minne suomalaiset pystyivät etenemään elokuussa 1941. Kiilan joukot JR53 ja II/JR12 joutuivat mottiin, koska saksalaiset eivät pääseeet tietä pitkin etenemään samalle tasalle, vaan jäivät...
Avaa kohteen tiedot
Kuvat Kiestingistä, sen aikaisen Kiestinki-Louhi radan päätepisteestä. Haavoittuneet tuotiin motista rataa pitkin ja tästä edelleen joko Kiestingin kenttäsairaala 12. (hevostalli kuvissa) tai Kananaisten kenttäsairaala 11. Takaisin mentässä huollettiin joukkoja viemällä tarvikkeita. Kyseinen valokuva on otettu 18.8.1941 Kiestingin asemalla ja kyseessä on keittäjälotta...
Avaa kohteen tiedot
Kiestingin kylän suomalaiset saavuttivat 7. elokuuta 1941 kovien taisteluiden jälkeen. Venäläiset olivat polttaneet osan kylän taloista. JHe 2014. 1.7 vallattiin Kiimasvaara 2.7 Suvannon kylä 10.7 Mannerheimin ”miekantuppi” päiväkäsky 10.7 oltiin jo Kananaisissa - 100 km lähdöstä 13.7 suunnaksi tulikin Ryhmä J:lle Kiestinki ja Louhi 21.7 ...
Avaa kohteen tiedot
Kiilanlinna oli 11.Divisioonan kokous- ja valistustalo sekä sotilaskoti, jonka juhlasali toimi myös elokuvateatterina. Tuo harjakattoinen rakennus oli 300:n neliömetrin hirsitalo, joka sijaitsi mäntymetsän keskellä Vanhan maantien varressa. Pääsisäänkäynti oli tehty rakennuksen nurkkaan. Sisätiloina olivat suuri sali ja sivustoille tehdyt huoneet, keittiö ja varastotilat. Talon...
Avaa kohteen tiedot
Ensimmäiset joukot Kiimasjärvellä olivat Ilmasuojelukomppanian muutaman miehen ryhmiä. 5.7.42 tapahtuman (alla) jälkeen 963 Is.K:n toiminta siirrettiin Tsolmaan. Heinäkuussa 1942 siirrettiin Äänislinnasta Repolaan AHSP ja se otti vastaan 14.D:n taustavarmistuksen. 19.7.42 asetti 5./AHSP yhden joukkueen Kiimasjärvelle ja toisen Luvajärvelle. Vahvuus Kiimasjärvellä vaihteli kesään...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan III Armeijakunnan 17.6.1941 käskemän taistelujaotuksen mukaan 3.Divisioonasta ja armeijakuntajoukoista muodostettiin kaksi ryhmää (F ja J) ja reservi. Pohjoisempi ryhmä, everstiluutnantti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, oli vahvennettu JR 53. Vahvennuksina olivat II/KTR 16, Lin.Psto 6, Lin.P 15 ja 35.RajaJK. Lisäksi Saksan Norjan-armeija alisti III AK:lle 6.Divisioonaan...
Avaa kohteen tiedot