Uuksalonpää Salmi

Kuvaus:

Ennen sotia Salmin lohkon puolustussuunnitelmassa Mantsin- ja Lunkulansaaren sekä Uuksalonpäänniemen muodostaman kokonaisuuden päätehtävä oli torjua vihollisen hyökkäykset Laatokalta. Kuitenkin Talvisodassa vihollinen yritti murtaa puolustusasemat mantereelta käsin ja ennen kaikkea eteni kohdan ohitse rantatietä pitkin Laatokan koillisnurkkaan, minne se pysäytettiin ja saarrettiin. Näin em. saaret ja Uuksalonpää jäivät kymmeniä kilometrejä maaeturintaman taakse sivustaan, mistä käsin lohkon puolustajat kuluttivat ja sitoivat vihollista, häiritsivät sen Laatokan rantatien huoltokuljetuksia sekä estivät sen pääsyn Mantsin tykeille, jotka oli jo sodan alussa suunnattu mantereelle. Kaikki tämä osaltaan vaikutti Laatokan koillisnurkan mottitaistelujen suomalaiseen menestykseen.

Kuitenkin vielä aivan Talvisodan lopussa vihollinen pyrki tuhoamaan Uuksalonpään ja Lunkulansaaren puolustajat. Voimakkaat tykistökeskitykset ja ilmapommitukset kohdistuivat erityisesti Uuksalonpään suomalaisasemiin 12.3.1940 aamulla, ja jäätä pitkin lähti ryömimään noin sadan panssarikilpimiehen joukko rantaa kohti. Kilvet lähenivät hitaasti, metri metriltä. Kilpiarmeijan uhkaamaa Uuksalonpään kapeikon linjaa puolusti res.vänr  Weikko Kortelan joukkue, ja sen tukena oli yksi konekivääri alik Niilo Evolan johdolla. Iltapäivällä Kortela tuli Evolan luo tilannekuvaa muodostamaan. Samassa vihollisen heittimen kranaatti putosi heidän väliinsä, jolloin Evola kaatui heti, ja Kortela haavoittui kuolettavasti. Molempien ruumiit jäivät kentälle, kun suomalaispuolustajat vetäytyivät taistellen pois niemestä Mantsinsaareen illan tullen.

Aselepo tuli seuraavana päivänä. Suomalaisten yrityksistä huolimatta venäläiset eivät aluksi suostuneet siihen, että em. Uuksalonpään viimeiset kaatuneet olisi voitu hakea pois. Vasta muutaman päivän kuluttua venäläiset toimittivat ruumiit suomalaisten haltuun. Sankarivainajat tuotiin Laatokan Meripuolustuksen joukkojen mukana samassa rautatievaunussa Parikkalaan, missä heidät haudattiin Parikkalan kunnantalon vieressä kohoavalle hongikkoharjulle. Hautapaikan muistomerkkinä on jalustalle asennettu kevyt rannikkotykki. Jalustan laatassa on teksti: Laatokan sankareille. ENa 2017.