Raitiotie hallit ja sähkölaitos

Paikka:

Raitiotie hallit ja sähkölaitos

ID:

009105118

Sijainti:

Kuvaus:

Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912-1944 sekä 1946-1957. Sen liikennöinnistä vastasi aluksi saksalaisen AEG:n omistama yhtiö, vuodesta 1937 lähtien Viipurin kaupungin sähkölaitos ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton valtio.
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 saksalaisomaisuus oli takavarikoitava kenraalikuvernöörin määräyksestä. Yhtiön toiminta siirrettiin viipurilaiselle Kaasu- ja Sähkö-Osakeyhtiölle (vuodesta 1919 Viipurin Kaasu ja Sähkö Oy). A.E.G. omisti enemmistön yhtiöstä. Toisin kuin Helsingissä ja Turussa, raitiotieliikenne jatkui yksityisen yhtiön omistuksessa myös maailmansodan jälkeen. Yhtiön ja kaupungin välillä oli kuitenkin jatkuvaa erimielisyyttä sähkölaitoksen ja raitioteiden hoidosta, mm. matkalippujen hinnoista. Vuonna 1936 yhtiö menetti toimilupansa välimiesoikeuden päätöksellä ja joutui myymään sähkölaitoksen ja raitiotiet Viipurin kaupungille. Kauppahinta oli 22 miljoonaa markkaa.

Viipurin kaupunki aloitti liikennöitsijänä vuoden 1937 alusta. Talvisodan sytyttyä raitioliikenne loppui 23. joulukuuta 1939, jolloin kaupungin sähkönsyöttö katkesi. Sodan päättäneen Moskovan rauhan myötä 1940 Viipurista tuli osa Neuvostoliittoa, jossa liikennöintikin kuului valtion tehtäviin. Jatkosodan alussa Suomi valtasi kaupungin elokuussa 1941, mutta raitioliikenne päästiin käynnistämään vasta toukokuussa 1943. Se jouduttiin lopettamaan 15. kesäkuuta 1944 lähestyneen Viipurin taistelun takia, jossa Neuvostoliitto otti kaupungin takaisin haltuunsa. Raitioliikenne alkoi uudelleen 1946, mutta lopetettiin 1957 ja vaunut siirrettiin Kaliningradiin ja Pjatigorskiin.
 
Ensimmäiset vuonna 1912 hankitut moottorivaunut olivat ruotsalaisen ASEA:n valmistamia ja myöhemmin 1920-luvulla hankittiin saksalaisen MAN:n kalustoa. Viimeiset moottorivaunut olivat saksalaisen Hannoversche Waggonfabrik AG:n tuotantoa ja ne otettiin käyttöön 1930. Moottorivaunujen vetäminä vaunuina käytettiin yhtiön oman konepajan valmistamaa kalustoa sekä muun muassa useiden eri saksalaisvalmistajien vaunuja. Neuvostoliittolaiset ehtivät vielä vuosina 1955-1956 ottamaan käyttöön itäsaksalaisessa Gothan kaupungissa valmistettuja raitiovaunuja.
 
Syyskuussa 1920 Viipurissa tapahtui Suomen kaikkien aikojen vakavin raitiovaunuonnettomuus, kun kaksi vaunua suistui kiskoilta Katariinankadun ja Torikadun kulmassa. Onnettomuus vaati viisi kuolonuhria ja toistakymmentä loukkaantunutta.

Helsingin kaupunki lahjoitti jatkosodan alussa raitiovaunuihin uudet maalit. Oli aika erikoista kun neuvosto ajan viimeiset Viipurin raitiovaunut olivat samanväriset kun Helsingin vaunut.  

Sijanti kartalla:

Ladataan karttaa..

Kuvat: