Elisenvaara

Kuvaus:

Elisenvaaran pommitus 20.6.1944 oli neuvostoilmavoimien yritys katkaista suomalaisten tärkeä yhteys Kannakselle. Kannaksen suurhyökkäyksen alettua 9.6, suomalaiset siirsivät 3 divisioonaa muutamia muita yhtymiä Syväriltä, Petroskoista (Äänislinna) ja Karkumäestä Elisenvaaran kautta (4.D, 6.D, 11. D osia ja 20. Prikaati). 4. D ehti Kannakselle ennen pommitusta. Muut yhtymät tulvat pommituksen jälkeen. 

Neuvostoilmavoimien tarkoitus oli saamansa käskyn mukaan tuhota rautatie ja asema. Tehtävä aloitettiin puoliltapäivin 80 koneen (Toisen tiedon mukaan 55 konetta) voimin pommituksen kolmessa eri aallossa 15 minuuttia kerrallaan. Asemanseudulla oli olematon ilmatorjunta, joten koneet saivat toimia aivan vapaasti. Iskusta tuli Suomen sotahistorian tuhoisin lentopommitus. Asemalla oli ainakin kaksi evakkojunaa Kannakselta, yksi sotilasjuna ja muuta liikennettä. Karkean arvion mukaan ratapihalla oli reilut 1000 henkilöä. Ihmiset eivät ehtineet kunnolla suojautua pommituksen alettua.
Sotilashallintopiirin ilmoituksen (Virallinen) mukaan pommituksessa kuoli 134 ja haavoittuneita 136 joista vain 19 sotilasta. Ilmansuojeluviraston mukaan kuolleita olisi ollut 111 ja haavoittuneita 185. Tosiasiassa todellinen uhrien määrä jää todennäköisesti selvittämättä. Ratapihalla jäi yksi kiskopari ehjäksi, yöllä saatiin kaksi kiskoparia korjattua ja seuraavana päivänä neljä. 21.6 illalla saatiin viestiyhteydet kuntoon. Eli rata saatiin välttävään kuntoon aika nopeasti. Kylän rakennuksista vaurioitui yllättävän vähän, ilmeistä oli koska pommitus kohdistui ratapihaan.
Tästä pommituksesta yritettiin olla virallisesti hiljaa, aiheellinen pelko paniikin lisääntymisestä jo muutenkin kiristyneessä yleistilanteessa.

Elisenvaaran aivan ensimmäinen rautatieasema valmistui 22.12.1902 samoihin aikoihin kun liikenne Savonlinnaan avattiin. Asema, mikä tuhoutui pommituksessa 20.6.1944 oli toinen asema. Tämä kolmas neuvostoaikainen on entinen Alhon asema joka sijaitsi 10 kilometriä etelämpänä.
Alhon varsinainen asema paloi jo Talvisodassa. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensi Alhoon uuden aseman, venäläiset siirsivät tämän aseman sodan jälkeen Elisenvaaraan.
Elisenvaara oli ehkä toiseksi tärkein rautatiesolmukohta Kannaksella Viipurin jälkeen. Ratapihalla oli 14 kiskoparia. Savonlinnaan menevä rata valmistui 1900-luvun alussa, se ylitti nykyisen rajan Parikkalan Kolmikannassa. Tämä rata purettiin osittain heti sodan jälkeen. Uudempi 30-luvun lopulla rakennettu rata joka yhtyi Savonrataan Simpeleen Haavikossa, radasta on jäljellä Elisenvaaran eteläpäässä lähellä entisiä veturihalleja alikulkusilta. Toinen suomenaikainen alikulkusilta on säilynyt aseman pohjoispuolella (Pusutunneli).
Nykyinen Elisenvaara on nykyään näivettynyt rajaseudun asema, suomalainen asutus on lähes tyysti kadonnut. Jotain sentään on nähtävissä, posti- ja poliisitalo uhmaa aikaa. Yksi kauppa vastapäätä toimii vielä, sen päädyssä on paikallinen Bubi. Kylässä asuu pääosin rautatien työläisiä, kolhoosien valot sammuivat jo 90- luvun alussa.

Aseman vierellä on kaksi muistomerkkiä, äiti ja lapsi ovat neuvostoaikainen ja muistokivi on suomalaisten pystyttämä. Muistutuksena Simolan pommitus tapahtui samoina päivinä 19 – 20.6.1944. Ensimmäinen isku tuli 19 päivä ja kaksi muuta seuraavana päivän. Simola sijaitsee Lappeenrannasta etelään Vainikkalaan menevän radan varressa. Täällä sai surmansa sai ainakin 142 henkilöä, lähes puolet oli siviilejä ja loput sotilaita, aseman virkkailijoita ja Neuvostoliiton sotavankeja. loukkaantuneita oli reilut 150. Elisenvaaran pommituksen erona olivat myös aineelliset tuhot, rakennuksia paloi 15, 24 vaurioitui. kaksi veturia menetettiin ja yli 60 junanvaunua.  Simolan pommituksen jäljet näkyvät yhä Simolan aseman vanhan veturien vesitornin tiiliseinissä. Torni on säilytetty pommituksen uhrien muistomerkkinä. MKe 2020.

Kuvat: MKe 2020, internet. tiedot: Aihetta käsittelevä kirjallisuus.