Vitele Aunus

Kuvaus:

Vitele on nykyisin noin 1700 asukkaan kylä Viteleenjoen alajuoksulla, ja kylä liittyy Suomen sotahistoriaan muutaman tapahtuman kautta, joista seuraavaksi.

Viteleen 1919 katastrofina tunnettu tilanne syntyi, kun noin 600 Petrogradin (Pietarin)  Punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki punaupseeri Eino Rahjan johdolla Laatokalta maihinnousun Viteleeseen Aunuksen retkikunnan selustaan 26.6.1919. Retkikunnan huoltoyhteydet katkesivat, ja sen joukot joutuivat palaamaan Salmiin tappioita vielä kärsien. Tuosta maihinnousuoperaatiosta on nykyään valkoinen soturipatsas venäläisten muistomerkkinä Viteleenjoen maantiesillan korvassa. Toisaalta Aunuksen retkikunnan kaatuneiden kunniaksi on Salmin hautausmaalla Heimosotien muistomerkki nimilaattoineen.

Jatkosodassa Viteleen valtaus 24.7.1941 tapahtui siten, että JR 44:n II Pataljoona ja Kevyt Osasto 4 (mol. 5.D) hyökkäsivät kylään koillisen (Suurimäen) suunnasta ja valtasivat sen yhteistoiminnassa luoteesta, rantatien suunnassa (Rajakonnusta) edenneen 1.Jääkäriprikaatin kanssa. Tällöin toinen Viteleenjoen ylittävistä silloista saatiin haltuun ehjänä, toinen oli poltettu. Kylässä todettiin olleen Neuvostoliiton gulag-ojennustyöleiri, jonka väki oli rakentanut läheistä Viteleen lentokenttää.

Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Vitele oli sodan tulimyrskyn keskellä pari päivää kesäkuun 1944 lopulla. Suomalaisjoukot irtautuivat kylästä ja koko Viteleenjoki-linjalta 29.6.1944. ENa 2017.