Puutoinen

Kuvaus:

Puna-armeija perusti Puutoisessa 1.Partisaaniprikaatin eli Puutoisen Sissiprikaatin syksyllä 1941. Mukaan värvättiin Itä-Karjalasta poisevakuoituja miehiä ja naisia. Mukaan tuli myös muutama alkuperäinen suomalainen punapakolainen. Komentajana toimi Paateneen kylästä kotoisin ollut majuri I. Grigorjev. Prikaati koulutettiin Puutoisessa, ja se sai tehtävän kesäkuussa 1942: hyökkäys Porajärvelle, Suojärvelle ja Kontupohjaan sekä suomalaisten armeijakuntien esikuntien ja huoltovarastojen tuhoaminen ko. paikkakunnilla. Tämän päätehtävän ohella prikaatin tuli häiritä osastoihin jakautuneena suomalaisten liikenneyhteyksiä kuukauden ajan.

Kesäkuun 1942 lopulla tämän partisaanijoukon, jonka vahvuus oli 638 henkeä, eteneminen alkoi Sunglitsasta korpien halki kohti länttä. Valppaat joukkomme havaitsivat vieraan joukon tulleen selustaamme heinäkuun alkupuoliskolla. Jäljittäminen ja aktiivinen takaa-ajo aloitettiin. Päävastuu oli 12.Prikaatilla, eivätkä partisaanit ehtineet tuhota mitään kohdettaan. Partisaanikomentaja, majuri Grigorjev, kaatui eräässä takaa-ajokahakassa 31.7.

12.Prikaatin ohella takaa-ajotaisteluissa kunnostautui muun muassa radiotiedustelumme, joka onnistui hyvin partisaanien viestiliikenteen avaamisessa ja aikeiden selvittämisessä. Kun partisaanijoukko oli havaittu, käskettiin yhden motorisoidun radiokuunteluryhmän siirtyä Selkin ja Paateneen suunnalle seuraamaan partisaanien radioliikennettä ja tukemaan 12.Prikaatin suorittamaa takaa-ajoa. Tällaiseen radiokuunteluryhmään kuului kielitaitoisia henkilöitä, joiden tehtävänä oli yksinkertaisilla salausmenetelmillä lähetettyjen partisaaniviestien sisällön selvittäminen.

Sitten kuunteluryhmä toimitti avatut sanomat selväkielisinä takaa-ajavalle joukolle, mikä nopeutti tämänkin partisaanijoukon luoman uhan eliminointia: vain 120 partisaania onnistui palaamaan retkeltään takaisin Sunglitsaan elokuun 1942 kuluessa. Täten Puutoisen Sissiprikaati oli tuhoutunut. Suomalaisten tappiot olivat kokonaisuudessaan 119 miestä (kaatuneet, kadonneet, haavoittuneet).

Neuvostoliiton aikakaudella Puutoisesta tuli piirin hallintokeskus vuonna 1927. Paikkakunnalle muutti suomalaisia Suomesta ja Pohjois-Amerikasta "Karjala-kuumeen" innoittamina 1930-luvulla. Heistä useimpien elämä päättyi keskitysleirille ja teloitukseen. Puutoisessa asuu nykyisin noin 10 000 henkeä. Työpaikkoja tarjoavat lähinnä kaivos-, kalanjalostus- ja puunjalostusteollisuus. Kaivosteollisuutta edustaa muun muassa graniittilouhos. ENa 2017.