Stolbovan rauhansopimuksen allekirjoituspaikka

Kuvaus:

Ruotsi ja Venäjä allekirjoittivat keskenään rauhansopimuksen Stolbovan kylässä vuonna 1617, joten vuonna 2017 tuli kuluneeksi 400 vuotta tuosta tapahtumasta. Kylä sijaitsee Säsjoen rannalla Novaja Ladogasta reilut 40 kilometriä Tihvinän suuntaan, kaakkoon. Sopimuksen allekirjoituspaikan merkkinä on suuri puinen risti (koordinaatti), jonka runkoon on kiinnitetty tapauksesta kertovat tekstitaulut. Rauhansopimus siunattiin allekirjoitusseremoniassa Tihvinän Jumalanäidin ihmeitä tekevällä ikonilla. Ikonin kuva on myös yhtenä elementtinä merkkiristissä.

Rauhansopimuksen nojalla Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan hallinnalleen sinetin ja vastavuoroisesti lopetti Novgorodin kaupungin pitkään kestäneen miehityksen vetäytyen sieltä pois. Inkerinmaasta tuli Ruotsin kaakkoisin maakunta, ja se jäi tavallaan myös puolueettomaksi puskurivyöhykkeeksi Ruotsin ja Venäjän väliin. Alueelle muutti 1600-luvulla Karjalan kannakselta ja Savosta paljon suomalaisia uudisasukkaita, joita alettiin kutsua inkerinsuomalaisiksi. Näin Inkerinmaa luterilaistui ja suomalaistui niin, että maalaisasutus koostui suurimmaksi osaksi inkeriläisistä, siis inkerinsuomalaisista.

Nykykäsityksen mukaan Stolbovan rauhan ulkorajan palauttaminen Laatokan ympäristössä Suomen ja Euroopan Unionin ulkorajaksi, ja muiden rajojen osalta vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksen rajojen toimeenpano sekä Pietarin kaupungin muuttuminen itsenäiseksi kaupunkivaltioksi (malliin Singapore) sekä Königsbergin palautuminen takaisin osaksi Saksaa takaavat parhaiten rauhan ja vakauden Itämeren alueella. ENa 2017.