Usmana Viena

Kuvaus:

Usmana oli vienankarjalainen kylä, jonka maastossa everstiluutnantti Malmin johtama suomalaisretkikunta kärsi tappion Heimosotien taistelussa huhtikuussa 1918.

Tänne oli tultu, kun Suomen Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim antoi 23.2.1918 päiväkäskyn, jossa hän vakuutti, ettei panisi miekkaansa tuppeen ennen kuin "viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin."

Tämä innosti monia heimoaatteen kannattajia, ja pääasiassa Kuopion seudun vapaaehtoisista koottiin Vienaan etenevä retkikunta. Värväyksen myötä muodostui everstiluutnantti Malmin johtama 370 miehen osasto, joka Suomussalmen Raatteen tietä marssien ylitti valtiorajan 21.3.1918. Retkikunnan toiminta yritettiin saada näyttämään Vienan vapauttamiselta ja alueen asukkaiden auttamiselta. Vuokkiniemessä vastaanotto olikin varsin suopea, ja retkikunta jatkoi ilman vastarintaa Uhtualle.

Sieltä jatkettiin itään kohti Vienan Kemiä, jonka kautta kulki vuonna 1916 valmistunut Muurmannin rata Pietarista Jäämerelle. Radan varteen oli Suomen Vapaussodan aikana kerääntynyt tuhansia Suomen punaisia ja punakaartilaisia, jotka saattoivat uhata valkoisen Suomen selustaa vielä kevään 1918 kuluessa. Niinpä Malmin retkikunta yritti nopean etenemisen myötä kaapata Vienan Kemin rautatieaseman ja laittaa radan liikenteen poikki. Punaiset kuitenkin ryhmittivät joukkonsa Usmanaan, 14 kilometriä Kemin aseman länsipuolelle, ja torjuivat suomalaisosaston hyökkäyksen 10.4.1918 tuottaen sille tappioita kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina. Tämän seurauksena retkikunta vetäytyi takaisin Uhtualle. Uutta radankatkaisuyritystä Vienan Kemiin ei enää tehty. Kevätkesän 1918 aikana tämä Malmin retkikunta mureni miesten lähtiessä pelto-, yms. töihin.

Usmanan kylän alue on nykyisin niittyaukeaa. Kyläalueen liepeille ulottuu Kemin sotilaslentokentän itäpää. Usmankoskessa, entisestä Usmanasta kolmen kilometrin päässä Muurmannin valtatien varrella, sijaitsee suurehko vesivoimala. ENa 2017.