Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat Ahvenlahden tie Kiestinki Viena

Kuvaus:

Jelettijärven taistelut kevät 1942

Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat ovat kuin portinpylväät Ahvenlahden tien (Jelettijärven tien) molemmin puolin. Ne muodostivat luonnollisen linnoituksen, johon vihollisjoukot pureutuivat lujasti Kiestingin suunnan suurhyökkäyksessään keväällä 1942.

Kuitenkin, kun vihollisen hyökkäyksen kärki oli pysäytetty ja tuhottu 4-5 kilometriä Kiestingin luoteispuolelle toukokuun 1942 alussa, suomalais-saksalaiset joukot käynnistivät vastahyökkäysten sarjan. Tämä pakotti puna-armeijan joukot vetäytymään Ahvenlahden tien länsipuolella pohjoiseen maastoala kerrallaan.

Vastahyökkäysten sarjassa eräs merkittävä taistelu käytiin 18.5. juuri Pahajoen pohjoispuolisista kukkuloista. Maastokohtaan tulivat vihollisen huoltourat sekä idästä että pohjoisesta. Jo reilun viikon ajan vihollista oli siis puristettu lännestä, lounaasta ja etelästä kukkulamaastoon. Samaan aikaan lisäjoukkojamme ryhmitettiin ja taistelusuunnitelmaa viimeisteltiin. Nyt taisteluun osallistuisivat muun muassa I/JR 12, II/JR 12, I/11.Pr, I/JR 53, saksalaisia jalkaväkipataljoonia ja saksalainen Stuka-osasto sekä tien suunnassa saksalainen panssariosasto. H-hetkeksi määrittyi 18.5. klo 07.

Hyökkäyspäivän aamuna tykistö alkoi jauhaa kukkulamaastoa. Sitten saapuivat Stukat. Ne kaartoivat syöksyyn, ja sitten tienoon täytti pommiräjähdysten valtaisa jytinä. Vihollisasemista alkoi kuulua huutoa ja valitusta. Syöksypommittajien tehtyä työnsä saksalaispanssarit lähtivät rynnäkköön Pahajoen sillan maastosta pohjoiseen klo 07. Samalla kellonlyömällä jalkaväkijoukot lännestä, lounaasta ja etelästä ryhtyivät hyökkäykseen. Puolenpäivän aikaan läntinen kukkula ja kukkuloiden välissä kulkeva Ahvenlahden tie olivat joukkojemme hallussa. Hyökkäystä jatkettiin sekä pohjoiseen Lukalammen suuntaan että itään entisen etulinjan suuntaan. Itäinen kukkula saatiin vallattua iltapäivän aikana. Täten puna-armeijan 68.Kaartinrykmentti lyöty maastosta pois yhden päivän kestäneessä ankarassa taistelussa.

Joukkomme jatkoivat vihollisen takaa-ajoa vielä viikon verran. Hyökkäysten sarja keskeytettiin 24.5., kun oli saavutettu pääpiirtein sama etulinja, jolta oli jouduttu vetäytymään kuukautta aikaisemmin. Linja sijaitsi noin 10 kilometriä Ahvenlahden tien itäpuolella.

Vihollisen suurhyökkäys ja sen torjunta keväällä 1942 Kiestingin suunnalla kestivät kuukauden (24.4.-24.5.). Näissä taisteluissa suomalais-saksalaisten joukkojen kokonaistappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat yli 2 500 miestä. Suomalaisia kaatui 170 ja saksalaisia 248. Puna-armeijan tilastojen mukaan sen hyökkäysjoukkojen kokonaistappiot olivat yli 22 300 miestä, joista kaatuneita ja kadonneita oli noin 4 470 ja haavoittuneita 17 860. ENa 2017.