Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki

Kuvaus:

Staraja Ladogan asutus on viikinkien perustama, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Sen sijainti oli strategisesti tärkeä, koska paikasta pystyi valvomaan jokireittiä, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukot siirtyivät Itämereltä Volgan vesistöreiteille, Mustallemerelle ja Konstantinopoliin. Laatokalta Staraja Ladogaan asti pääsi isommilla, merikelpoisilla aluksilla, mutta siitä eteenpäin oli käytettävä jokiveneitä etelälounaaseen Ilmajärven suuntaan päästäkseen. Samalla ohikulkijoilta saattoi periä tullimaksuja.

Pohjoisesta kuljetettiin etelään mm. turkiksia, mursunluuta, meripihkaa, mehiläisvahaa. Etelästä pohjoiseen saatiin mausteita, arabialaista hopeaa, kivi- ja lasikoristeita, Bysantin kultakankaita ja viinejä, jne. Lisäksi Olhavanjoki oli merkittävä uutisten, aatteiden, kulttuurivaikutteiden ja tiedon leviämisväylä molempiin suuntiin. Jokilaakson kylät olivat tiedon ja kulttuurin solmukohtia, joista vaikutteet levisivät joenvarren ulkopuolella oleviin kyliin.

Kun Novgorodista tuli 1400-luvulla Venäjän suurin kaupunki, Staraja Ladogasta tuli sen aluskaupunki, joka tosin säilytti asemansa Laatokan rannikon keskuspaikkana. Vuonna 1703 Staraja Ladoga menetti kaupunkioikeutensa, kun Pietari I Suuri perusti Olhavanjoen suulle eli 13 kilometriä pohjoisemmaksi uuden kaupungin, Novaja Ladogan. Hän pakkosiirsi väen sinne. Siitä lähtien Staraja Ladoga on ollut kylä.

Staraja Ladogan avainnähtävyys on linnoitus (koordinaatti), jonka kivimuurien ja tornien sisään on tehty kiintoisa arkeologinen museo sekä paikkakunnan historiasta ja merkityksestä kertova näyttely. Linnoitus on avoinna yleisölle 1.6.-31.8. maanantaisin kello 09-17 ja tiistai-sunnuntaina kello 09-18 sekä 1.9.-31.5. kello 09-17. Pääsymaksu on 150 ruplaa (v. 2017). Lipunmyynti sulkeutuu puoli tuntia ennen linnoituksen aukiolon päättymisaikaa.

Linnoitukselta kilometrin verran etelään sijaitsee Pyhän Nikolain munkkiluostari. Se on perustettu 1400-luvulla. Linnoitukselta kilometrin verran pohjoiseen sijaitsee Uspenian nunnaluostari. Se on mainittu aikakirjoissa ensimmäistä kertaa 1500-luvulla, mutta muurien sisään jäävä Uspenian kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla.

Edelleen, linnoitukselta pari kilometriä pohjoiseen on jokirannassa itämerensuomalaisten kansojen kulttuuriperinteen mukaisia hautakumpuja, ns. kurgaaneja. Niillä on korkeutta useita metrejä ja laajuutta toistakymmentä metriä. Yhteisön mielestä merkittävän henkilön kuollessa hänet laitettiin kurgaanin sisään parhaissa vaatteissaan aseine, koruine, kaikkineen. Kristinuskon saavuttaessa nämä seudut 1200-luvulta alkaen kurgaaneihin perustuva hautaamistapa alkoi vähetä. Staraja Ladogan erääseen kumpuun on tiettävästi haudattu Kiovan ja Novgorodin hallitsija Oleg Viisas. Hän oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien (viikinki Rurik perusti Novgorodin vuonna 862. Rurikin jälkeen ruhtinaaksi siis tuli hänen sotapäällikkönsä viikinki Olav eli Oleg Viisas). ENa 2018.

Lisätiedot linnoituksesta englanniksi: http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html