Repola Rukajärvi
Paikka:
Repola Rukajärvi
ID:
009115017
Sijainti:
63°49'44,65"N, 30°48'49,04"E
Kuvaus:
Rajantakainen Repola liittyy läheisesti Suomen 1900-luvun historiaan muutamalla tavalla.
Heimosotien aikaan vuosina 1918-1919 Repolan ja Porajärven kunnat tekivät päätöksen irtautua Neuvosto-Venäjästä ja liittyä Suomeen. Suomen joukot ottivat molemmat alueet suojelukseensa. Kuitenkin Tarton 1920 rauhansopimuksen perusteella kuntien tuli palautua osaksi Neuvosto-Venäjää. Täten Suomen lippu laskettiin alas Repolan kunnantalolla 31.12.1920.
Repolassa aiemmin nimismiehenä ja yhä Suomen valtiovallan edustajana toiminut ylioppilas Hans "Bobi" Sivén ampui itsensä Repolan kunnantalolla tammikuussa 1921. Tämä oli hänen vastalauseensa Tarton rauhansopimuksen sisällölle ja "rajantakaisten heimoveljien hylkäämiselle." Sivén haudattiin Helsingin Hietaniemeen, ja surmanluoti ommeltiin Akateemisen Karjala-Seuran lippuun.
Edelleen, Talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa Neuvostoliitto tarjosi Suomelle Repolan ja Porajärven kuntia vastineeksi mm. Karjalan kannaksen aluevaatimuksiinsa. Tähän ei tietenkään voitu suostua, koska huomattiin, että ehdotus oli harmaa osa suuresta punaisesta sotajuonesta. Talvisodan sitten puhjettua puna-armeija suuntasi Repolan kautta hyökkäysjoukkoja sekä Lieksan (Kivivaaran) että Kuhmon (Saunajärven) suuntaan. Hyökkäykset saatiin torjutuiksi, ja sodan päätyttyä vihollisjoukkojen rippeet vetäytyivät rajan taakse.
Jatkosodassa JR 31:n ja JR 10:n polkupyörillä edenneet Jääkärijoukkueet saapuivat 14.Divisioonan kärkenä Repolaan 8.7.1941 iltapäivällä. Vihollinen oli irtautunut vesistölinjan taakse noin 10 kilometrin päähän, ja kylä oli tyhjillään. Pääosa sen rakennuksista oli tulessa joukkojemme saapuessa paikalle.
14.Divisioonan miehet pystyttivät Bobi Sivénin muistomerkin Repolan kunnantalon rauniolle heinäkuussa 1941. Divisioonan joukot vetäytyivät Repolan kautta valtiorajan taakse syyskuussa 1944. Ennen tätä joukkojen loppukatselmus ja paraati järjestettiin kylässä.
Repola sijaitsee Lieksajärven luoteisrannalla. Nykyisin kylässä on noin 850 asukasta. Matkailija ei tarvitse rajavyöhykelupaa mennessään kylään, mutta on todennäköistä, että kyläraitilla Venäjän rajavartijat tarkastavat passit ja kysyvät käynnin tarkoitusta. Repolan kautta pääsee mm. Mannerheimin metsästysmajan paikalle, joka on Lieksajärven rannalla 11 kilometriä Repolasta eteläkaakkoon. ENa 2018.